Lyhytaikainen huolenpito

Tämän sivun sisältö

• Vammaisen henkilön oikeus lyhytaikaiseen huolenpitoon
• Mitä lyhytaikainen huolenpito on
• Lyhytaikaisen huolenpidon tarkoitus
• Lyhytaikaisen huolenpidon toteuttaminen

Lyhytaikainen huolenpito kuuluu hyvinvointialueen erityisen järjestämisvelvollisuuden piiriin. Tämä tarkoittaa, että vammaisella henkilöllä on subjektiivinen oikeus saada lyhytaikaista huolenpitoa, jos vammaispalvelulaissa määritellyt edellytykset palvelun saamiseksi täyttyvät. Hyvinvointialueen on tällöin järjestettävä palvelu määrärahoista riippumatta.

Vammaisen henkilön oikeus lyhytaikaiseen huolenpitoon

Oman perheen tai muun läheisen kanssa asuvalla vammaisella henkilöllä on oikeus saada lyhytaikaista huolenpitoa silloin, kun huolenpidosta vastaavat läheiset ovat omaan elämäänsä liittyvien velvoitteiden taikka levon tai virkistyksen tarpeen vuoksi lyhytaikaisesti estyneet huolehtimasta vammaisesta henkilöstä, joka tarvitsee silloin apua tai tukea päivittäisissä toimissa tai valvontaa turvallisuuden vuoksi. 

Vammaispalvelulaki 24 § (Finlex)

Jotta lyhytaikaista huolenpitoa voidaan myöntää, huolenpidosta vastaavien läheisten lyhytaikaisen estymisen tulee johtua heidän omaan elämäänsä liittyvistä velvoitteista tai levon tai virkistyksen tarpeesta. Lyhytaikainen huolenpito täydentää läheisten vammaiselle henkilölle antamaa apua ja varmistaa sen, että välttämätöntä apua on saatavissa myös heidän ollessaan estyneitä sitä antamaan. Mitä sitovampaa vammaisen henkilön avun tarve on, sitä suuremmaksi muodostuu lyhytaikaisen huolenpidon merkitys sekä vammaiselle henkilölle itselleen että hänen huolenpidostaan vastaaville läheisille. 

Lyhytaikainen huolenpito läheisten riittävän levon ja virkistyksen mahdollistajana tukee koko perheen hyvinvointia. Lyhytaikaisen huolenpidon merkitys läheisen henkilön unen mahdollistajana korostuu, jos vammainen henkilö tarvitsee jatkuvasti apua, tukea tai valvontaa erityisesti myös öisin. Palvelun avulla esimerkiksi lapsiperheen vanhemmat pääsevät viettämään aikaa keskenään tai yhdessä muiden sisarusten kanssa.

Aamu- ja iltapäivätoiminta järjestetään ensisijaisesti perusopetuslain mukaan

Kunnalla ei ole lakisääteistä velvollisuutta järjestää lasten, eikä näin ollen myöskään vammaisten lasten aamu- ja iltapäivätoimintaa. Perusopetuslain 8 a luvussa säädetään kunnan järjestämästä aamu- ja iltapäivätoiminnasta. Kyse on kunnalle vapaaehtoisesta tehtävästä. 

Jos kunta päättää järjestää toimintaa, tulee sitä tarjota kunnassa toimivien koulujen ensimmäisen ja toisen vuosiluokan oppilaille sekä muiden vuosiluokkien osalta perusopetuslain 17 §:n 1 momentissa (erityinen tuki) tarkoitetuille oppilaille kunnan päättämässä laajuudessa. Oppilaan erityisen tuen järjestäminen perustuu opetuksen järjestäjän tekemään hallintopäätökseen.

Perusopetuslaissa ei säädetä lapsen oikeudesta avustajapalveluihin aamu- ja iltapäivätoiminnassa. Perusopetuslain mukaisessa aamu- ja iltapäivätoiminnassa tulee kuitenkin olla toiminnan järjestämistapa huomioon ottaen riittävä määrä ammattitaitoisia ohjaajia. 

Aamu- ja iltapäivätoiminnan maksut määräytyvät perusopetuslain mukaan aina silloin, kun vammainen lapsi voi osallistua perusopetuslain mukaiseen toimintaan. 

Perusopetuslaki 8 a luku (Finlex) 
Kuntaliitto & Hyvil: Vammaisten lasten aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestäminen kunnan ja hyvinvointialueen yhdyspintayhteistyönä (pdf 345 kt)

Vammaispalvelulain mukaista lyhytaikaista huolenpitoa on oikeus saada, jos kunta ei järjestä perusopetuslain perusteella sellaista aamu- tai iltapäivätoimintaa, joka vastaa vammaisen lapsen yksilöllisiin tarpeisiin. 

