Lapsen asumisen tuki
Oletko oikealla sivulla?
Luet nyt uuden vammaispalvelulain (675/2023) mukaista sivua. Uusi vammaispalvelulaki on voimassa 1.1.2025 alkaen.
- Lue lisää vanhan vammaispalvelulain mukaisista palveluista
- Uudessa vammaispalvelulaissa on siirtymäaika.
Lue lisää vammaispalvelulain siirtymäsäännöksistä - Ahvenanmaalla sovelletaan edelleen vanhaa vammaispalvelulakia (Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista (380/1987).
Tämän sivun sisältö
- Oikeus lapsen asumisen tukeen ja tuen tarkoitus
- Lapsen asumisen tuen järjestäminen perheen kotiin on ensisijaista
- Lapsen asumisen tuen järjestäminen kodin ulkopuolella
- Kodin ulkopuolisen asumisen tuen toteuttaminen
- Päätöksenteko lapsen asumisen tuen järjestämisestä kodin ulkopuolella
Vammaispalvelulain mukainen lapsen asumisen tuki kuuluu hyvinvointialueen erityisen järjestämisvelvollisuuden piiriin. Tämä tarkoittaa, että vammaisella lapsella on subjektiivinen oikeus saada lapsen asumisen tukea, jos vammaispalvelulaissa määritellyt edellytykset palvelun saamiseksi täyttyvät. Hyvinvointialueen on tällöin järjestettävä palvelu määrärahoista riippumatta.
Oikeus lapsen asumisen tukeen ja tuen tarkoitus
Huomioi soveltamisala!
Vammaispalvelulakia sovelletaan lain 2 §:ssä määriteltyyn vammaiseen henkilöön. Tämä tarkoittaa, että oikeus vammaispalvelulain mukaisiin palveluihin on henkilöllä, joka täyttää kaikki vammaisen henkilön määritelmässä mainitut edellytykset. Vammaispalvelulaissa on lisäksi säädetty kunkin palvelun osalta palvelukohtaisista myöntämisedellytyksistä, jotka vammaisen henkilön on myös täytettävä ollakseen oikeutettu kyseiseen palveluun.
Lisätietoa vammaisen henkilön määritelmästä: Vammaispalvelulain soveltamisala
Järjestettäessä vammaisen lapsen asumisen tukea, sovelletaan sekä asumisen tukea koskevaa vammaispalvelulain 18 §:ä että lapsen asumisen tukea koskevaa 19 §:ä. Vammaisella lapsella on oikeus saada asumisen tukea, jos hän tarvitsee apua tai tukea voidakseen hoitaa päivittäiset toimensa.
Lue lisää: Asumisen tuki
Lapsen asumisen tuen tarkoituksena on turvata lapsen mahdollisuus asua kotona oman perheensä kanssa. Vammaiselle lapselle ja hänen perheelleen on järjestettävä sellainen asumisen tuki, joka mahdollistaa lapselle hänen ikäänsä ja kehitysvaiheeseensa nähden tarpeellisen hoidon ja huolenpidon, osallisuuden sekä turvallisen kasvuympäristön.
Vammaispalvelulaki 19 § (Finlex)
Lapsen asumisen tuen järjestäminen perheen kotiin on ensisijaista
Lapsen asumisen tuen palveluita järjestetään ensisijaisesti lapsen omaan kotiin, jossa hän asuu perheensä kanssa.
Lapsen ja perheen tarvitsemia palveluita on järjestettävä tarvittaessa vuorokaudenajasta riippumatta.
Vammaispalvelulaki 19 § (Finlex)
Lapsen kotona asuminen on turvattava riittävillä, lapsen ja perheen tarpeiden mukaisilla, vammaispalvelulain ja muiden lakien perusteella kotiin järjestettävillä palveluilla ja tuella.
Asumisen tukeen on liitettävä tarvittaessa terveydenhuoltolain perusteella kotiin järjestettäviä terveydenhuollon palveluita taikka sosiaalihuoltolain tai muiden lakien perusteella järjestettäviä palveluita siten, että ne muodostavat henkilön yksilöllisten tarpeiden mukaisen palvelukokonaisuuden.
