Valmennus

Tämän sivun sisältö

• Vammaisen henkilön oikeus valmennukseen
• Valmennuksen tarkoitus ja sisältö
• Tiedollisten ja toiminnallisten taitojen ja sosiaalisen vuorovaikutuksen harjoittelu
• Viittomakielen opetus ja puhetta tukevien ja korvaavien kommunikaatiokeinojen käytön ohjaus
• Elämänmuutostilanteet
• Valmennuksen järjestäminen lapselle
• Perheelle ja muille läheisille henkilöille järjestettävä valmennus
• Valmennuksen toteuttaminen
• Valmennukseen sisältyvät matkat

Valmennus kuuluu hyvinvointialueen erityisen järjestämisvelvollisuuden piiriin. Tämä tarkoittaa, että vammaisella henkilöllä on subjektiivinen oikeus saada valmennusta,  jos vammaispalvelulaissa määritellyt edellytykset palvelun saamiseksi täyttyvät. Hyvinvointialueen on tällöin järjestettävä palvelu määrärahoista riippumatta.

Vammaisen henkilön oikeus valmennukseen

Vammaisella henkilöllä on oikeus saada valmennusta, jos hän tarvitsee tukea: 

• oppiakseen uusia tai vahvistaakseen olemassa olevia itsenäisessä elämässä tarvittavia taitoja taikka
• toimiakseen elämässään tapahtuvassa muutostilanteessa tai valmistautuakseen tällaiseen tilanteeseen. 

Edellytyksenä on lisäksi, että vastaavaa valmennusta ei ole mahdollista saada lääkinnällisenä kuntoutuksena.

Vammaispalvelulaki 7 § (Finlex)

Valmennusta myönnetään, jos vammaisella henkilöllä ei ole vammaispalvelulaissa tarkoitettuja itsenäisessä elämässä tarvittavia taitoja tai taidot ovat puutteelliset. Valmennusta on myös oikeus saada, jos taitoja pitää harjoitella käyttämään uudessa toimintaympäristössä. Taidoilla tarkoitetaan myös viittomakielen taitoa ja puhetta tukevien ja korvaavien kommunikaatiokeinojen käytön taitoa.

Valmennus vastaa tuen tarpeeseen, joka ei ole pysyvä tai pitkäaikainen. Pysyvään tai pitkäaikaiseen tuen tarpeeseen tulee vastata muilla palveluilla kuin valmennuksella. Henkilöllä voi kuitenkin olla useita erilaisia tuen tarpeita, jotka voivat olla osaksi tilapäisiä tai myös jatkuvia tai toistuvia. Valmennuksella on tarkoitus ehkäistä pidempiaikaista tuen tarvetta. Tarve valmennukselle todetaan yhteistyössä vammaisen henkilön kanssa tehtävässä palvelutarpeen arvioinnissa, jossa tunnistetaan sellaisia tavoitteita, joiden saavuttamisessa vammainen henkilö tarvitsee tukea.

Valmennusta on mahdollista saada yhtä aikaa useiden eri taitojen opettelemiseen ja harjoittelemiseen. Valmennus täydentää sosiaalihuoltolain 17 §:n mukaista sosiaalista kuntoutusta niissä tilanteissa, joissa sen avulla ei voida järjestää vammaisen henkilön yksilöllisiin tarpeisiin nähden sopivia palveluita. Tällaisia tarpeita voivat olla esimerkiksi kognitiivisista syistä johtuva valmennuksen tarve arjen hallinnassa, liikkumistaidon ohjauksen ja viittomakielen opetuksen tai kommunikaation ohjauksen tarve. 