Lyhytaikaista huolenpitoa voidaan järjestää myös koulujen loma-aikoina vanhempien työssäkäynnin ajan taikka huolenpidosta vastaavan henkilön lepoaikana.

Mitä lyhytaikainen huolenpito on

Lyhytaikaisella huolenpidolla on tarkoitus varmistaa vammaisesta henkilöstä huolehtivien vanhempien tai muiden läheisten mahdollisuus yhdistää vammaisesta henkilöstä huolehtiminen ja muut elämässä merkittävät asiat. On tärkeää, että palvelu toteutetaan ensisijaisesti vammaisen henkilön yksilöllisten tarpeiden mukaan. Siksi sen sisältöön on kiinnitettävä erityistä huomiota. Hyvin toteutettu lyhytaikainen huolenpito mahdollistaa vammaisen henkilön kotona asumisen myös silloin, kun hän tarvitsee ja saa perheeltään paljon tukea ja huolenpitoa. 

Lyhytaikaisella huolenpidolla täydennetään vammaisen henkilön yksilöllisten tarpeiden mukaan sosiaalihuoltolain, perusopetuslain ja omaishoidon tuesta annetun lain mukaisia palveluita. Omaishoidon tukena järjestettävä omaishoitajan vapaan aikainen hoito on ensisijaista lyhytaikaiseen huolenpitoon nähden. Lyhytaikaisen huolenpidon myöntäminen ei kuitenkaan edellytä, että vammainen henkilö saa omaishoidon tukea. 

Lyhytaikaisen huolenpidon tarkoitus

Lyhytaikaisen huolenpidon tarkoitus on turvata vammaisen henkilön lyhytaikainen avun ja tuen saaminen, jotta vammaisesta henkilöstä huolehtivat läheiset voivat hoitaa omaan elämäänsä liittyvät velvoitteet ja huolehtia hyvinvoinnistaan. 

Vammaispalvelulaki 24 § (Finlex)

Lyhytaikaisen huolenpidon tarkoituksena on turvata oman perheensä tai muun läheisensä kanssa asuvan vammaisen henkilön tarvitsema välttämätön huolenpito ja tukea huolenpidosta vastaavien henkilöiden hyvinvointia sekä mahdollistaa heidän suoriutumisensa esimerkiksi työhön, yritystoiminnan harjoittamiseen tai opiskelun liittyvistä velvoitteista. 

Lyhytaikaista huolenpitoa voidaan järjestää kaikenikäisille vammaisille henkilöille. Lapsi voi saada lyhytaikaista huolenpitoa silloin, kun hänen hoidon ja huolenpidon tarpeensa johtuvat vammasta tai sairaudesta, ei nuoresta iästä. 

Lyhytaikaisella huolenpidolla tarkoitetaan huolenpitoa, joka on luonteeltaan tilapäistä tai tietyin väliajoin toistuvaa. Tilanteet, joissa vammainen henkilö tarvitsee palvelua, voivat olla ennakkoon tiedossa olevia ja säännöllisesti toistuvia tai poikkeuksellisia ja äkillisiä tilanteita. Äkillinen avun tarve voi johtua esimerkiksi huolenpidosta vastaavan henkilön sairastumisesta, asioinnin tarpeesta, kriisitilanteesta tai toisen perheenjäsenen hoidon järjestämisestä. 

Lyhytaikaisen huolenpidon toteuttaminen

Lyhytaikainen huolenpito on toteutettava siten, että se tukee vammaisen henkilön osallisuutta hänen ikänsä ja kehitysvaiheensa edellyttämällä tavalla. Lyhytaikaisen huolenpidon määrästä ja toteutustavasta päätettäessä on otettava huomioon vammaisen henkilön asiakassuunnitelmaan kirjattu avun, tuen ja huolenpidon tarve, vammaisen henkilön toivomukset sekä perheen tilanne kokonaisuudessaan.

Lyhytaikaisen huolenpidon sisältö, määrä ja toteuttamistapa on kirjattava lyhytaikaista huolenpitoa koskevaan päätökseen.

Vammaispalvelulaki 24 § (Finlex)

Lyhytaikaisen huolenpidon määrä ja toteutustapa vaihtelevat yksilöllisen tilanteen mukaan. Vammaisen henkilön iällä, perhetilanteella ja elinympäristöllä on vaikutusta siihen, kuinka sitovaa huolenpito on ja kuinka palvelu tulee käytännössä toteuttaa. Vammaisen henkilön omat vahvuudet sekä kehittämisen ja kiinnostuksen kohteet on mahdollisuuksien mukaan otettava huomioon palvelua toteutettaessa. Myös vammaisen henkilön tarvitsema avun määrä ja tarve huolehtia hänen turvallisuudestaan sekä vammaisen henkilön kielelliset ja kommunikaatioon liittyvät tarpeet on otettava palvelun toteuttamisessa huomioon. 

