Monialainen verkostotyö
Sosiaalisessa kuntoutuksessa pyritään saattamaan ihmiset osallisiksi yhteiskuntaan ja esimerkiksi mukaan työelämään. Tämä onnistuu parhaiten, kun sosiaalisen kuntoutuksen toiminnoilla on läheiset yhteydet muihin sosiaali- ja terveyspalveluihin, työllistymistä edistäviin palveluihin sekä yksityisen, kolmannen ja vapaaehtoissektorin toimijoihin. Verkostoyhteistyö esimerkiksi urheiluseurojen, kirjastojen, seurakuntien, siirtolapuutarhojen tai teattereiden kanssa voi tarjota monipuolisesti osallisuutta vahvistavia tiloja sekä tilaisuuksia sosiaalisen kuntoutuksen ja kuntoutumisen toteutumiselle.
Yhteistyö eri toimijoiden välillä takaa sen, että sosiaalista kuntoutusta voidaan toteuttaa asiakkaille sopivissa ympäristöissä ja että heille on tarjolla jatkopolkuja kuntoutumisen edetessä. Verkostot muodostavat sen väylästön, josta sosiaalisen kuntoutuksen asiakkaat tulevat kuntoutukseen, ja jonka kautta he siirtyvät sosiaalisen kuntoutuksen jälkeen eteenpäin. Verkostoissa tapahtuu myös edestakaista liikettä asiakkaiden liikkuessa esimerkiksi sosiaalipalvelujen, muiden palveluiden sekä eri aktiviteettien välillä. Asiakkaan polut voivat myös haarautua ja verkostoitua useampiin suuntiin.
Sosiaalihuoltolaki velvoittaa yhteistyöhön sosiaalitoimen ja terveydenhuollon-, työ- ja elinkeinotoimen, opetustoimen ja muiden tahojen kanssa sosiaalisen kuntoutuksen toteutumiseksi (SHL 1301/2014). Kuntoutumisen kannalta on tärkeää tunnistaa tarvittavat, viranomaisverkostot ja kytkeä ne myös asiakkaan arkipäivän suhteisiin.
Lähteet
Nieminen, A. (2018) Sosiaalisen kuntoutuksen määritelmä, kentät ja mahdollisuudet. Teoksessa Kostilainen, H. & Nieminen, A. (toim.) Sosiaalisen kuntoutuksen näkökulmia ja mahdollisuuksia. Diakonia-ammattikorkeakoulun julkaisuja. Diak työelämä 13. Helsinki: Diakonia-ammattikorkeakoulu, 10-24.