Työllistymisen tukeen liittyviä palveluita myönnetään vanhan, osittain edelleen voimassa olevan sosiaalihuoltolain (710/1982) perusteella. Kehitysvammaisille henkilöille voidaan myös myöntää vammaispalvelulain mukaista kehitysvammaisten henkilöiden työtoimintaa.
Työllistymistä tukeva toiminta ja työtoiminta

Vammaispalvelulainsäädännön uudistamisen tavoitteena on ollut, että jokainen vammainen henkilö saa sellaisen palvelukokonaisuuden, joka parhaiten vastaa hänen yksilöllisiin tarpeisiinsa. Siksi arvioitaessa oikeutta saada valmennusta erillisenä palveluna voidaan ottaa huomioon mahdollisuus opetella vastaavia taitoja muiden joko yleis- tai erityispalveluiden yhteydessä. Esimerkiksi asumisen tuen osana on mahdollista opetella erilaisia taitoja, mutta silloin on varattava siihen riittävästi resursseja.

Valmennuksen tarkoitus ja sisältö

Valmennuksen tarkoitus on vahvistaa vammaisen henkilön itsenäisessä elämässä tarvittavia taitoja ja parantaa vammaisen henkilön toimintakykyä elämän muutostilanteissa.
Vammaispalvelulaki 7 § (Finlex)

Valmennuksen avulla on esimerkiksi mahdollista harjoitella itsenäistä asumista tai julkisen joukkoliikenteen käyttöä tavoitteena itsenäinen liikkuminen. Valmennuksella voidaan myös lisätä valmiuksia henkilökohtaisen avun käyttämiseen.

Valmennus on tavoitteellinen ja määräaikainen palvelu, johon sisältyy: 

1. tiedollisten ja toiminnallisten taitojen ja sosiaalisen vuorovaikutuksen harjoittelu; 
2. viittomakielen opetus tai puhetta tukevien ja korvaavien kommunikaatiokeinojen käytön ohjaus; 
3. vammaisen henkilön toimintakyvyn, toimintaympäristön tai perhetilanteen muuttuessa taikka muissa vastaavissa elämän muutostilanteissa annettava tuki. 

Vammaispalvelulaki 7 § (Finlex)

Valmennusta voidaan antaa joko yhdelle tai useammalle edellä mainituista valmennuksen kolmesta osa-alueesta.

Annettavan valmennuksen sisältö voi vaihdella joustavasti asiakkaan tarpeiden ja elämäntilanteen mukaan. 

Tiedollisten ja toiminnallisten taitojen ja sosiaalisen vuorovaikutuksen harjoittelu

Tiedolliset, toiminnalliset ja sosiaalisen vuorovaikutuksen taidot ovat itsenäisessä elämässä tarvittavia taitoja.

Tiedollisilla taidoilla tarkoitetaan tiedon vastaanottamiseen, tiedon käsittelemiseen ja muokkaamiseen (ajatteluun ja kieleen) sekä muistiin ja ongelmanratkaisuun liittyviä toimintoja. 

Tiedollisilla taidoilla tarkoitetaan myös näkövammaisten henkilöiden luku- ja kirjoitustaidon mahdollistavan pistekirjoituksen opetusta silloin, kun sitä ei olisi mahdollista saada lääkinnällisenä kuntoutuksena. Pistekirjoituksen opetus sisältää ohjaussuunnitelman, opetuksen toteuttamisen sekä tarvittavan materiaalin ja apuvälineiden hankkimisen. 

Itsenäisessä elämässä tarvittavat taidot

Itsenäisessä elämässä tarvittavilla taidoilla tarkoitetaan taitoja, joita henkilö tarvitsee kommunikaatiossa ja vuorovaikutuksessa, teknisten laitteiden ja digisovellusten käytössä, ympäristön hahmottamisessa ja liikkumisessa erilaisissa toimintaympäristöissä, ajan hahmottamisessa, kodinhoidon suunnittelussa ja toteutuksessa, asioinnissa, rahankäytössä tai muissa vastaavissa toiminnoissa.
Vammaispalvelulaki 7 § (Finlex)

Kommunikaatiossa ja vuorovaikutuksessa tarvittavat taidot

Kommunikaatiolla tarkoitetaan taitoa välittää ja vastaanottaa viestejä, ilmaista itseään ja esittää mielipiteitä. Vuorovaikutuksella taas tarkoitetaan vastavuoroista yhdessä kommunikoimista, ajatusten vaihtamista toisten ihmisten kanssa. Sosiaalisen vuorovaikutuksen harjoittelua järjestetään myös osana itsenäisessä elämässä tarvittavien taitojen harjoittelua vammaisen henkilön yksilöllisen tarpeen mukaan.

