Perhehoito

Tämän sivun sisältö

Perhehoito voi olla pitkä- tai lyhytaikaista
Perhehoito toteutetaan hoidettavan edun mukaisesti
Osallisuus on turvattava
Perhehoidon valvonta

Perhehoidon tarkoituksena on turvata hoidettavalle perheenomainen ja hoidettavan tarpeiden mukainen hoito. Perhehoidon tavoitteena on tarjota asiakkaalle mahdollisuus kodinomaiseen hoitoon ja läheisiin ihmissuhteisiin sekä edistää hänen perusturvallisuuttaan ja sosiaalisia suhteitaan.

Perhehoidolla tarkoitetaan henkilön hoidon tai muun osa- tai ympärivuorokautisen huolenpidon järjestämistä perhehoitajan yksityiskodissa tai hoidettavan kotona. Hoidettavan kotona toteutettava perhehoito voi tulla kyseeseen esimerkiksi tilanteessa, jossa hoidettava on autistinen tai kehitysvammainen lapsi, jolle kaikki olosuhteissa tapahtuvat muutokset ovat hankalia. Perhehoito voi tulla kyseeseen myös tilanteessa, jossa hoidettavalla on runsaasti apuvälineitä, jotka eivät mahdu perhehoitajan kotiin tai eivät ole helposti siirrettävissä.

Perhehoito voi olla pitkä- tai lyhytaikaista

Perhehoito voi olla pitkäaikaista tai lyhytaikaista (määräaikaista, osapäiväinen- tai ympärivuorokautinen).

Perhehoito voi toimia järjestämistapana useissa palveluissa.

Lyhytaikaisena perhehoitona voidaan järjestää esimerkiksi vammaisen henkilön lyhytaikainen hoito ja huolenpito tai omaishoitajan vapaan aikainen hoito.
Lyhytaikainen huolenpito

Pitkäaikaisena perhehoitona voidaan järjestää esimerkiksi henkilön asumisen palvelut. Pitkäaikaista vammaisen lapsen perhehoitoa voidaan järjestää esimerkiksi tilanteissa, joissa lapsi tarvitsee hoitoa ja huolenpitoa, johon vanhempien elämäntilanne ja voimavarat eivät anna mahdollisuutta. Tarvittaessa on tehtävä yhteistyötä lastensuojelun kanssa. Niissä tilanteissa, joissa on kysymys lastensuojelun tarpeesta, myös vammaisen lapsen asia on ratkaistava lastensuojelulain nojalla.

Ikääntyneille vammaisille henkilöille perhehoito voi olla ratkaisu pitkäaikaisen asumisen ja tarvittavan hoidon ja huolenpidon järjestämiseen esimerkiksi tilanteissa, joissa vammainen henkilö on asunut pitkään lapsuudenkodissaan ja hän tarvitsee perhetilanteen muuttuessa uuden kodin. Myös pitkään laitoshoidossa olleita ikääntyneitä kehitysvammaisia henkilöitä on muuttanut perhehoitoon.

Perhehoidossa oleva vammainen henkilö voi tarvittaessa saada asumisen ja ylläpidon lisäksi yksilölliseen tarpeensa mukaiset sosiaali- ja terveyspalvelut mukaan lukien vammaispalvelut, kuten kuljetuspalvelut ja henkilökohtaisen avun sekä kotihoidon ja kotisairaanhoidon palvelut.

Perhehoito toteutetaan hoidettavan edun mukaisesti

Perhehoidon järjestämisen on perustuttava hoidettavan tarpeisiin ja perhehoitoa on järjestettävä hoidettavan edun mukaisessa paikassa. Perhekodin tulee olla olosuhteiltaan ja tiloiltaan siellä annettavalle hoidolle sopiva. Lisäksi on kiinnitettävä erityistä huomiota perhekodin ihmissuhteisiin sekä perhehoitajan mahdollisuuksiin vastata hoidettavan tarpeisiin.

Vammaispalvelun työntekijä sopii perhehoidosta asiakkaan kanssa asiakas- tai palvelusuunnitelmassa ja perhehoidosta tehdään asiakkaalle päätös. Hyvinvointialue tekee sopimuksen perhehoidosta toteuttajan kanssa.

Hyvinvointialue tekee joko

toimeksiantosopimuksen perhehoitajan kanssa tai
sopimuksen perhehoidon järjestämisestä yksityisen perhehoidon tuottajan kanssa.

Toimeksiantosuhteisella perhehoidolla tarkoitetaan oman kodin ulkopuolista hoitoa tarvitsevan henkilön hoitamista yksityisessä perheessä tai hoidettavan kotona. Toimeksiantosopimus on asiakirja, jolla hyvinvointialue siirtää julkisen hallintotehtävän eli esimerkiksi sijoitettavan lapsen hoidon ja kasvatuksen perhehoitajalle.

