Päivätoiminta

Tämän sivun sisältö

• Oikeus päivätoimintaan
• Päivätoiminnan tarkoitus ja tavoitteet
• Päivätoiminnan sisältö
• Päivätoiminnan määrä ja toteuttaminen

Päivätoiminta kuuluu hyvinvointialueen erityisen järjestämisvelvollisuuden piiriin. Tämä tarkoittaa, että vammaisella henkilöllä on subjektiivinen oikeus saada päivätoimintaa, jos vammaispalvelulaissa määritellyt edellytykset palvelun saamiseksi täyttyvät. Hyvinvointialueen on tällöin järjestettävä palvelu määrärahoista riippumatta. 

Oikeus päivätoimintaan

Kenellä on oikeus päivätoimintaan?

Vanhuuseläkeikää nuoremmalla vammaisella henkilöllä on oikeus osallistua päivätoimintaan, jos hän tarvitsee päivittäistä osallisuuden tukea. Tämän lisäksi edellytyksenä on, että hän ei pysty osallistumaan vanhan, osittain edelleen voimassaolevan, sosiaalihuoltolain (710/1982) perusteella järjestettyyn työtoimintaan tai työllistymistä tukevaan toimintaan taikka toiminta ei vastaa vammaisen henkilön yksilöllisiin tarpeisiin. 

Vammainen henkilö, joka tekee ansiotyötä taikka osallistuu työtoimintaan tai työllistymistä tukevaan toimintaan, voi osallistua osittain myös päivätoimintaan, jos se edistää vammaisen henkilön osallisuutta tai työllistymisen mahdollisuuksia.
Kansaneläkelaki (568/2007) 10 §:n 1 mom. (Finlex)
Vammaispalvelulaki 25 § (Finlex)
Sosiaalihuoltolaki 710/1982 (Finlex)

Päivätoiminta rinnastuu työssä käyntiin, päätoimiseen opiskeluun, työllistymistä tukevaan toimintaan ja työtoimintaan ja tarjoaa osallistujille vastaavaa säännöllistä osallisuutta edistävää päivittäistä toimintaa. 

Vanhuuseläkeiän saavuttaneen vammaisen henkilön sosiaalista osallisuutta tukevaa toimintaa voidaan järjestää joko osana muita palveluita, sosiaalihuoltolain perusteella tai vammaispalvelulain 30 §:n mukaisena muuna palveluna. 

Päivätoiminnan tarkoitus ja tavoitteet

Päivätoiminnan tarkoituksena on tukea vammaisen henkilön sosiaalista vuorovaikutusta ja osallisuutta sekä toimintakykyä ja omia vahvuuksia.
Päivätoiminnan tavoitteiden tulee ohjata päivätoiminnan sisältöä. Jokaisella osallistujalla on lisäksi yksilölliset toimintakyvyn ja osallisuuden tukemiseen liittyvät tavoitteet päivätoiminnalle. Näistä tavoitteista sovitaan yhdessä vammaisen henkilön ja päivätoiminnan työntekijöiden kanssa.

Päivätoiminnan sisältö

Päivätoiminnan on vastattava vammaisen henkilön asiakassuunnitelmaan kirjattuihin yksilöllisiin tarpeisiin. Toiminnan tulee olla aktiivista ja monipuolista. Sen pitää lisäksi tarjota riittävästi kognitiivisia ja toiminnallisia tavoitteita sekä yhdessä olon mahdollisuuksia. Sosiaalisen vuorovaikutuksen tukeminen eri keinoin päivätoiminnassa on tärkeää.

Päivätoiminta voi sisältää liikuntaa, retkeilyä ja luovaa toimintaa. Mahdollisuuksien mukaan voidaan hyödyntää hyvinvointialueen ja kunnan yleisiä tiloja, palveluja ja toimintoja. Näitä voivat olla esimerkiksi kulttuuri- ja liikuntapalvelut sekä erilaiset tapahtumat. Tavoitteena on löytää ratkaisuja vammaisen henkilön osallistumisen haasteisiin ja madaltaa kynnystä osallistua yleisiin palveluihin ja tapahtumiin.

