Taloudellinen tuki hengityslaitteen varassa elävälle henkilölle
Oletko oikealla sivulla?
Luet nyt uuden vammaispalvelulain (675/2023) mukaista sivua. Uusi vammaispalvelulaki on voimassa 1.1.2025 alkaen.
- Lue lisää vanhan vammaispalvelulain mukaisista palveluista
- Uudessa vammaispalvelulaissa on siirtymäaika.
Lue lisää vammaispalvelulain siirtymäsäännöksistä - Ahvenanmaalla sovelletaan edelleen vanhaa vammaispalvelulakia (Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista (380/1987).
Tämän sivun sisältö
- Oikeus taloudelliseen tukeen hengityslaitteen varassa elävälle henkilölle
- Taloudellisen tuen määrä ja siihen tehtävät vähennykset
Taloudellinen tuki hengityslaitteen varassa elävälle henkilölle kuuluu hyvinvointialueen erityisen järjestämisvelvollisuuden piiriin. Tämä tarkoittaa, että vammaisella henkilöllä on subjektiivinen oikeus saada hengityslaitteen varassa elävän henkilön taloudellista tukea, jos vammaispalvelulaissa määritellyt edellytykset tuen saamiseksi täyttyvät. Hyvinvointialueen on tällöin järjestettävä tuki määrärahoista riippumatta.
Oikeus taloudelliseen tukeen hengityslaitteen varassa elävälle henkilölle
Huomioi soveltamisala!
Vammaispalvelulakia sovelletaan lain 2 §:ssä määriteltyyn vammaiseen henkilöön. Tämä tarkoittaa, että oikeus vammaispalvelulain mukaisiin palveluihin on henkilöllä, joka täyttää kaikki vammaisen henkilön määritelmässä mainitut edellytykset. Vammaispalvelulaissa on lisäksi säädetty kunkin palvelun osalta palvelukohtaisista myöntämisedellytyksistä, jotka vammaisen henkilön on myös täytettävä ollakseen oikeutettu kyseiseen palveluun.
Lisätietoa vammaisen henkilön määritelmästä: Vammaispalvelulain soveltamisala
Vammaisella henkilöllä on oikeus hengityslaitteen varassa elävän henkilön taloudelliseen tukeen, jos hän on hengityslaitteen varassa elävä henkilö, eikä hän ole terveydenhuollon laitoshoidossa.
Hengityslaitteen varassa elävä henkilö
Hengityslaitteen varassa elävällä henkilöllä tarkoitetaan henkilöä, jonka elämän ylläpitäminen edellyttää henkitorviavanteen kautta toteutettavaa tai muuta pysyvää taikka pitkäaikaista ympärivuorokautisesti laitteen avulla toteutettavaa hengitystukihoitoa.
Vammaispalvelulaki 33 § (Finlex)
Hengityslaitteen varassa elävällä henkilöllä tarkoitetaan lähtökohtaisesti henkilöä, jonka hengitystiet on turvattu henkitorviavanteella ja sen kautta viedyllä putkella. Joissain tilanteissa hengitystukihoito voidaan kuitenkin toteuttaa myös muulla tavalla, mutta hoidon tarpeen tulee silloin olla yhtä välttämätöntä kuin tilanteissa, joissa hoito toteutetaan henkitorviavanteen kautta. Molemmissa tilanteissa kyseessä tulee aina olla elämää ylläpitävä hoito, jota ilman henkilö on vaarassa kuolla. Kyseessä ei siten voi olla vain sairauden tai oireiden hoito.
Ympärivuorokautinen hoidon tarve tarkoittaa tilanteita, joissa henkilö on täysin riippuvainen hengityslaitteesta, vaikka hän ei menehdy ollessaan hyvin lyhyen ajan ilman hengityskonetta.
Terveydenhuollon laitoshoidon aikana ei ole oikeutta hengityslaitteen varassa elävän henkilön taloudelliseen tukeen
Hengityslaitteen varassa elävällä henkilöllä on oikeus saada taloudellista tukea ylläpitokustannuksiinsa silloin, kun hän ei ole terveydenhuollon laitoshoidossa.
Vammaispalvelulaki 33 § (Finlex)
Jos vammaiselle henkilölle maksetaan ylläpitokorvausta ennen 1.1.2025 voimaan tulleiden säännösten perusteella, samalta ajalta ei ole oikeutta saada hengityslaitteen varassa elävän henkilön taloudellista tukea.
Laki sosiaali- ja terveyden huollon asiakasmaksuista (734/1992), muutossäädös 14.4.2023/678 (Finlex)
Hengityslaitehoitoon perehtyneen erikoislääkärin tulee tehdä uusien henkilöiden osalta lääketieteellinen arvio ja antaa lausunto siitä, onko kyseessä vammaispalvelulaissa tarkoitettu hengityslaitteen varassa elävä henkilö. Sosiaalihuollon viranhaltija tekee muutoksenhakukelpoisen päätöksen hengityslaitteen varassa elävän henkilön taloudellisesta tuesta.
Hengityslaitteen varassa elävän henkilön taloudellisen tuen määrä ja siitä tehtävät vähennykset
Taloudellisena tukena myönnetään 1 400 euroa kuukaudessa.
Jos henkilöllä on oikeus saada yleistä asumistukea, eläkkeensaajan asumistukea tai opintotuen asumislisää, hänen on haettava ensisijaisesti niitä. Tällöin henkilölle myönnettävästä taloudellisesta tuesta vähennetään henkilön saama asumistuki tai -lisä.
Jos henkilö kuuluu useamman henkilön ruokakuntaan, joka saa yleistä asumistukea, vähennetään henkilölle myönnettävästä taloudellisesta tuesta osuus, joka lasketaan jakamalla ruokakunnalle maksettava yleinen asumistuki ruokakunnan jäsenten määrällä.
Lisäksi henkilölle maksettavasta taloudellisesta tuesta voidaan vähentää 50 euroa kultakin vuorokaudelta, jolloin henkilö on ollut lyhytaikaisessa terveydenhuollon laitoshoidossa, jos henkilölle on maksettu taloudellista tukea myös tältä ajalta.
Edellä mainittuja euromääriä tarkistetaan sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella joka toinen vuosi kansaneläkeindeksistä annetun lain (456/2001) 2 §:ssä tarkoitetun kansaneläkeindeksin muutoksen mukaisesti.
Vammaispalvelulaki 33 § (Finlex)
Lähteet
Vammaispalvelulaki 675/2023 (Finlex)
Hallituksen esitys HE 191/2022 vp Hallituksen esitys eduskunnalle vammaispalvelulaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi (Eduskunta)
Valiokunnan mietintö STVM 52/2022 vp (Eduskunta)
