Omatyöntekijä

Sosiaalihuollon palvelutarpeen arviointia laadittaessa yhdessä asiakkaan kanssa selvitetään, tarvitseeko hän omatyöntekijää. Tarvittaessa omatyöntekijä nimetään palvelutarpeen arvioinnin yhteydessä. Sosiaalihuoltolaissa lähtökohtana on, että omatyöntekijä nimetään aina (ellei se ole ilmeisen tarpeetonta), joten oikeus omatyöntekijään on vahva. Sosiaaliseen kuntoutukseen ohjautuvilla asiakkailla tulisi olla valmiina nimetty omatyöntekijä, jonka kanssa tehdään aktiivisesti yhteistyötä ja keskustellaan palvelun tarkemmasta sisällöstä.

Merkittävä osa erityisen tuen tarpeessa olevista asiakkaista (SHL 1301/2014, 3 §) saattaisi hyötyä sosiaalisesta kuntoutuksesta. Tämän vuoksi sosiaalityöntekijän osuus ja rooli painottuvat ja on suositeltavaa, että sosiaalisen kuntoutuksen asiakkailla omatyöntekijänä on sosiaalityöntekijä. Sosiaalista kuntoutusta voidaan päättää järjestää myös henkilölle, joka ei ole erityisen tuen tarpeessa, ja siten omatyöntekijänä voi toimia myös sosiaaliohjaaja. Omatyöntekijä huolehtii siitä, että asiakkaan palvelut järjestetään palvelutarpeen arvioinnin mukaisesti, eli tällä hetkellä työntekijän on oltava kunnan palveluksessa. 

Omatyöntekijän merkitys koordinoivana ja kokonaisvastuun ottavana tahona tulee kasvamaan tulevaisuudessa monituottajamallissa (jos osa toiminnallisia kokonaisuuksia järjestetään esimerkiksi asiakassetelin kautta), joten omatyöntekijän tehtävän kehittämiseen ja resursointiin tulee panostaa.

Lähteet

Sosiaali- ja terveysministeriö (2017) Sosiaalihuoltolain soveltamisopas. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2017:5. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaalihuoltolaki (1301/2014)