Kyselyt ja haastattelut
Koulutus: Peruskoulutuksen ja ammattikoulutuksen pituus ja taso kirjattiin terveyshaastattelussa (MS124). Vastausten perusteella arvioitiin kenttävaiheen jälkeen koulutusaste yksilöllisesti ennalta suunniteltujen kriteerien mukaan, jolloin käytettiin alkuperäisiä lomakkeita (Menetelmäkuvaus 3.8-3.9).
Ammatti: Ammattia tiedusteltiin sekä terveyshaastattelussa (MS124) että peruskyselyssä (MS011). Nimikkeet koodattiin kenttävaiheen jälkeen Pohjoismaisen ammattiluokittelun (Pohjoismainen ammattiluokittelu 1963) mukaan. Ristiriidat koodien välillä tarkistettiin ja korjattiin kenttävaiheen jälkeen, jolloin käytettiin alkuperäisiä lomakkeita reunamerkintöineen. Nykyisen ammatin ja nykyisen tai viimeisen ammatin korjatut koodit pääryhmäluokituksineen muodostettiin.
Työn laatu: Nykyisen ammatin fyysinen raskaus, nykyisen ammatin ja työuran pitkäaikaisimman ammatin fyysisiä ja psyykkisiä kuormitustekijöitä ja liikuntaa työmatkalla tiedusteltiin peruskyselyssä (MS011).
Muut sosiodemografiset tekijät: Perheen koko ja rakenne, siviilisääty, tutkittavan asema perheessä, perheen tulot, mahdollisten eläkkeiden laatu, perheen päämiehen ammatti viljelijöiden tilan kokonais- ja peltopinta-alat. Tiedot saatiin pääasiassa terveyshaastattelusta (MS124), osittain peruskyselystä (MS011).
Tupakointi: Aikaisempaa ja nykyistä tupakointia tiedusteltiin terveyshaastattelussa (MS124). Yhdistelmämuuttuja (Menetelmäkuvaus 3.10) on muodostettu kenttätutkimuksen jälkeen. Elinikäinen altistus (”pack-years”) voidaan laskea vain tutkimuksen ajankohtana tupakoineille. Seerumin kotiniini ja tiosyanaatti on määritetty kenttätutkimuksen jälkeen kaikista varastoiduista seeruminäytteistä.
Alkoholin käyttö: Tiedot saatiin peruskyselystä (MS011). Alkoholin keskimääräinen viikkosaantia viimeksi kuluneen kuukauden aikana oluesta, viineistä ja väkevistä juomista on laskettu erikseen ja lopuksi yhdistetty alkoholin kokonaissaanniksi (Menetelmäkuvaus 3.11).
Liikunta: Tiedusteltiin peruskyselyssä (MS011) ja liikuntakyselyssä (MS112). Arvioitiin energiankulutus (Menetelmäkuvaus 3.15).
Elämänmuutoksia: Tiedot elämänmuutoksista työssä, asumisessa, perheessä, taloudessa jne. saatiin lomakkeella MS064.
Terveyspalveluiden käyttö ja hoidon tarve: Terveyshaastattelussa tiedusteltiin viimeksi kuluneiden 2 viikon ja 12 kuukauden aikana tapahtuneiden lääkärikäyntien lukumäärää ja käyntien syitä. Vastaavat tiedot kirjattiin terveydenhoitaja- ja hammaslääkärikäynneistä. Haastattelija myös arvioi saiko tutkittava riittävästi hoitoa ja kuntoutusta. Kenttälääkäri arvioi eri pitkäaikaissairauksien hoidon tarpeen ja riittävyyden kliinisessä tutkimuksessa.