Vammaispalvelulaki 18 § (Finlex)
Lapsen asumisen tuen järjestäminen kodin ulkopuolella
Jos kotiin järjestetystä yksilöllisestä avusta ja tuesta huolimatta lapsen ei ole mahdollista asua kotona perheensä kanssa, lapsen asuminen voidaan järjestää kodin ulkopuolella. Lapsen huoltajat voivat tehdä hakemuksen lapsen asumisen tuesta kodin ulkopuolella.
Lapsen asuminen kodin ulkopuolella on mahdollista, jos nämä kriteerit täyttyvät:
- lapsen ei ole mahdollista asua kotona perheensä kanssa kotiin järjestettyjen palveluidenkaan turvin,
- palvelun järjestäminen ei perustu lastensuojelun tarpeeseen,
- lapsen huoltajat antavat palvelun järjestämiseen suostumuksensa,
- lapsen mielipide on selvitetty ja
- on arvioitu, miten asumisen tuki voidaan järjestää lapsen edun mukaisesti.
Kotiin järjestettävät palvelut eivät olet riittäviä
Lapsen asuminen voidaan toteuttaa muualla kuin lapsen oman perheen kanssa vain, jos kotiin järjestettävät palvelut eivät ole riittäviä huomioiden lapsen yksilölliset tarpeet. Tällainen tilanne voi tulla kyseeseen esimerkiksi, jos lapsi tarvitsee niin erikoistunutta ja vaativaa hoitoa ja huolenpitoa, ettei sitä voida kattavienkaan palveluiden turvin järjestää kotiin.
Lapsen asumisen tuen suhde lastensuojeluun
Lapsen asumisen tuen järjestämisen kodin ulkopuolella tulee perustua vammasta johtuvaan avun ja tuen tarpeeseen, johon ei ole mahdollista vastata kotiin järjestettävillä palveluilla. Lapsen asumisen tuen järjestäminen kodin ulkopuolella ei voi perustua lastensuojelun tarpeeseen.
Lastensuojelun tarpeessa olevan lapsen palvelut järjestetään lastensuojelulain perusteella. Vammaisella lapsella on muiden lasten kanssa yhdenvertainen oikeus lastensuojelun palveluihin silloin, kun edellytykset lastensuojelun palveluiden järjestämiselle tai toimenpiteiden toteuttamiselle täyttyvät. Jos tuen tarve johtuu esimerkiksi siitä, että lapsen terveys tai kehitys vaarantuu kasvuolosuhteiden tai lapsen oman käyttäytymisen vuoksi, on tuen tarpeeseen vastattava lastensuojelulain mukaisilla palveluilla ja tukitoimilla.
Lastensuojelun käsikirja
Huoltajien suostumus ja oikeus päättää lapsen huollosta
Vammaisen lapsen asumisen järjestäminen kodin ulkopuolella edellyttää aina huoltajien suostumusta. Tämän vuoksi päätöksen valmistelu sekä lapsen muuton toteuttaminen on tehtävä yhteisymmärryksessä lapsen huoltajien kanssa.
Huolimatta asumisen tuen järjestämisestä kodin ulkopuolella päätösvalta lapsen asioista säilyy aina huoltajilla. Palvelun toteuttamisen aikanakin lapsen huoltajilla on siten lapsenhuoltolain mukaisesti oikeus päättää lapsen hoidosta, kasvatuksesta, koulutuksesta, asuinpaikasta, harrastuksista sekä muista henkilökohtaisista asioista.
Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 4 § (Finlex)
Lapsen mielipide on selvitettävä
Lapsen asumista kodin ulkopuolella toteutettaessa on selvitettävä lapsen toivomukset ja mielipide sekä otettava ne huomioon lapsen iän ja kehitystason edellyttämällä tavalla. Lapsen mielipide voidaan jättää selvittämättä vain poikkeustapauksessa. Tällainen tilanne on esimerkiksi silloin, jos lapsen mielipiteen selvittäminen rasittaa kohtuuttomasti lasta tai se ei ole lapsen vamman tai sairauden vuoksi mahdollista. Mielipiteen selvittämisen vaikeus ei ole peruste jättää selvittämistä tekemättä.
Vammaispalvelulaki 20§ (Finlex)
Mitä mielipidettä selvitettäessä on huomioitava?
Lapsen mielipide on selvitettävä hienovaraisesti sekä niin, ettei siitä aiheudu tarpeettomasti haittaa lapsen ja hänen vanhempiensa tai muiden läheisten ihmisten välisille suhteille. Lasta on tarvittaessa tuettava mielipiteen muodostamisessa ja ilmaisemisessa. Lapsen on voitava käyttää itselleen soveltuvaa kieltä tai kommunikointikeinoa. Lapsen mielipiteen selvittämisen tapa ja pääasiallinen sisältö on kirjattava lasta koskeviin asiakasasiakirjoihin.
Vammaisen lapsen mielipiteen ja toiveiden selvittämisessä on otettava huomioon lapsen valmius mielipiteensä muodostamiseen ja ilmaisemiseen. Lisäksi on huolehdittava siitä, että käytettävissä on lapsen mielipiteen selvittämiseen soveltuvat välineet ja menetelmät ja että lapsi saa tarvitsemansa tuen prosessin aikana. Lapselle annettava tuki on tärkeää, koska muutto voi olla vaikea sekä lapselle että läheisille.
Lapsen mielipiteen selvittämiseen on varattava riittävästi aikaa ja lapselle on annettava tarvittava tieto lapsen ymmärtämällä tavalla. Lapselle ei kuitenkaan saa antaa sellaisia tietoja, jotka vaarantavat hänen kehitystään tai ovat vastoin lapsen muuta erittäin tärkeää yksityistä etua.
Vammaispalvelulaki 20 § (Finlex)
Mielipiteen selvittäminen ja puhevallan käyttö
Hallintolain mukaan viisitoista vuotta täyttäneellä alaikäisellä ja hänen huoltajallaan tai muulla laillisella edustajallaan on kummallakin oikeus erikseen käyttää puhevaltaa asiassa, joka koskee alaikäistä henkilöä taikka henkilökohtaista etua tai oikeutta.
Hallintolaki 14 § (Finlex)
Hallintolaki 34 § (Finlex)
Mistä asioista mielipide tulee selvittää?
Lapsen mielipidettä on selvitettävä erityisesti hänelle merkityksellisissä asioissa. Lapselta tulee esimerkiksi kysyä, mitä hän toivoo uudelta kodilta ja sen ympäristöltä ja kuinka hän haluaa pitää yhteyttä perheeseensä ja ystäviinsä.
Arvio siitä, miten lapsen asumisen tuki voidaan järjestää lapsen edun mukaisesti
Sosiaalityötekijä arvioi yhteistyössä huoltajien kanssa, miten lapsen asumisen tuki voidaan järjestää lapsen edun mukaisesti.
Vammaispalvelulaki 19 § (Finlex)
Edellytyksenä vammaisen lapsen asumisen järjestämiselle kodin ulkopuolelle on myös se, että ratkaisun arvioidaan olevan lapsen huolenpidon, tasapainoisen kehityksen ja hyvinvoinnin toteuttamiseksi taikka lapsen terveyden tai turvallisuuden kannalta lapsen edun mukainen. Asumisen tuen eri vaihtoehtoja on arvioitava suhteessa siihen, millä tavoin voidaan parhaiten turvata lapsen hyvä hoito ja kasvatus, turvallisuus sekä lapsen ikään ja kehitysvaiheeseen nähden tarpeellinen huolenpito lapsen edun ja yksilöllisten tarpeiden mukaisesti.