Teknisten laitteiden ja digisovellusten käyttö

Teknisten laitteiden ja digisovellusten käytön valmennus voi sisältää ohjausta ja tukea esimerkiksi tietokoneen tai älypuhelimen käyttämiseen sekä näiden laitteiden käytön harjoittelua. Erilaiset tekniset laitteet ja digisovellukset kuuluvat tavanomaiseen elämään.

Ympäristön hahmottamisessa ja erilaisissa toimintaympäristöissä liikkumisessa tarvittavat taidot

Ympäristön hahmottaminen ja liikkuminen erilaisissa toimintaympäristöissä voi sisältää ohjausta, tukea ja harjoittelua toimimiseen vieraassa ympäristössä, esimerkiksi oikean paikan löytämisessä. Valmennus voi sisältää myös julkisen joukkoliikenteen käyttämisen opettelua tai harjoittelua. Liikkumistaidon ohjaus on yksi valmennuksen muoto. 

Ajan hahmottaminen, kodinhoidon suunnittelu ja toteutus, asiointi ja rahankäyttö

Valmennus ajan hahmottamiseen voi olla esimerkiksi kellonaikojen opettelua tai tukea ajan kulumisen ymmärtämisessä. Valmennus kodinhoitoon voi liittyä esimerkiksi ruoan laiton tai siivoamisen harjoittelemiseen sekä näiden toimien suunnittelemiseen ja toteuttamiseen suunnitelmallisesti. Asiointiin järjestettävä valmennus voi puolestaan liittyä esimerkiksi kaupassa käymiseen tai viranomaisten kanssa asiointiin. Valmennus rahankäyttöön voi liittyä rahan arvon hahmottamiseen, omien tulojen ja menojen hahmottamiseen ja rahankäytön suunnittelemiseen.

Viittomakielen opetus ja puhetta tukevien ja korvaavien kommunikaatiokeinojen käytön ohjaus

Puhetta tukevalla ja korvaavalla kommunikoinnilla tarkoitetaan viestintää, jossa käytetään esimerkiksi kuvia tai tukiviittomia. Viittomakielen opetus ja erilaisten vaihtoehtoisten kommunikaatiokeinojen käytön ohjaus voi tulla valmennuksena kyseeseen, kun se ei kuulu terveydenhuollon lääkinnällisen kuntoutuksen vastuulle. 

Viittomakielen opetuksen ja vaihtoehtoisten kommunikaatiokeinojen käytön ohjauksen tavoitteena on, että kuurolla, kuulovammaisella, kuulonäkövammaisella tai puhevammaisella henkilöllä ja hänen perheellään ja muilla hänelle läheisillä henkilöillä on yhteinen kieli ja kommunikointikeino. 

Puhevammaiselle henkilölle ja hänen perheelleen ja muille hänelle läheisille henkilöille voidaan myöntää kommunikaatio-ohjausta valmennuksena pääsääntöisesti sen jälkeen, kun vammaiselle henkilölle on lääkinnällisenä kuntoutuksena määritelty soveltuva kommunikaatiokeino tai kommunikoinnin apuväline. Valmennuksena annettava kommunikaatiokeinojen käytön ohjaus ei korvaa puheterapeutin antamaa puheterapiaa tai ohjausta eikä lääkinnälliseen kuntoutukseen kuuluvaa kommunikoinnin apuvälinearviointia tai apuvälinepalveluita. 