Lääkkeiden käyttö: Tiedot viimeksi kuluneiden 3 kuukauden aikana käytetyistä lääkkeistä saatiin resepteistä, terveyshaastattelusta ja peruskyselystä. Lääkkeiden nimet koodattiin kenttätutkimusten jälkeen siten, että jokaiselle kauppanimelle oli spesifinen koodi. Ellei lääkkeen tarkkaa nimeä saatu, sille annettiin erillisen luokituksen mukainen, mahdollisimman tarkka koodi (esim. e-pilleri, yskänlääke). Koodit ryhmiteltiin käyttötarkoituksen ja farmakologisen ryhmän mukaan (Menetelmäkuvaus 3.14).
Työ- ja toimintakyky sekä pitkäaikaissairauksien aiheuttamat haitat: Tietoja saatiin useista lähteistä: terveyshaastattelusta, peruskyselystä, sairauskohtaisista lisähaastatteluista, lihasvoimamittauksista, niveltoimintatutkimuksesta ja kenttälääkärin tekemästä kliinisestä tutkimuksesta (Aromaa ym. 1989b, Mäkelä ym. 1993).
Terveyshaastattelussa tiedusteltiin sairauden tai vamman aiheuttamia haittoja työssä. Siihen kuului myös tavallisten toimintojen rajoittumista ja vajaakuntoisuutta koskeva kysymyssarja.
Peruskyselyssä tutkittavilta tiedusteltiin työkykyä. Osittaisen tai täydellisen työkyvyttömyyden aiheuttaneet sairaudet pyydettiin nimeämään, ja lääkäri koodasi ne kenttätutkimusten jälkeen kansainvälisen tautiluokituksen (ICD8:n) mukaan kolmen numeron tarkkuudella. Ansiotyössä olevilta tiedusteltiin selviytymistä työtehtävistä, aikaisempia ammatin vaihtoja sairauden takia, sairauslomapäiviä ja työnteon pysyvää vähentämistä ja rajoituksien syinä olevat sairaudet pyydettiin nimeämään.
Peruskyselyssä tutkittavaa pyydettiin arvioimaan, selviytyykö hän tietyistä toiminnoista. Kysymyksiä laadittaessa perusteena olivat aikaisemmat ADL (Activity of Daily Living) –kysymykset. Näitä toimintoja olivat esim. portaiden nousu, puolen kilometrin käveleminen, 100 metrin juokseminen, raskas siivoustyö, kirjoittaminen, keskittyminen asioiden hoitamiseen ja vaativien tehtävien tekemiseen, matkustaminen junalla tai linja-autolla, ja asioiden hoitaminen yhdessä muiden kanssa tai asioiden esittäminen vieraille ihmisille.
Pitkäaikaiset sairaudet ja niiden hoito: Tietoja saatiin useista lähteistä: terveyshaastattelusta, peruskyselystä, sairauskohtaisista lisähaastatteluista, kenttälääkärin tekemästä kliinisestä tutkimuksesta ja erityiskorvattavien lääkehoitojen rekisteristä (Heliövaara ym. 1993b).
Terveyshaastattelussa tiedusteltiin pitkäaikaisia sairauksia ja ilmoitetut sairaudet luokiteltiin ICD8:n mukaisesti (Menetelmäkuvaus 3.13).
Peruskyselyssä tiedusteltiin tutkittavilta lääkärin joskus toteamia sairauksia. Lomakkeella nimettiin 28 tautia, mm. keuhkotuberkuloosi, astma, sydänveritulppa, sepelvaltimotauti, sydämen vajaatoiminta, laajentunut sydän, verenpainetauti tai kohonnut verenpaine, aivohalvaus, alaraajojen valtimotukos tai -ahtauma, alaraajan suonikohjut, nivelrikko, tapaturman aiheuttama pysyvä vamma, diabetes ja anemia Lomakkeella oli jokaista lääkärin toteamaa tautia koskevia lisäkysymyksiä, jotka koskivat sairaalahoitoa, nykyistä lääkärinhoitoa sekä aikaisempaa ja nykyistä lääkehoitoa.
Peruskyselyssä tutkittavaa pyydettiin myös merkitsemään lomakkeelle kaikki aikaisemmat sairaalahoidot, leikkaukset ja niiden syynä olleet sairaudet. Taudit luokiteltiin ICD8:n mukaisesti (Tautiluokitus 1969).
