Sijaishuoltoon siirtyminen ja yhteistyö vanhempien kanssa

• Yhteistyövelvoite
• Ennen sijaishuoltopaikkaan siirtymistä
• Yhteistyö siirtymävaiheessa
• Vanhempien tukeminen sijoituksen aikana

Lapsen siirtyminen sijaishuoltoon tulee aina valmistella ja toteuttaa suunnitelmallisesti sekä huolellisesti, jollei kyseessä ole akuutti kriisitilanne. 

Sijaishuoltopaikan valinnan perusteista on lisätietoa sivulla Sijaishuoltopaikan valinta

Tiedonkeruun tavoitteena on lapsen tarpeista ja tilanteesta kertovan tiedon kokoaminen arvioinnin ja päätöksenteon pohjaksi. Arvioinnin ja suunnittelun tavoitteena on selvittää, pystyykö sijaishuoltopaikka vastaamaan lapsen tarpeisiin.

Sosiaalityöntekijän tulee  jo siirtymävaiheessa tehdä yhteistyötä lapsen, biologisten vanhempien sekä lapsen hoidosta ja kasvatuksesta sijaishuollossa vastaavien henkilöiden kanssa.  Lastensuojelulaissa on vielä erikseen säädetty, että lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän tai muun lastensuojelun työntekijän tulee tehdä yhteistyötä varhaiskasvatuksen, perusopetuksen tai muun lapsen opetuksen tai koulutuksen järjestäjän kanssa jo sijoituksen valmistelun aikana

Lastensuojelulaki 52 § ja 52 a § (Finlex)
Sijaishuoltopaikan valinta

Sijaishuoltoon siirtymisen laadun edellytyksiä on kuvattu tarkemmin Lastensuojelun laatusuosituksessa (Valto).

Yhteistyövelvoite

Yhteistyö sijaishuoltopaikan ja lapsen syntymävanhempien kesken sekä sijoittajan yhteistyö perheen ja lapsen kanssa on erityisen tärkeää lapsen tasapainoisen kehityksen, lapsen huollon jatkuvuuden ja sijoituksen onnistumisen kannalta. 

Ihannetilanne olisi, että keskustelut käydään lapsen ja vanhempien suostumuksella ja hyvässä keskinäisessä yhteistyössä. Vanhempien näkökulmasta on olennaista, että he ymmärtävät sijaishuollolle asetetut tavoitteet ja lapsen hoidon periaatteet. 

Lastensuojelulaki 52 § (Finlex)

Osapuolten toimiva yhteistyö luo edellytykset sille, että lapsi antaa itselleen psyykkisellä tasolla luvan kiinnittyä sijaishuoltopaikkaansa. Tämä mahdollistaa lapsen psyykkisen hyvinvoinnin ja edellytykset tasapainoiselle kasvulle ja kehitykselle sekä sijoituksen onnistumiselle.

Sijaishuoltoa toteutettaessa on otettava lapsen edun mukaisella tavalla huomioon tavoite perheen jälleenyhdistämisestä. Huostaanotto on voimassa toistaiseksi. Jos perheen tilanne muuttuu sellaiseksi, että voidaan arvioida lapsen tulevaisuudessa siirtyvän takaisin kotiin, on ryhdyttävä valmistelemaan huostaanoton lopettamista.
Perheen jälleenyhdistäminen
Huostassapidon kesto

Sijoittajahyvinvointialue

Sijoittajahyvinvointialueen roolina on luoda ja mahdollistaa lapsen hyvinvoinnin kannalta olennaiset asiat ja valvoa niiden käytännön toteutumista. Sosiaalityöntekjiällä on erityinen velvollisuus tukea perhehoitajien tai sijaishuoltopaikan ja syntymäperheen yhteistyötä ja luoda rakentavaa ilmapiiriä toimijoiden välille. 

Jos sijaishuoltopaikan ja syntymävanhempien välisessä yhteistyössä on vaikeuksia, sosiaalityöntekijä ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin, esimerkiksi hankkimaan neutraalin välittäjähenkilön etsimään ratkaisuja tilanteen muuttamiseksi. 

Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä

Lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän on arvioitava yhdessä lapsen, vanhempien ja sijaishuoltopaikan kanssa lapselle annettavan hoidon ja kasvatuksen sisältöä ja selvitettävä osapuolten mielipide lapsen tarpeiden mukaisesta hoidosta ja huolenpidosta. 

Sosiaalityöntekijä ei saa mennä mukaan mahdollisiin sijaishuoltopaikan ja perheen välisiin ristiriitoihin, vaan hänen roolinaan on valvoa lapsen edun toteutumista sijaishuollossa.

Sijaishuoltopaikka

Sijaishuoltopaikan hoidosta vastaavien henkilöiden tulee saada tarvittavat taustatiedot, jotka vaikuttavat lapsen hoitoon ja kuntoutumisen edellytyksiin. Sijaishuoltopaikalla on suuri vastuu siitä, että lapsi kokee varsinaisen siirtymävaiheen positiivisella tavalla. Siksi sijaishuoltopaikan on laadittava toimintamallit uuden lapsen saapumista ajatellen ja valmistauduttava huolellisesti vastaanottamaan lapsi. 

Sijaishuoltopaikan tulee tahollaan huolehtia yhteistyöstä ja aktiivisesta vuorovaikutuksesta vanhempien ja lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän kanssa sijoituksen aikana.

Tietojen luovuttamisesta sijaihuoltopaikalle on kerrottu tarkemmin osiossa Viranomaisen antaman tehtävän suorittamisen kannalta välttämättömien salassa pidettävien tietojen luovuttaminen.

Ennen sijaishuoltopaikkaan siirtymistä

Ennen sijaishuoltopaikkaan siirtymistä lapselle ja hänen vanhemmilleen järjestetään tutustumiskäynti sijaishuoltopaikkaan. Tutustumiskäynnin tavoitteena on varmistaa, että paikka on lapselle sopiva ja samalla luodaan perustaa hyvälle keskinäiselle yhteistyölle.

Tutustumiskäynnin aikana lapselle ja hänen vanhemmilleen esitellään sijaishuoltopaikan tilat ja ihmiset sekä käydään läpi esimerkiksi sijaishuoltopaikan käytäntöjä ja sääntöjä. Tässä vaiheessa perheen kanssa keskustellaan myös sijoituksen tarkoituksesta ja tavoitteista.

Kun päätös sijaishuollosta ja siirtymisen aikataulusta on tehty, sosiaalityöntekijän on hyvä panostaa sijaishuoltopaikan ja lapsen sekä hänen vanhempiensa välisen yhteistyösuhteen ja luottamuksen rakentamiselle. Tässä vaiheessa yhdessä läpikäydyt odotukset, toiveet ja pelot helpottavat työskentelyä jatkossa. Tässä vaiheessa yhdessä läpikäydyt odotukset, toiveet ja pelot helpottavat työskentelyä jatkossa.

Yhteiset keskustelut auttavat myös saavuttamaan yhteistä näkemystä sijoituksen aikana tarvittavista vanhempien tuki- ja kuntoutustoimenpiteistä sekä siitä miten parhaalla mahdollisella tavalla voidaan tukea lapsen ja vanhempien välistä suhdetta.

Yhteistyö siirtymävaiheessa

Siirtymävaiheessa on tärkeää, että lapsen vastaanottavalla henkilöllä on aikaa olla lapsen kanssa hänen saapuessa uuteen paikkaan. Tällöin lapsi ja hänelle läheiset ihmiset voivat kokea itsensä tervetulleeksi ja siirtymävaiheen turvalliseksi. Lapsen kannalta etenkin ensimmäinen vuorokausi on hyvin tärkeä ja lapsen tulisi saada tuntea olonsa hyväksytyksi. Asettautumisen uuteen kotiin pitäisi olla lapselle positiivinen kokemus.

Lapselle tulee olla varattuna omat tilat perusvarustuksineen ja siten, että lapsi voi sisustaa huoneestaan oman näköisensä. Tässä vaiheessa lasta myös ohjataan ja autetaan tutustumaan sijaishuoltopaikan muihin lapsiin, nuoriin ja henkilökuntaan.

