Työllistymistä tukeva toiminta ja työtoiminta

Huom! Tämä on luonnosteksti uuden vammaispalvelulain (675/2023) mukaisesta palvelusta!

Vammaispalvelujen käsikirjassa julkaistaan uuden vammaispalvelulain (675/2023) mukaisia tekstejä luonnoksina ennen lain voimaantuloa. Luonnosten sisältö on tarkistettu mutta tekstiin tehdään toimituksellisia muutoksia. Lisäksi kaikki linkit eivät välttämättä ole toiminnassa. Ennen uuden vammaispalvelulain voimaantuloa tekstit siirretään Tuki ja palvelut -osioon Vammaispalvelujen käsikirjassa.

Uusi vammaispalvelulaki tulee voimaan 1.1.2025. Lue lisää Uusi vammaispalvelulaki -pääsivulta.

Tämä sivun sisältö

Työllistymistä tukeva toiminta sekä työ- ja päivätoiminta muodostavat palveluiden kokonaisuuden, jonka tarkoituksena on edistää sosiaalihuollon keinoin vammaisten ihmisten osallisuutta ja mahdollisuuksia työllistyä. Palvelukokonaisuus on hyvä järjestää joustavasti vammaisen henkilön yksilöllisten tarpeiden mukaan.

Palvelujen välillä pitää voida liikkua joustavasti: esimerkiksi osa-aikaisesti palkkatyössä käyvä voi halutessaan osallistua joinain päivinä myös päivä- tai työtoimintaan.

Työllistymistä tukevaa toimintaa ja työtoimintaa järjestetään ensisijaisesti vanhan, osittain edelleen voimassa olevan sosiaalihuoltolain (710/1982) perusteella. Kehitysvammaisille henkilöille työtoimintaa voidaan myöntää myös toissijaisesti vammaispalvelulain perusteella, jos ensisijaiset palvelut eivät vastaa kehitysvammaisen henkilön yksilöllisiin tarpeisiin.  

Vanhan sosiaalihuoltolain mukainen työllistymistä tukeva toiminta ja työtoiminta

Työllistymistä tukeva toiminta

Vammaisten henkilöiden työllistymistä tukevalla toiminnalla tarkoitetaan erityisien työhön sijoittumista edistävien kuntoutus- ja muiden tukitoimien järjestämistä.

Vammaisten henkilöiden työllistymistä tukevaa toimintaa järjestetään henkilöille, 

  • joilla vamman tai sairauden tai muun vastaavan syyn johdosta on pitkäaikaisesti erityisiä vaikeuksia suoriutua tavanomaisista elämän toiminnoista ja 
  • jotka tarvitsevat työhallinnon palvelujen ja toimenpiteiden lisäksi vanhan sosiaalihuoltolain 27 d 1 momentissa tarkoitettuja tukitoimia työllistyäkseen avoimille työmarkkinoille.

Sosiaalihuoltolaki (710/1982) 27 d §

Työllistymistä tukevana toimintana voidaan järjestää esimerkiksi työhönvalmennusta vammaiselle henkilölle. Työhönvalmennus on tärkeä työllistymistä tukeva palvelu. Työhönvalmennusta järjestetään joskus hyvinkin pitkäaikaisena palveluna, jos työllistyminen ja työssä pysyminen vammasta johtuvan tuen tarpeen vuoksi sitä edellyttää. 

Työtoiminta

Vammaisten henkilöiden työtoimintaa järjestään ensisijaisesti vanhan sosiaalihuoltolain (710/1982) 27 e §:n perusteella. Sosiaalihuoltolain mukaisella työtoiminnalla tarkoitetaan toimintakykyä ylläpitävää ja sitä edistävää toimintaa.

Työtoimintaa järjestetään työkyvyttömille henkilöille, 

  • joilla vammaisuudesta johtuen ei ole edellytyksiä osallistua vanhan sosiaalihuoltolain 27 d §:ssä tarkoitettuun työhön ja 
  • joiden toimeentulo perustuu pääosin sairauden tai työkyvyttömyyden perusteella myönnettäviin etuuksiin.

Vanha sosiaalihuoltolaki (710/1982) 27 e § (Finlex)

Vakuuttaminen

Työtoiminnan järjestäjän on vakuutettava vanhan, edelleen osittain voimassa olevan sosiaalihuoltolain 27 e §:n mukaiseen työtoimintaan osallistuva työtapaturma- ja ammattitautilain (459/2015) 3 §:n 1 momentin mukaisella vakuutuksella. 
Vanha sosiaalihuoltolaki (710/1982) 27 e § (Finlex)

Työllistymistä tukevan toiminnan ja työtoiminnan maksut

Vanhan sosiaalihuoltolain (710/1982) perusteella järjestettävä vammaisten henkilöiden työllistymistä tukeva toiminta ja vammaisten henkilöiden työtoiminta on osallistujalle maksutonta kuljetusta ja aterioita lukuun ottamatta. 
Asiakasmaksulaki 4 § 1 momentti 1 kohta (Finlex)

Vammaispalvelulain mukainen kehitysvammaisten henkilöiden työtoiminta

Vammaispalvelulain mukainen kehitysvammaisten henkilöiden työtoiminta kuuluu hyvinvointialueen erityisen järjestämisvelvollisuuden piiriin. Tämä tarkoittaa, että kehitysvammaisella henkilöllä on subjektiivinen oikeus saada vammaispalvelulain mukaista kehitysvammaisten henkilöiden työtoimintaa, jos vammaispalvelulaissa määritellyt edellytykset palvelun saamiseksi täyttyvät. Hyvinvointialueen on tällöin järjestettävä palvelu määrärahoista riippumatta.