Elämänmuutostilanteet

Valmennus elämänmuutostilanteissa voi liittyä useisiin eri tilanteisiin. Näitä ovat:

• vammaisen henkilön toimintakyvyn muuttuminen, esimerkiksi tilanne, jossa henkilö on juuri vammautunut ja hän tarvitsee valmennusta toimiakseen arjessaan muuttuneen toimintakyvyn kanssa.
• muutos toimintaympäristössä tai perhetilanteessa
• muu vastaava elämän muutostilanne, esimerkiksi päiväkodin, koulun tai opiskelun aloittaminen tai lopettaminen tai muutto uuteen kotiin.

Tarkoitus on tukea vammaista henkilöä, jotta hän pystyisi valmistautumaan tulevaan muutokseen tai toimimaan muuttuneessa tilanteessa. Tuki voi liittyä esimerkiksi uuden ympäristön hahmottamiseen tai siellä liikkumisen harjoitteluun. Lisäksi tuki voi liittyä esimerkiksi muuton tai uuden asunnon sisustamisen suunnittelemiseen ja toteuttamiseen.

Valmennuksen järjestäminen lapselle

Vammaisella lapsella on oikeus saada valmennusta silloin, kun kyseessä ei ole lapsen ikään ja kehitysvaiheeseen liittyvä tavanomainen taitojen opettelu tai kun näiden taitojen oppiminen on viivästynyt lapsen vamman vuoksi. Valmennuksen avulla lapsi tai nuori voi esimerkiksi harjoitella itsenäistymiseen tarvittavia taitoja, joiden oppimiseen hän tarvitsee vammansa vuoksi ikä- tai kehitysvaiheeseensa nähden olennaisesti tavanomaista enemmän tukea. Edellytyksenä on tällöin, ettei vammainen henkilö voi muissa käyttämissään palveluissa saada tätä tukea.

Perheelle ja muille läheisille henkilöille järjestettävä valmennus

Osa vammaisen henkilön perheelle ja muille läheisille henkilöille järjestettävästä valmennuksesta tulee järjestää määrärahoista riippumatta ja osa valmennuksesta on määrärahasidonnaista.

Vammaisen henkilön perheelle ja muille läheisille järjestettävä valmennus subjektiivisena oikeutena

Hyvinvointialueen on järjestettävä osana vammaisen henkilön omaa valmennusta hänen perheelleen ja muille hänelle läheisille henkilöille viittomakielen opetusta ja puhetta tukevien ja korvaavien kommunikointikeinojen käytön ohjausta sekä valmennusta vammaisen henkilön elämän muutostilanteiden tukemiseksi, jos se on tarpeen vammaisen henkilön valmennukselle asetettujen tavoitteiden toteutumiseksi.

Vammaispalvelulaki 7 § (Finlex)

Vammaisen henkilön perheellä ja muilla hänelle läheisillä henkilöillä on oikeus viittomakielen opetukseen ja puhetta tukevien ja korvaavien kommunikointikeinojen käytön ohjaukseen sekä valmennukseen vammaisen henkilön elämänmuutostilanteissa. Edellytyksenä näissä tilanteissa on kuitenkin se, että perheen ja muiden läheisten henkilöiden osallistuminen valmennukseen on tarpeen palvelun tavoitteiden saavuttamiseksi. 

Valmennuksen tarkoituksena on tukea vammaisen henkilön vuorovaikutusta ja osallisuutta sekä itsenäistä elämää vahvistamalla henkilön omia sekä tarvittaessa hänen perheensä ja muiden hänelle läheisten henkilöiden taitoja ja toimintaedellytyksiä.