Päivätoiminnan sisältö, määrä ja toteuttamistapa on kirjattava päätökseen.

Vammaispalvelulaki 26 § (Finlex)

Päivätoiminnan määrä ja toteuttaminen

Päivätoimintaa on järjestettävä henkilön tarpeiden ja voimavarojen mukaan siten, että toiminta mahdollistaa säännöllisen päivä- tai viikkorytmin sekä riittävän levon. Vammaiselle henkilölle on turvattava mahdollisuus osallistua toimintaan viitenä päivänä viikossa, ellei pienempi määrä riittäisi vastaamaan hänen tarpeisiinsa. Päivätoimintaa voidaan järjestää harvemmin esimerkiksi silloin, kun henkilön terveydentila ja jaksaminen rajoittavat osallistumista.

Vammaisen henkilön toiveesta toimintaa on mahdollista järjestää myös epäsäännöllisemmin esimerkiksi sen mukaan, miten kunnassa tai hyvinvointialueella on tarjolla erilaisia toimintamahdollisuuksia.

Päivätoiminnan sisältö, määrä ja toteuttamistapa on kirjattava päätökseen.

Päivätoiminnassa huomioitava kommunikointikeinot sekä esteettömyys ja saavutettavuus

Osallisuuden toteutuminen päivätoiminnassa edellyttää vammaisen henkilön mahdollisuutta tulla kuulluksi käyttämällään kielellä tai kommunikointikeinolla.  Tämä koskee myös henkilöä, joka viestii olemuskielellä, kuten ilmeillä, eleillä, toiminnalla tai kosketuksella. Vuorovaikutuksen onnistuminen edellyttää tällöin työntekijöiltä erityistä osaamista ja henkilön tuntemusta.

Päivätoiminnan tilojen on sovelluttava osallistujien tarpeisiin. Päivätoimintaan osallistuvilla henkilöillä voi olla esimerkiksi kuulo- tai näkövamma, jolloin tilojen on mahdollistettava kuulon apuvälineiden ja tulkkauspalvelun käyttö sekä näkövamman edellyttämät valaistusolosuhteet.

Päivätoiminnan järjestäminen ryhmässä

Päivätoimintaa voidaan järjestää ryhmässä silloin, kun se on osallistujien tarpeiden sekä toiminnan tavoitteiden kannalta perusteltua. Koska päivätoimintaan osallistujien toimintakyky ja jaksaminen voivat vaihdella päivittäin, palvelua on tämä huomioon ottaen järjestettävä joustavasti. Myös ryhmämuotoisessa palvelussa on otettava huomioon yksilölliset tarpeet.

Päivätoiminta henkilökohtaisena palveluna

Palvelua on järjestettävä henkilökohtaisena palveluna esimerkiksi silloin, kun sopivia toimintamuotoja ei muuten ole tarjolla tai kun henkilön tai muiden henkilöiden turvallisuus sitä edellyttää. 

Päivätoiminnan tavoitteista seuraa, että toimintaa on järjestettävä ensisijaisesti muualla kuin henkilön kotona tai ryhmämuotoiseen asumiseen liittyvissä tiloissa.

Matkat päivätoimintaan

Vammaisella henkilöllä on oikeus saada maksuttomat matkat päivätoimintaan, jos hänellä on erityisiä vaikeuksia liikkumisessa eikä hän pysty itsenäisesti käyttämään julkista joukkoliikennettä ilman kohtuuttoman suuria vaikeuksia.
Vammaispalvelulaki 25 § (Finlex)

Päätös päivätoiminnan matkoista tehdään osana päivätoiminnan päätöstä tai erillisenä päätöksenä. Näistä matkoista ei tehdä liikkumisen tuen päätöstä. 

Lähteet

Vammaispalvelulaki 675/2023 (Finlex)
Hallituksen esitys HE 191/2022 vp Hallituksen esitys eduskunnalle vammaispalvelulaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi (Eduskunta)
Valiokunnan mietintö STVM 52/2022 vp (Eduskunta)