Oikeus vammaispalvelulain mukaiseen kehitysvammaisten henkilöiden työtoimintaan

Vammaispalvelulain mukaisiin palveluihin on yleisesti ottaen oikeus henkilöllä, jota voidaan pitää lain 2 §:ssä määriteltynä vammaisena henkilönä. Tästä poiketen vammaispalvelulain mukaiseen kehitysvammaisten henkilöiden työtoimintaan on oikeus kehitysvammalaissa tarkoitetulla henkilöllä, jonka kehitys tai henkinen toiminta on estynyt tai häiriintynyt synnynnäisen tai kehitysiässä saadun sairauden tai vamman vuoksi. 
Lisäksi edellytetään, että vanhan sosiaalihuoltolain (710/1982) 27 e §:n perusteella järjestetty työtoiminta tai 27 d §:n perusteella järjestetty työllistymistä tukeva toiminta eivät vastaa kehitysvammaisen henkilön yksilöllisiin tarpeisiin.

Vammaispalvelulaki (675/2023) 27 §
Laki kehitysvammaisten erityishuollosta (519/1977) 1 §
Sosiaalihuoltolaki (710/1982) 27 e §
Sosiaalihuoltolaki (710/1982) 27 d §

Vammaispalvelulain mukaisen kehitysvammaisten henkilöiden työtoiminnan tarkoitus ja sisältö

Työtoiminnan tarkoitus on tukea kehitysvammaisen henkilön toiminta- ja työkykyä sekä edistää hänen pääsyään työelämään. Työtoiminnalla tuetaan kehitysvammaisen henkilön omia vahvuuksia työelämään osallistumisessa.
Vammaispalvelulaki 27 §

Laissa ei ole tarkkaan määritelty työtoiminnan sisältöä. Työtoiminta pitää järjestää henkilön yksilöllisten tarpeiden mukaisesti. Henkilön omia toiveita täytyy kuulla toiminnan määrää, toteuttamistapaa ja sisältöä suunniteltaessa. 

Työtoimintaa voidaan järjestää joko ryhmämuotoisena toimintana tai yksilöllisenä palveluna toiminnan tavoitteista ja sisällöstä riippuen. Työtoimintaa voidaan järjestää työ- ja toimintakeskuksissa tai missä tahansa toimintaan soveltuvassa paikassa.

Matkat vammaispalvelulain mukaiseen kehitysvammaisten henkilöiden työtoimintaan

Kehitysvammainen henkilö voi saada maksuttomat matkat kehitysvammaisten työtoimintaan. Tämä edellyttää, että kehitysvammaisella henkilöllä on erityisiä vaikeuksia liikkumisessa eikä hän pysty itsenäisesti käyttämään julkista joukkoliikennettä ilman kohtuuttoman suuria vaikeuksia.

Päätös kehitysvammaisen henkilön työtoiminnan matkoista tehdään osana työtoiminnan päätöstä tai erillisenä päätöksenä. Näistä matkoista ei tehdä liikkumisen tuen päätöstä. 

Vammaispalvelulain mukaisen kehitysvammaisten henkilöiden työtoiminnan maksut

Vammaispalvelulain perusteella järjestettävään kehitysvammaisten henkilöiden työtoimintaan sisältyvä apu ja tuki on maksutonta.   
Asiakasmaksulaki 4 § (Finlex)

Palkka ja työosuusraha työtoiminnassa

Vanhan sosiaalihuoltolain (710/1982) mukaisesta työtoiminnasta tai vammaispalvelulain mukaisesta kehitysvammaisten henkilöiden työtoiminnasta ei makseta palkkaa, koska kyseessä on sosiaalipalvelu. 

Työtoimintaan osallistuvalle voidaan kuitenkin maksaa työosuusrahaa. Hyvinvointialue voi päättää työosuusrahan suuruuden. Tämä johtuu siitä, että työosuusrahan maksamisvelvoitetta tai määrää ei ole lailla säännelty.  Verovapaan työosuusrahan yläraja on 12 euroa päivässä. 

Lähteet

Vammaispalvelulaki 675/2023 (Finlex)
Hallituksen esitys HE 191/2022 vp Hallituksen esitys eduskunnalle vammaispalvelulaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi (Eduskunta)
Valiokunnan mietintö STVM 52/2022 vp (Eduskunta)