Vammaisen henkilön perheelle ja muille hänelle läheisille henkilöille annettavan valmennuksen tarkoituksena on parantaa perheenjäsenten välistä vuorovaikutusta silloin, kun vammainen henkilö käyttää viittomakieltä tai puhetta tukevia ja korvaavia kommunikointikeinoja. Lisäksi elämän muutostilanteisiin kohdennettu vahva tuki helpottaa uuteen tilanteeseen sopeutumista ja vähentää usein pitkäaikaisen tuen tarvetta. Perheenjäsenten tai muiden läheisten saama tuki auttaa heitä kannustamaan ja tukemaan vammaista henkilöä vaikeissakin muutostilanteissa.

Valmennus voi liittyä myös tilanteeseen, jossa perheeseen on syntynyt vammainen lapsi. Muuttunut elämäntilanne saattaa edellyttää tukea uusien toimintakäytäntöjen harjoittelussa. Valmennus voidaan toteuttaa erilaisin keinoin riippuen muutostilanteesta. 

Perheenjäsenten ja muiden vammaiselle henkilöille läheisten henkilöiden tuen tarve korostuu sekä suunnitelluissa että äkillisissä elämän muutostilanteissa. Näissä tilanteissa on tärkeää, että läheiset henkilöt pystyvät tukemaan vammaista henkilöä sovittujen toimintamallien harjoittelemisessa, jotta opitut taidot saadaan paremmin siirrettyä henkilön omaan toimintaympäristöön.

Vammaisen henkilön perheelle ja muille läheisille henkilöille annettavan valmennuksen määrärahasidonnaisuus

Hyvinvointialue voi lisäksi järjestää osana vammaisen henkilön omaa valmennusta vammaisen henkilön perheelle ja muille hänelle läheisille henkilöille muuta valmennusta, jos se on tarpeen vammaisen henkilön valmennukselle asetettujen tavoitteiden toteuttamiseksi.
Vammaispalvelulaki 7 § (Finlex)

Vammaisen henkilön perheelle tai muille hänelle läheisille henkilöille järjestettävä muu valmennus on määrärahasidonnaista. Muulla valmennuksella tarkoitetaan valmennusta, joka ei ole viittomakielen opetusta ja puhetta tukevien ja korvaavien kommunikointikeinojen käytön ohjausta tai valmennusta vammaisen henkilön elämänmuutostilanteissa.

Perhe ja muut läheiset henkilöt voivat myös osallistua vammaiselle henkilölle itselleen annettavaan valmennukseen.

Kuka on perhe tai läheinen henkilö?

Perheellä ja muilla vammaiselle henkilölle läheisillä henkilöillä tarkoitetaan vammaisen henkilön perheenjäsentä tai muuta henkilöä, joka on läheisesti ja tiiviisti mukana vammaisen henkilön elämässä. Perheenjäseniksi katsotaan myös esimerkiksi isovanhemmat ja lapsuudenkodista pois muuttaneet sisarukset ja heidän lapsensa silloin, jos heillä on säännöllistä kanssakäymistä vammaisen henkilön kanssa. 

Muita vammaiselle henkilölle läheisiä henkilöitä voivat olla esimerkiksi päiväkodin, koulun tai opiskelupaikan henkilökunta. Ratkaisevaa on se, että henkilöt tosiasiallisesti ovat läheisessä ja tiiviissä vuorovaikutussuhteessa vammaisen henkilön kanssa.

Valmennuksen toteuttaminen 

Valmennuksen tavoitteet, sisältö sekä määrä ja toteutustapa on arvioitava yhdessä vammaisen henkilön tai tarvittaessa hänen läheisensä kanssa. Vammaiselle henkilölle on annettava mahdollisuus tavoitteiden määrittelyn ohella osallistua tavoitteiden toteutumisen seurantaan yhdessä työntekijän kanssa. Määrittelyyn ja seurantaan on tarvittaessa annettava tukea vammaiselle henkilölle. 

Lisäksi valmennuksen suunnittelu ja toteutus on tarvittaessa tehtävä yhteistyössä sosiaali- ja terveydenhuollon, erityisesti kuntoutuksen, sekä opetuksen ammattilaisten kanssa.

