Edunvalvonta

Tämän sivun sisältö

Edunvalvojan määräämisen edellytykset
Edunvalvojan määrääminen
Edunvalvonnan sisältö
Edunvalvontavaltuutus
Tulevaisuuden haasteita

Jokainen ihminen on oikeuskelpoinen. Oikeuskelpoisuus merkitsee sitä, että ihmiseen voi kohdistua velvollisuuksia ja hänellä voi olla oikeuksia. Jokainen täysi-ikäinen ihminen on lähtökohtaisesti myös oikeustoimikelpoinen. Oikeustoimikelpoisuus tarkoittaa kykyä tehdä sitovia oikeustoimia, kuten sopimuksia.

Edunvalvojan määräämisen edellytykset

Henkilölle, joka ei esimerkiksi sairauden takia pysty itse hoitamaan omia taloudellisia asioitaan, voidaan nimetä edunvalvoja.

Edunvalvojan määrääminen ei pääsääntöisesti estä päämiestä itse vallitsemasta omaisuuttaan tai tekemästä oikeustoimia.

Toimintakelpoisuuden rajoittaminen

Jos henkilö ei pysty huolehtimaan esimerkiksi taloudellisista asioista ja hänen etunsa ovat tämän vuoksi vaarassa, tuomioistuin voi rajoittaa henkilön toimintakelpoisuutta. Toimintakelpoisuutta saa rajoittaa vain siinä määrin kuin se on tarpeen päämiehen suojelemiseksi. Tuomioistuin voi määrätä, että:

henkilö voi tehdä tiettyjä oikeustoimia tai vallita tiettyä omaisuuttaan ainoastaan yhdessä edunvalvojan kanssa
henkilöllä ei ole kelpoisuutta tehdä tiettyjä oikeustoimia tai oikeutta vallita tiettyä omaisuuttaan tai
henkilö julistetaan vajaavaltaiseksi.

Ketään ei saa julistaa vajaavaltaiseksi, jos muut toimenpiteet ovat riittäviä turvaamaan hänen etunsa.

Toimintakelpoisuutta ei saa muutoinkaan rajoittaa enempää kuin asianomaisen edun suojaamiseksi on tarpeen. Vajaavaltainen voi tehdä oikeustoimia, jotka ovat olosuhteisiin nähden tavanomaisia ja merkitykseltään vähäisiä kuten arkipäiväiset ostokset tai pienten merkkipäivälahjojen antaminen.

Vajaavaltaiseksi julistettu voi itse päättää henkilöään koskevasta asiasta, jos hän kykenee ymmärtämään asian merkityksen. Tällaisia henkilöä koskevia asioita ovat esimerkiksi passin hakeminen, nimenmuutos ja suostumus lääkinnällisiin toimenpiteisiin.

Vajaavaltaisella on oikeus määrätä siitä, minkä hän on vajaavaltaisuuden aikana omalla työllään ansainnut. Tuomioistuin voi kuitenkin painavista syistä rajoittaa asianomaisen tätä oikeutta.

Edunvalvojan määrääminen

Edunvalvojaksi voidaan määrätä sopiva henkilö, joka antaa tähän suostumuksensa.

Edunvalvojan määräämistä voi hakea holhousviranomaisena toimiva Digi- ja väestötietovirasto, edunvalvontaan määrättävän vanhempi, aviopuoliso, lapsi tai muu läheinen henkilö tai edunvalvonnan tarpeessa oleva henkilö itse.

Hakemus tai ilmoitus edunvalvojan määräämiseksi jätetään Digi- ja väestötietovirastoon. Digi- ja väestötietovirasto selvittää, onko hakemuksen tai ilmoituksen kohteena oleva henkilö edunvalvonnan tarpeessa. Selvityksen pohjana on lääkärinlausunto ja muu edunvalvonnan tarvetta valottava tieto. Edunvalvontahakemuksen kohteena olevaa henkilöä on kuultava aina kun se on henkilön tilaan nähden mahdollista. Edunvalvojan määräämisestä päättää Digi- ja väestötietovirasto tai tuomioistuin. Toimintakelpoisuuden rajoittamisesta päättää tuomioistuin.

Digi- ja väestötietoviranomaisen on edunvalvojan määräämistä seuraavan neljännen kalenterivuoden aikana omasta aloitteestaan selvitettävä edunvalvonnan jatkumisen aiheellisuus ja tarvittaessa tehtävä käräjäoikeudelle hakemus edunvalvojan tehtävän määräämisestä lakkaamaan.
Selvitys on tehtävä uudelleen joka neljäntenä kalenterivuotena. Selvitys voidaan jättää tekemättä, jos edunvalvojan määräämisen perusteen tai muun syyn vuoksi on ilmeistä, että edunvalvojan tarve on pysyvä.