Hyvinvointialueen tehdessä sopimuksen perhehoidon järjestämisestä yksityisen palveluntuottajan kanssa yksityinen palveluntuottaja vastaa siitä, miten se palvelun tuottaa noudattaen sopimuksen lisäksi kuitenkin perhehoitolain säännöksiä. Tarvittaessa yksityinen palveluntuottaja voi palkata työntekijöitä/perhehoitajia työsuhteeseen ja myös tehdä edelleen sopimuksia palvelun tuottamiseksi. Yksityinen palveluntuottaja ei kuitenkaan voi tehdä perhehoitolain 10 §:n tarkoittamaa toimeksiantosopimusta perhehoitajan kanssa, vaan se on aina tehtävä hyvinvointialueen ja perhehoitajan välillä.

Perhehoitolain 4 §:n mukaan ammatillinen perhehoito on perhehoitoa, jota annetaan yksityisistä sosiaalipalveluista annetun lain (922/2011) 7 §:ssä tarkoitetun luvan perusteella ammatillisessa perhekodissa. Luvan myöntää aluehallintoviranomainen. Ammatillista perhehoitoa voidaan toteuttaa suoraan hyvinvointialueen ja ammatillista perhehoitoa tuottavan yksityisen palveluntuottajan välisellä sopimuksella (sopimus perhehoidon järjestämisestä).

Hyvinvointialue voi myös tehdä ensin sopimuksen yksityisen sosiaalipalvelun tuottajan kanssa perhehoidon järjestämisestä ja tämän jälkeen kyseinen toimija tekee sopimuksen varsinaisen ammatillista perhehoitoa tuottavan toimijan kanssa. Perhehoitolain säännöksistä osa on säädetty koskemaan sekä toimeksiantosuhteista että ammatillista perhehoitoa (mm. 5 § Perhekodin olosuhteet ja 9 § Hoidettavien määrästä poikkeaminen). Kaikkia soveltuvia säännöksiä voidaan kuitenkin soveltaa myös ammatillisesta perhehoidosta sovittaessa.

Perhehoitoa voidaan myöntää sosiaalihuoltolain, vammaispalvelulain tai kehitysvammalain perusteella.

Osallisuus on turvattava

Hyvä perhehoito -työryhmän muistion mukaan perhehoidon järjestämisessä on tärkeää turvata hoidettavan ja hänen läheistensä osallisuus perhehoitoa suunniteltaessa ja perhehoidon aikana. Tämä tarkoittaa, että henkilö saa ikänsä, kehitystasonsa ja toimintakykynsä mukaisesti ja tarvittavin tukitoimin (esimerkiksi tuetun päätöksenteon avulla) olla mukana tekemässä elämäänsä liittyviä suunnitelmia ja päätöksiä niin, että hänen tahtonsa ja etunsa otetaan huomioon.

Osallisuuden tukeminen ja konkreettisen osallistumisen mahdollistaminen ja vahvistaminen asettavat perhehoitajalle erityisiä osaamisvaatimuksia sen mukaan, onko kyse lapsen, nuoren, kehitysvammaisen henkilön tai iäkkäiden henkilöiden perhehoidosta. Hoidettavan henkilön kokemaan osallisuuteen vaikuttavat myös hänen yksilölliset ominaisuutensa ja kokemuksensa.

Perhehoidon valvonta

Perhehoitolain 22 §:n mukaan hoidettavan sijoittaneen hyvinvointialueen tehtävänä on valvoa, että sijoitus perhehoitoon toteutuu perhehoitolain mukaisesti ja hoidettava saa tarvitsemansa palvelut ja tukitoimet. Niistä vastaa se hyvinvointialue, johon henkilö on sijoitettu. Sekä sijoituksen tehnyt hyvinvointialue, että se hyvinvointialue, jonka alueelle sijoitus on tehty voi tarkastaa perhehoitopaikan toiminnan sekä toiminnan järjestämisessä käytettävät toimintayksiköt ja toimitilat silloin, kun tarkastuksen tekemiseen on perusteltu syy. Pysyväisluonteiseen asumiseen käytettävät tilat voidaan tarkastaa ainoastaan, jos tarkastaminen on välttämätöntä asiakkaan aseman ja asianmukaisten palvelujen turvaamiseksi.

Tarkastus voidaan tehdä ennalta ilmoittamatta. Tarkastaja on päästettävä kaikkiin perhehoitopaikan tiloihin. Tarkastuksesta on pidettävä pöytäkirjaa. Tarkastajalla on oikeus ottaa valokuvia tarkastuksen aikana.

Ammatilliseen perhehoitoon edellytetään aluehallintoviraston lupaa.
Yksityisen sosiaalihuollon luvat (Aluehallintovirasto)

Perhekodissa hoidettavien henkilöiden määrästä on säädetty perhehoitolain 7, 8 ja 9 §:ssä. Hyvä perhehoito -työryhmän muistiossa todetaan, että täysi-ikäisten ja vammaisten perhehoidossa hoidettavien määrästä poikkeamista harkittaessa on kiinnitettävä erityistä huomiota perhehoidossa olevien henkilöiden tarvitseman hoidon määrään ja sisältöön.