Valmennuksen sisältö, määrä ja toteutustapa on kirjattava valmennusta koskevaan päätökseen ottaen huomioon vammaisen henkilön asiakassuunnitelmaan kirjatut yksilölliset tarpeet ja oma näkemys tarvittavasta valmennuksesta sekä sen tavoitteista.

Valmennuksen määrä

Vammaisella henkilöllä on oikeus saada valmennusta palvelutarpeen arvioinnissa todetun yksilöllisen tarpeen mukaisesti. 

Valmennuksen kesto

Valmennuksen tarve voi olla joko lyhyt- tai pitkäaikaista, joskus jopa useamman vuoden kestävää. Valmennuksen tarve voi olla pitkäaikaista esimerkiksi silloin, jos harjoiteltavia taitoja on useampia eikä niitä ole mahdollista harjoitella tai oppia samanaikaisesti. Joissain muissakin tilanteissa valmennuksen tarve voi olla pitkäaikaista, esimerkiksi annettaessa viittomakielen tai viitotun puheen opetusta. 

Palvelua toteutettaessa tulee huolehtia siitä, että toiminnassa säilyy tavoitteellisuus ja että toiminnan tuloksia seurataan ja toiminnan sisältöä sekä toteuttamistapaa muutetaan tarpeen mukaan. Jos vammaisella henkilöllä on sellaisia asioita, joita hän ei voi valmennuksenkaan avulla oppia, näiden asioiden tukemiseksi on järjestettävä pysyväksi tarkoitettua palvelua, kuten asumisen tukea, henkilökohtaista apua tai erityistä osallisuuden tukea.

Valmennusta ryhmässä tai muiden palvelujen osana

Valmennusta voidaan antaa henkilökohtaisena tai ryhmässä toteutettavana palveluna taikka muiden palveluiden osana. Arvioitaessa valmennuksen toteutustapaa keskeisimpinä seikkoina on otettava huomioon valmennuksen sisältö sekä vammaisen henkilön omat tarpeet ja toivomukset. 

Tarkoituksena on, että valmennusta järjestetään joustavasti monin eri tavoin vammaisen henkilön yksilöllisten tarpeiden mukaisesti. Palvelua on esimerkiksi mahdollista toteuttaa yksilöllisesti tai pienissä ryhmissä sen mukaan, mikä toteuttamistapa on vammaiselle henkilölle sopiva. Palvelun toteuttamistavan tulee tukea palvelulle asetettujen tavoitteiden toteutumista.

Toteuttamistapa tulee myös kirjata asiakassuunnitelmaan sillä tarkkuudella kuin se on etukäteen mahdollista.

Kuka valmennusta voi antaa?

Valmennusta antaville henkilöille ei ole yleisiä pätevyysvaatimuksia. Palvelua toteuttavilla henkilöillä on kuitenkin oltava kulloisenkin vammaisen henkilön valmennuksen tavoitteiden, sisällön ja toteutustavan edellyttämä osaaminen. 

Valmennukseen sisältyvät matkat

Osana valmennusta on mahdollista harjoitella esimerkiksi julkisen liikenteen käyttöä. Valmennuksen toteuttaminen voi edellyttää myös muiden matkojen tekemistä osana palvelua. Tällaiset palvelun sisällön toteuttamiseksi tarpeelliset matkat sisältyvät valmennukseen.

Valmennukseen ei sen sijaan sisälly matkoja palvelun toteuttamispaikalle tai pois toteuttamispaikalta, vaan näihin matkoihin on mahdollista hakea liikkumisen tukea.
Liikkumisen tuki

Lähteet

Vammaispalvelulaki 675/2023 (Finlex)
Hallituksen esitys HE 191/2022 vp Hallituksen esitys eduskunnalle vammaispalvelulaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi (Eduskunta)
Valiokunnan mietintö STVM 52/2022 vp (Eduskunta)