Mitä enemmän apua ja huolenpitoa tarvitseva henkilö on kyseessä, sitä enemmän perheen kokonaistilanne vaikuttaa lyhytaikaisen huolenpidon toteuttamiseen. Huomioon on otettava myös se, miten järjestettynä palvelu parhaiten tukee hoidosta vastaavien läheisten hyvinvointia. Lyhytaikaista huolenpitoa voidaan toteuttaa myös vammaisen henkilön kotona, esimerkiksi kotiin annettavana perhehoitona. 

Lyhytaikaisen huolenpidon kesto

Lyhytaikainen huolenpito tarkoittaa yleensä muutaman tunnin, päivän tai viikon pituisia jaksoja, jotka saattavat myös olla toistuvia. Lyhytaikaisen huolenpidon jaksot voivat olla myös pidempiä poikkeustilanteissa esimerkiksi huolenpidosta vastaavan henkilön sairastuessa. Yhtäjaksoisen lyhytaikaisen huolenpidon keston on kuitenkin tarkoitus olla alle kolme kuukautta. Jos vammaisella henkilöllä on tätä pidempiaikainen yhtäjaksoisen tuen tai huolenpidon tarve, on selvitettävä millä muulla palvelulla tarpeeseen voidaan vastata. Esimerkiksi kyseeseen voisi tulla asumisen tuki. 

Lyhytaikainen huolenpito tukee tarvittaessa osallisuutta ja itsenäistymistä

Vaikka lyhytaikainen huolenpito ei ole ensisijaisesti vammaisen henkilön osallisuutta turvaava palvelu, se on toteutettava niin, että palvelu tukee tarvittaessa vammaisen henkilön osallisuutta ja itsenäistymistä. Erityisesti silloin, kun henkilö tarvitsee paljon apua, hänelle muodostuu usein tavanomaista kiinteämpi suhde huolenpidosta vastuussa oleviin läheisiin henkilöihin. Vammaisen henkilön osallisuuden toteutuminen voi tällöin olla pitkälti läheisten henkilöiden varassa. 

Lyhytaikainen huolenpito antaa mahdollisuuden saada uusia kokemuksia, laajentaa sosiaalisia suhteita ja opetella pärjäämään erilaisissa tilanteissa sekä oppia luottamaan myös muiden kuin läheisten henkilöiden antamaan apuun. Palvelu tarjoaa etenkin lapselle ja nuorelle sekä pitkään lapsuudenkodissa asuneelle aikuisille mahdollisuuden harjoitella itsenäistymistä ja helpottaa myös läheisiä siirtämään huolenpitovastuuta vähitellen muille henkilöille.

Toteuttamistavat

Lyhytaikaista huolenpitoa voidaan toteuttaa henkilökohtaisena tai ryhmässä annettavana palveluna taikka osana muuta palvelua.  Lyhytaikainen huolenpito on toteutettava siten, että se tukee vammaisen henkilön osallisuutta hänen ikänsä ja kehitysvaiheensa edellyttämällä tavalla.

Vammaispalvelulaki 24 § (Finlex)

Lyhytaikaista huolenpitoa voidaan myöntää myös osana esimerkiksi asumisen tukea turvaamaan sitä, että palvelusta muodostuu vammaisen henkilön tarpeiden mukainen sekä perheen hyvinvointia turvaava kokonaisuus.

Kunta palveluntuottajana

Kunta voi tuottaa lyhytaikaista huolenpitoa siltä osin, kuin se on hyvinvointialueen ja kunnan tehtäväkokonaisuuksien toteuttamisen kannalta tarkoituksenmukaista.

Vammaispalvelulaki 24 § (Finlex)

Hyvinvointialue voi hankkia kunnalta koulua käyvien vammaisten lasten lyhytaikaista huolenpitoa, jota voidaan tarvittaessa järjestää koulun tiloissa hyödyntäen koulunkäyntiavustajien työpanosta. Hyvinvointialueen ei tarvitse kilpailuttaa palvelua eikä kunnalta edellytetä palvelun yhtiöittämistä. 

Matkat lyhytaikaisen huolenpidon palveluihin

Vammaiselle henkilölle välttämättömät matkat lyhytaikaisen huolenpidon palveluihin järjestetään vammaispalvelulain 28 §:n mukaisena liikkumisen tukena.
Liikkumisen tuki

Lähteet

Vammaispalvelulaki 675/2023 (Finlex)
Hallituksen esitys HE 191/2022 vp Hallituksen esitys eduskunnalle vammaispalvelulaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi (Eduskunta)
Valiokunnan mietintö STVM 52/2022 vp (Eduskunta)