Sosiaalityöntekijän on yhdessä lapsen huoltajien kanssa sekä monialaisessa yhteistyössä tehtävä arvio lapsen edunmukaisesta asumisen ja huolenpidon järjestämisestä. Palveluprosessissa on oltava lapsen tarpeiden edellyttämä asiantuntemus. Monialaisessa yhteistyössä tulee olla käytettävissä lapsen tarpeisiin nähden riittävä sosiaalityön, lastensuojelun, psykologian, lääketieteen ja tarvittaessa muidenkin alojen asiantuntemus.
Sosiaalihuoltolaki 41 § (Finlex)
Lue lisää lapsen edun huomioon ottamisesta Asiakasprosessista
Kodin ulkopuolisen asumisen tuen toteuttaminen
Lapsen asuminen muualla kuin oman perheensä kanssa voidaan järjestää perhehoitona tai enintään seitsemän lapsen ryhmäkodissa. Ryhmäkodin kokoa koskevasta rajoituksesta voidaan poiketa vain, jos lapsen etu sitä edellyttää.
Vammaispalvelulaki 19 § (Finlex)
Perhehoidossa lasten määrän osalta noudatetaan perhehoitolain säännöksiä.
Perhehoito
Perhehoitolaki 7 § (Finlex)
Perhehoitolaki 8 § (Finlex)
Kun lapsille järjestetään joko perhehoitona tai ryhmäkodissa asumisen tukea, on huolehdittava siitä, että työntekijöiden määrä ja osaaminen vastaavat lasten tarpeisiin.
Asuinpaikan valinta ja lapsen oikeuksien huomioiminen asumisen tukea toteutettaessa
Vammaisen lapsen asuinpaikan valinnassa on otettava huomioon lapsen etu sosiaalihuoltolaissa säädetyllä tavalla. Lisäksi on otettava huomioon:
- vammaisen lapsen käyttämä kieli
- kommunikointitapa
- kulttuuritausta
- mielipide
- osallisuus ja toimintamahdollisuudet omassa toimintaympäristössä ja
- lapsen tai nuoren ikä ja kehitysvaihe.
Asuinpaikan valinnassa on myös kiinnitettävä huomiota siihen, että turvataan vammaisen henkilön hyvinvointi ja kehitys tukien hänen voimavarojaan ja vahvuuksiaan.
Sosiaalihuoltolaki 4 § (Finlex)
Sosiaalihuoltolaki 5 § (Finlex)
Vammaispalvelulaki 5 § (Finlex)
Lapsen asuinpaikassa tulee olla lapsen tarpeiden mukaisesti erikoistunutta ja osaavaa henkilöstöä, ja lapselle on taattava turvallinen ja virikkeitä antava kasvuympäristö sekä lapsen taipumuksia ja toivomuksia vastaava koulutus lapsenhuoltolain mukaisesti.
Lapsen asuessa kodin ulkopuolella asumisjärjestelyiden tulee olla sellaiset, että lapsi pystyy pitämään yhteyttä omaan perheeseensä ja muihin läheisiinsä sekä käymään mahdollisuuksien mukaan lapsuudenkodissaan. Tämä tarkoittaa esimerkiksi lapsen tukemista yhteydenpidossa teknisin laittein sekä lapsen asuinpaikan mahdollisimman lyhyttä etäisyyttä lapsuudenkotiin ja hyviä kulkuyhteyksiä sinne. Mikäli mahdollista, olisi hyvä, että lapsi voisi jatkaa tutussa päiväkotiryhmässä tai koulussa.
Lasta on kasvatettava siten, että lapsi saa osakseen ymmärtämystä, turvaa ja hellyyttä. Lapsen itsenäistymistä sekä kasvamista vastuullisuuteen ja aikuisuuteen on tuettava ja edistettävä. Asumispalveluiden toteuttamisessa on myös otettava huomioon lapsen oikeus ikäkauden mukaiseen, virikkeelliseen ja turvalliseen elämään, joka tukee lapsen kehitystä ja osallisuutta.