Sijoitukseen ja uuteen paikkaan sopeutumiseen liittyviä asioita käydään lapsen kanssa läpi sen mukaan kuin lapsen ikä ja kehitystaso edellyttävät. Tärkeää on, että sijaishuoltopaikka pystyy huomioimaan lapsen yksilöllisen tarpeen ja tilanteen sekä sopeuttamaan lasta uuteen tilanteeseen hänelle parhaiten sopivalla tavalla. 

Lapselle laadittava asiakassuunnitelma toimii välineenä, jossa sovitaan muun muassa yhteistyöstä sijaishuollon aikana. Lapselle laaditaan sijaishuollon asiakassuunnitelma hänen siirtyessään sijaishuoltoon. Tarvittaessa asiakassuunnitelmaa täydennetään hoito- ja kasvatussuunnitelmalla. Huostaanotetun lapsen vanhemmille laaditaan vanhemmuuden tukemiseksi erillinen asiakassuunnitelma, jollei sen laatimista ole pidettävä tarpeettomana. Jatkossa asiakassuunnitelma tarkistetaan aina tarvittaessa ja lain mukaan kuitenkin vähintään kerran vuodessa. Asiakassuunnitelman laatimisesta vastaa lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä. 

Sijaishuollon asiakassuunnitelma

Vanhempien tukeminen sijoituksen aikana

Huostaanotetun lapsen vanhemmille on laadittava vanhemmuuden tukemiseksi erillinen asiakassuunnitelma, jollei sen laatimista ole pidettävä tarpeettomana. Suunnitelma laaditaan tarvittaessa yhteistyössä muun sosiaali- ja terveydenhuollon kanssa.
Lastensuojelulaki 30 § (Finlex)
Sijaishuollon asiakassuunnitelma - Asiakassuunnitelma vanhemmuuden tukemiseksi

Vanhempien kuntoutumisen tukeminen on keskeinen osa lapsen sijaishuoltoa ja vanhempia on kannustettava kuntouttavien palvelujen ja tuen piiriin. Vanhempien tukeminen on nähtävä lapsen edun ja onnistuneen sijoituksen toteutumisen näkökulmasta.

Miksi vanhemmuuden tukeminen on tärkeää?

Vanhemmuus ei pääty lapsen huostaanottoon ja sijoitukseen. Lapselle tulisi välittyä tietoisuus siitä, että vanhemmat eivät ole hylänneet häntä ja ettei vanhemmista erottaminen johdu hänestä. Myös lapsen täytyy olla tietoinen siitä, että hänellä on oikeus pitää yhteyttä omiin vanhempiinsa ja muihin hänelle tärkeisiin henkilöihin sekä samalla myös lupa kiintyä sijaisvanhempiinsa.

Lapsen omilla vanhemmilla on tärkeä rooli sopeutumisessa. Vanhemmat voivat auttaa lasta sopeutumaan tilanteeseen, mutta he tarvitsevat myös itse tukea tilanteessa. Vanhemmille voi olla vaikeaa kohdata lapsensa kiintyminen sijaisvanhempiin tai muihin häntä hoitaviin ihmisiin. Myös vierailut lapsen luona voivat aiheuttaa voimakkaita tunnereaktioita.

On tavallista, että vanhemmat kokevat alemmuudentunnetta ja mustasukkaisuutta vanhemmuudesta. Tämä olisi tärkeää tiedostaa ja ymmärtää syntymäperheen kriisiä. Lapsestaan eroon joutuneen vanhemman saattaa olla joskus vaikeaa pitää yhteyttä lapseen johtuen omasta kriisitilanteesta, syyllisyydestä tai häpeästä. 
Työskentely lapsen ja läheisten kanssa huostaanottovaiheessa

Jos vanhemmilla ei ole käsitystä oman vanhemmuutensa merkityksestä lapsen kehityksen kannalta, voi vanhempien olla mahdotonta toimia vanhemmuudessaan lasta tyydyttävällä tavalla. Lapsen ja vanhemman suhdetta olisi tärkeää tukea ja auttaa vanhempia ymmärtämään lapsen tilannetta sijaishuollossa.
Huoltajan oikeudet sijaishuollon aikana

Mitä yhteistyö ja vanhemmuuden tukeminen tarkoittavat?

