Sosiaalisen kuntoutuksen opas
Sosiaalinen kuntoutus sai lain mukaisen määritelmän huhtikuussa 2015, kun sosiaalihuoltolakiin (1301/2014) kirjattiin sosiaalinen kuntoutus yhdeksi sosiaalipalvelun muodoksi.
Sosiaalipalveluja järjestetään kansalaisten tueksi jokapäiväisestä elämästä selviytymiseen, johon katsotaan kuuluvaksi päivittäin tai säännöllisesti toistuvia tavanomaisia toimia, kuten itsestään huolehtiminen, kotona suoriutuminen, liikkuminen, koulutus, työ, kommunikointi, sosiaaliset vuorovaikutussuhteet ja yhteisöllisyys sekä koulunkäynti, oppiminen ja tiedon soveltaminen. Sosiaalisen kuntoutuksen sosiaalihuoltolaissa määrittyvä tehtävä on varsin laaja-alainen ja sitä voidaan järjestää monista syistä.
Sosiaalihuoltolaissa (1301/2014) sosiaalisella kuntoutuksella tarkoitetaan sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen keinoin annettavaa, tehostettua yksilöllisen ja toiminnallisen tuen yhdistävää palvelua.
Oma erillinen palvelu
Käytännössä sosiaalisen kuntoutuksen toimeenpano, sisältö ja kohteet määräytyvät tällä hetkellä hyvinvointialueilla, joiden tehtäväksi sosiaalinen kuntoutus sosiaalihuoltolain mukaan määrittyy. Sosiaalista kuntoutusta on tarkasteltu muun muassa sosiaalihuoltolain mukaisena erillisenä palveluna, palveluita läpileikkaavana periaatteena sekä erityisenä työotteena tai -orientaationa.
Sosiaalisen kuntoutuksen tulee kuitenkin olla saatavilla oleva, oma tosiasiallinen palvelunsa, koska hyvinvointialueilla on järjestämisvelvoite sosiaalihuoltolain mukaisiin palveluihin. Siten sosiaalinen kuntoutus on esimerkiksi kuntouttavasta työtoiminnasta erillinen palvelu, vaikka niillä yhteisiä elementtejä onkin.
Korjaavaa sekä ennalta ehkäisevää työtä
Sosiaalisen kuntoutuksen yleisinä tavoitteina on vahvistaa ihmisen sosiaalista toimintakykyä, edistää osallisuutta sekä torjua syrjäytymistä. Tavoitteidensa kautta sosiaalinen kuntoutus hahmottuu sekä korjaavana, että ennalta ehkäisevänä työotteena.
Korjaavana työotteena sosiaalinen kuntoutus palauttaa ja vahvistaa henkilön sosiaalista toimintakykyä tilanteissa, joissa toimintakyvyn arvioidaan alentuneen esimerkiksi pitkään jatkuneen työttömyyden, sairastumisen, päihteiden käytön seurauksena tai hahmotus- ja oppimishäiriöistä, vammaisuudesta, mielenterveys- ja käyttäytymishäiriöistä tai väkivaltakokemuksista johtuen.
Ennalta ehkäisevänä työotteena sosiaalinen kuntoutus tukee ongelmallisissa elämäntilanteissa ennen kuin ne kasvavat liian suuriksi. Ennalta ehkäisyyn kuuluu sekin, että sosiaalitoimea muutetaan helpommin lähestyttävämmäksi ja uusia asiakasryhmiä paremmin tavoittavaksi. Tämä toteutuu esimerkiksi monikanavaisella tiedottamisella, viemällä tiedotusta verkkoon ja hyödyntämällä sosiaalista mediaa. Kun sosiaalisen kuntoutuksen palvelua tehdään näkyvämmäksi, myös yhteistyötahot osaavat ohjata asiakkaita sen piiriin paremmin ja varhaisemmassa vaiheessa.
Ennalta ehkäisevänä työotteena sosiaalinen kuntoutus kiinnittyy myös rakenteelliseen sosiaalityöhön ja sitoo sen osaksi yleistä osallisuutta, hyvinvointia ja terveyttä edistävää sekä tukevaa työtä. Rakenteellisena työnä sosiaalisen kuntoutuksen tavoitteet liittyvät ympäristöjen, toimintojen ja yhteiskunnan sosiaaliseen esteettömyyteen – niiden muuttamiseksi avoimiksi ja vastaanottaviksi kaikille.
Tulevaisuuden rakenteissa syrjäytymistä torjuva sosiaalinen kuntoutus sijoittuu maakunnallisen sosiaalityön sekä kunnallisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työn yhdyspintaan näitä yhdistävänä elementtinä.
Lähteet
Sosiaali- ja terveysministeriö (2017) Sosiaalihuoltolain soveltamisopas. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2017:5. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö.