Hampaiden hoito ja niiden kunto: Terveyshaastattelussa kysyttiin
- hammaslääkärissäkäynneistä (matka asunnosta lähimmälle hammaslääkärille, käynnit tarkastuksessa, käynnit omasta aloitteesta, tehdyt toimenpiteet, hammaslääkärin ja hammasteknikon palkkioiden kustannukset).
- hampaiden terveydestä (hampaiden kunto, särky, muut vaivat, puuttuvat hampaat, irrotettavat tekohampaat, koettu paikkaushoidon tarve, hampaiden poistamisen tarve, hammasproteesin tarve ja kyky purra kovaa ruokaa).
- suun ja hampaiden puhdistamiseen käytetyistä välineistä sekä suun puhdistustottumuksista (harjaamisen useus).
Ystävyys- ja perhesuhdekyselyssä hankittiin tietoa tutkittavien läheisimmistä ihmissuhteista ja siitä, miten he kokivat nämä suhteet (Lehtinen ym. 1985). Kymmenen kysymystä käsittävä lomake annettiin tutkittavalle hänen saapuessaan terveystarkastuksen perustutkimukseen, jonka aikana he täyttivät sen. Terveydenhoitaja täydensi tarvittaessa puuttuvat vastaukset haastattelemalla (MS016).
MS016 Ystävyys- ja perhesuhdekysely
Ravintokyselyn (MS053) tutkittavat täyttivät peruskyselyn yhteydessä. Siinä pyydettiin tietoja siitä mitä ruokia ja ruoka-aineita (pääryhmistä maitotuotteet, viljavalmisteet, liha- ja kalatuotteet, peruna ja juurikasvikset, kasvikset, hedelmät ja marjat sekä juomat (esim. kahvi ja tee) ja makeiset) tutkittava söi tutkimusta edeltävänä päivänä eri aterioilla. Tietojen perusteella muodostettiin ”terveellisen ravinnon indeksi” (Seppänen ja Karinpää 1986) (Menetelmäkuvaus 3.26).
Terveyshaastattelussa (MS124) oli myös lyhyt kysymyssarja, jossa tiedusteltiin leivän syöntiä sekä eri maitojuomien, kahvin ja teen päivittäistä kulutusta.
Mineraalisuolan käyttö: Tieto saatiin lomakkeesta MS110.
Harrastusaktiivisuudesta saatiin tietoja peruskyselystä. Kahdeksasta harrastustyypistä (esim. kerho- tai yhdistystoiminta; opiskelu; ravintolassa, kahvilassa tai tanssimassa käyminen rentoutumismielessä) tiedusteltiin kuinka usein tutkittava harrasti sitä.
A-tyypin persoonallisuuskysely (Jenkins Activity Survey, JAS) tehtiin postikyselynä alle 65-vuotiaille terveystarkastuksen jälkeen. Sen pohjalta laskettiin ns. A-tyypin käyttäytymiseen viittaavat pistemäärät (MS012, Jenkins ym. 1967 ja 1971) (Menetelmäkuvaus 3.27)
Mielenterveyden oirekysely (MS019) postitettiin tutkittaville etukäteen, ja he palauttivat sen tullessaan perustutkimukseen. Kysely koostui neljästä eri osamenetelmästä:
- General Health Questionnaire (GHQ 36) sisältää kysymyksiä koskien viimeaikaisia muutoksia seuraavilla alueilla: yleinen terveydentila, unihäiriöt, työkykyyn ja toimintakykyyn liittyvät tekijät, ihmissuhdevalmiudet, lievät stressioireet, omanarvontunnon häiriöt, depressiivisyys ja ahdistuneisuus (Goldberg 1972).