Vanhemmuuden tukeminen on yksilöllistä ja riippuu kunkin perheen tilanteesta ja tarpeista. Tärkeää on pyrkiä hyvään vuorovaikutukseen ja pitää vanhemmat aktiivisesti mukana työskentelyssä. 

Näistä asioista vanhemman kanssa on hyvä keskustella huostaanoton ja sijaishuollon aikana:

• Lapsen ja vanhemman välisen yhteyden säilyttäminen on lapselle tärkeää.
• Lapsi tulee säästää aikuisten välisten riitojen näkemiseltä ja kuulemiselta.
• Lasta on autettava ymmärtämään vanhemmasta eroon joutumisen syyt ja hänelle on kerrottava, mitä tulee jatkossa tapahtumaan.
• Lapsen on tärkeä tietää, etteivät vanhemmat ole hylänneet häntä.
• Lapsi saattaa luulla, että vanhemmista erottaminen johtuu hänestä.
• Lapsi voi pelätä, että kun hänestä on kerran luovuttu, se voi toistua.
• Lapsi voi olla huolestunut vanhempiensa selviytymisestä.
• Lapselle tulee kertoa, että aikuisilla on vastuu tehdä päätöksiä, lasta kuullen.
• Lapsen on saatava oikeus omiin tunteisiinsa.
• Lapsi ei ole lakannut välittämästä vanhemmistaan, vaikka hän reagoi eroon.
• Lapsen etu on, etteivät syntymävanhemmat pyri estämään kiintymyksen syntymistä sijaishuoltopaikan ihmisiin.
• Lapselle vanhempien tapaamisten säännöllisyys on tärkeää.
• Tapaamisten esteistä on ilmoitettava lapselle ja sovittava uusi tapaamisaika, vierailun laiminlyönti on lapselle raskas kokemus
• Perhehoitajan kanssa tehtävän yhteistyön ongelmia on mahdollista pyrkiä ratkaisemaan sosiaalityöntekijän kanssa.
• Lapsen ja hänelle läheisten henkilöiden välistä yhteydenpitoa on mahdollisuus rajoittaa, jos se on lapsen edun mukaista. Lisätietoa: Yhteydenpidon rajoittaminen.

Yhteistyön tavoitetila

Toimiva yhteistyö vanhempien kanssa tukee sijaishuollon tavoitteiden toteutumista ja lapsen edun toteutumista. Yhteistyön onnistunut toteutuminen tarkoittaa esimerkiksi seuraavia asioita:

• Sijoitettu lapsi kokee, että hänen perhettään arvostetaan ja autetaan käytettävissä olevin keinoin, vapautetaan lapsi huolehtimisen taakasta. Lapselle myös kerrotaan, miten biologista perhettä autetaan.
• Sijoitettu lapsi kokee, että perhe hyväksyy sen, että häntä autetaan sijaishuollon keinoin. On muistettava, että sijoitus on lapsen vanhemmille yleensä kriisi.
• Sijoitetulle lapselle tulee kokemus hoitavan yksikön ja vanhempien välisestä yhteistyöstä.
• Sijoitetun lapsen sisarussuhteita kunnioitetaan ja vaalitaan.
• Lapsen biologisille vanhemmille osoitetaan, ettei vanhemmuus pääty sijoitukseen. Vanhemmat tarvitsevat keskusteluapua, etteivät heidän omat reaktionsa kuormita lapsen tapaamisia.
• Vanhempien kanssa pyritään löytämään yhteinen toimintalinja ja työnjako jaetussa vanhemmuudessa. Vanhempia kutsutaan mukaan lapselle tärkeisiin tapahtumiin ja tilanteisiin.
• Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä tukee sijaishuoltopaikan henkilöstön ja lapsen biologisten vanhempien välistä suhdetta ja yhteistyön edellytyksiä.
• Jos sijaishuoltopaikan ja biologisten vanhempien välisessä yhteistyössä on vaikeuksia, lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin, esimerkiksi hankkii neutraalin välittäjähenkilön käsittelemään tilannetta. 
• Yhteistyössä huomioidaan tavoite perheen jälleenyhdistämisestä, jos se on lapsen edun mukaista.