Edunvalvonnan sisältö

Edunvalvonta koskee yleensä päämiehen omaisuutta ja taloudellisia asioita, joita edunvalvoja hoitaa päämiehen kanssa tai tämän puolesta. Näissäkin tapauksissa edunvalvojan tehtäviin kuuluu huolehtia siitä, että päämies saa tarvittavan hoidon, huolenpidon ja kuntoutuksen.

Tuomioistuin voi myös määrätä, että edunvalvojalla on oikeus edustaa päämiestä myös muissa kuin taloudellisissa asioissa.

Kaikissa tilanteissa edunvalvojan on ajateltava päämiehen etua ja hyötyä ja sitä, että tämä saa riittävästi rahaa henkilökohtaisiin tarpeisiinsa. Edunvalvojan on toimittava yhteistyössä päämiehensä kanssa ja tiedusteltava hänen mielipidettään päämiehelle tärkeissä asioissa. Edunvalvoja ei voi milloinkaan lahjoittaa päämiehen omaisuutta tai päättää tämän puolesta korostetun henkilökohtaisista asioista, kuten avioliiton solmimisesta, testamentin teosta tai isyyden tunnustamisesta.

Edunvalvoja on tilivelvollinen ja Digi- ja väestötietovirasto valvoo hänen toimintaansa.

Edunvalvontavaltuutus

Henkilö voi vakuuttaa edunvalvontaansa jo etukäteen tekemällä edunvalvontavaltuutuksen. Edunvalvontavaltuutuksella hän voi määritellä, miten hänen asioitaan hoidetaan, jos hänen kykynsä hoitaa omia asioitaan myöhemmin heikkenee vaikkapa sairauden tai vamman seurauksena.

Valtuuttaja voi nimetä itse valtuutetun, edellyttäen, että tämä suostuu tehtävään. Hän voi määrätä, mistä asioista valtuutettu tulee huolehtimaan ja onko tämä esimerkiksi tilivelvollinen Digi- ja väestötietovirastolle.

Edunvalvontavaltuutus tehdään kirjallisesti. Jos valtuuttajan myöhemmin katsotaan tulleen kyvyttömäksi hoitamaan omia asioitaan, Digi- ja väestötietovirastolta voidaan hakea valtuutuksen vahvistamista.

Valtuutus tulee voimaan vasta kun Digi- ja väestötietovirastoon vahvistanut sen. Vahvistamista voi pyytää, kun valtuuttaja on syystä tai toisesta tullut kykenemättömäksi hoitamaan asioitaan. Vahvistaminen edellyttää, että lääkärintodistus ja tarvittaessa muu näyttö osoittaa, että henkilö on tullut kyvyttömäksi hoitamaan omia asioitaan.

Valtuutettu voi peruuttaa jo tehdyn valtuutuksen tai muuttaa sitä. Jo vahvistetun valtuutuksen peruutus on vahvistettava Digi- ja väestötietovirastossa.

Digi- ja väestötietovirasto valvoo edunvalvontavaltuutetun toimintaa, mutta valtuuttaja voi määrätä valvonnan laajuudesta valtakirjassaan.

Lisätietoja:

Tulevaisuuden haasteita

Suomi on ratifioinut vammaisten henkilöiden oikeuksista tehdyn yleissopimuksen kesäkuussa 2016. Sopimuksen näkökulmasta Suomen lainsäädännön sisältämä mahdollisuus julistaa henkilö vajaavaltaiseksi on ongelmallinen. Sopimuksen 12 artikla edellyttää, että vammaiset henkilöt ovat oikeustoimikelpoisia yhdenvertaisesti muiden kanssa ja että heille taataan heidän mahdollisesti tarvitsemansa apu oikeustoimikelpoisuutensa käytössä. Oikeustoimikelpoisuuden käyttöön liittyvissä toimissa on mm. kunnioitettava henkilön tahtoa ja estettävä eturistiriidat ja asiaton vaikuttaminen.
Vammaissopimus (Finlex)

YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksien komitea on tarkentanut artiklan sisältöä mm. Australian ja Itävallan raporttien nojalla antamissaan johtopäätöksissä vuodelta 2013. Niiden mukaan kyseisten jäsenvaltioiden tuli ryhtyä toimiin siirtyäkseen vammaisten henkilöiden puolesta päättämisestä tuettuun päätöksentekoon.