- Symptom Check List (SCL-90) psykiatrisen oiremittarin somatisaatiota mittaava osio, joka koskee lähinnä vegetatiivisen järjestelmän epätasapainosta aiheutuvia tuntemuksia kuten erilaisten kipujen esiintyminen, voimattomuus ja huimaus, hengitysvaikeudet, kuumat ja kylmät aallot (Derogatis ym. 1974). (Menetelmäkuvaus 3.36)
- Whiteley-indeksi mittaa hypokondrisuutta eli häiriötä, jonka keskeinen piirre on omien ruumiintoimintojen huolestunut tarkkailu sekä varsin yleisten fyysisten oireiden ja tuntemusten epärealistinen tulkinta poikkeaviksi. Indeksi koostuu kolmesta osiosta: ruumiintoimintojen korostunut tarkkailu, pelko ja ahdistuneisuus sairauksien tai sairastumisen uhkan takia, vakuuttuneisuus jonkun vakavan sairauden olemassa olosta (Pilowsky 1967, Speckens et al. 1996).
- Suorista kysymyksistä koostuva osio koetusta mielenterveyden häiriöstä (kesto ja vaikutusta työ- ja toimintakykyyn) ja psykiatrisesta hoidon tarpeesta sekä mielenterveyspalvelujen käytöstä (käyntejä mielenterveystoimistossa, psykiatrin yksityisvastaanotolla, muun lääkärin yksityisvastaanotolla sekä psykologin yksityisvastaanotolla).
MS019 Oirekysely; mielenterveys
TULES-oirehaastattelussa kohteena olivat selän, niska-hartiaseudun ja raajanivelten oireet, niiden esiintyminen elinaikana ja viimeksi kuluneen kuukauden aikana, niiden kesto, laatu, vaikeusaste ja vaikutus toimintakykyyn (MS015). Tärkeimmät oireet olivat selkäkipu, iskiaskipu, niska, hartia- ja olkavaivat, eri nivelten kivut, jalkaterän kivut sekä kävelyvaikeudet polven ja lonkan takia (Sievers ym. 1985, Heliövaara ym. 1993).
Sydän- ja hengitysoirehaastattelu (MS010) sisälsi hengenahdistusoireet, rintakipu- ja katkokävelyoireet sekä hengityselinsairauksiin viittaavat yskä- ja yskösoireet (Rose and Blackburn 1968, MCR Committee 1965, Fletcher et al. 1976).
MS010 Sydän-ja hengitysoirehaastattelu
Diabeteslisähaastattelu tehtiin perustutkimuksessa henkilöille, jotka ilmoittivat peruskyselyssä lääkärin todenneen heillä sokeritaudin (MS050).
Astmalisähaastattelu tehtiin perustutkimuksessa henkilöille, jotka ilmoittivat peruskyselyssä lääkärin todenneen heillä astman (MS052).
Sydän- ja verisuonitautilisähaastattelu tehtiin perustutkimuksessa henkilöille, jotka ilmoittivat peruskyselyssä lääkärin toteaman elimellisen sydänvian, aivohalvauksen, alaraaja-valtimosairauden, verenpainetaudin tai digitalis- tai nitraattilääkityksen (MS051) (Menetelmäkuvaus 3.16-3.20).
MS051 Sydän- ja verisuonilisähaastattelu
Digitalishaastattelu tehtiin perustutkimuksessa henkilöille, joilla oli digitalislääkitys (Impivaara 1986) (MS017).
TULES-hoito- ja haittalisähaastattelu tehtiin kliinisessä tutkimuksessa TULES-seulapositiivisille sekä 5 %:n satunnaisotokselle (MS065).
MS065 TULES-hoito- ja haittahaastattelu)
Present State Examination (PSE): Tehtävään koulutettu, psykiatriaan erikoistunut sairaanhoitaja teki mielenterveyden häiriöiden diagnooseihin tähtäävän haastattelun perustutkimuksen seulapositiivisille (MS056, Wing ym. 1967, Wing ym. 1974) (Menetelmäkuvaus 3.34). Osa PSE-haastatteluista tehtiin perustutkimuksessa, osa kliinisessä tutkimuksessa.