Lisäksi on huolehdittava lapsen hoidon ja huolenpidon jatkuvuudesta. Käytännössä tämä merkitsee, että asuinpaikan pysyvyys on pyrittävä turvaamaan koko lapsuus- ja nuoruusajan, jos sen arvioidaan olevan lapsen edun mukaista. Esimerkiksi palveluiden kilpailutus tulee toteuttaa siten, että lapsen olosuhteet muuttuvat mahdollisimman vähän.
Lapsen oikeus luoda ja ylläpitää ihmissuhteita
Lapsella on oikeus hänen kehityksensä kannalta tärkeisiin, jatkuviin ja turvallisiin ihmissuhteisiin. Lapsen asumisen tuki on järjestettävä niin, että sillä tuetaan lapsen ihmissuhteita. Lapsen asuessa kodin ulkopuolella on kiinnitettävä erityistä huomiota ihmissuhteiden jatkuvuuteen ja lapsen oikeuteen pitää yhteyttä hänelle läheisiin henkilöihin.
Vammaispalvelulaki 19 § (Finlex)
Lapselle on turvattava oikeus tavata vanhempiaan, sisaruksiaan ja muita hänelle läheisiä henkilöitä järjestämällä mahdollisuus vastaanottaa vieraita tai vierailla asuinpaikan ulkopuolella sekä pitää läheisiin henkilöihin muuten yhteyttä. Kun lapsi asuu kodin ulkopuolella, on esimerkiksi huolehdittava lapsen ja hänelle läheisten henkilöiden yhteydenpidon tukemisesta teknisin laittein. Lapsen ja hänelle tärkeiden henkilöiden vuorovaikutusta ja yhteistä tekemistä on myös tuettava.
Lapsen sivistykselliset oikeudet hänen asuessaan kodin ulkopuolella
Kodin ulkopuolella asuvan lapsen oikeudesta varhaiskasvatukseen ja opetukseen säädetään varhaiskasvatuslaissa, perusopetuslaissa sekä oppivelvollisuuslaissa. Lapsen asiakassuunnitelmaan on kirjattava, miten hänen varhaiskasvatuksensa, perusopetuksensa, oppivelvollisuuslaissa tarkoitettu koulutus tai muu opetus järjestetään lapsen asuessa kodin ulkopuolella.
Sosiaalityöntekijän on yhdessä lapsen huoltajan kanssa tehtävä yhteistyötä varhaiskasvatuksen, perusopetuksen tai muun lapsen opetuksen tai koulutuksen järjestäjän kanssa lapsen asuessa kodin ulkopuolella.
Lapsen hoidosta ja kasvatuksesta kodin ulkopuolella vastaavan henkilön tulee toimia yhteistyössä varhaiskasvatuksen, perusopetuksen tai muun lapsen opetuksen tai koulutuksen järjestäjän kanssa.
Vammaispalvelulaki 21 § (Finlex)
Päätöksenteko lapsen asumisen tuen järjestämisestä kodin ulkopuolella
Päätöksen lapsen asumisen tuesta kodin ulkopuolella tekee lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä, koska kyseessä on sosiaalihuoltolaissa tarkoitettu erityistä tukea tarvitseva lapsi.
Sosiaalihuoltolaki 3 § (Finlex)
Päätöksen perusteluvelvollisuutta korostaa se, että asumisen tuen järjestämisen kodin ulkopuolella tulee olla viimesijainen keino ja lapsen edun mukainen ratkaisu. Tämän vuoksi päätöksessä on muun ohella perusteltava, millä tavoin asuminen muualla kuin perheen kanssa vastaa lapsen avun ja tuen tarpeeseen ja se, miksi asuminen oman perheen kanssa kotiin annettujen palveluiden ja tuen avulla ei ole mahdollista.
Lähteet
Vammaispalvelulaki 675/2023 (Finlex)
Hallituksen esitys HE 191/2022 vp Hallituksen esitys eduskunnalle vammaispalvelulaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi (Eduskunta)
Valiokunnan mietintö STVM 52/2022 vp (Eduskunta)