Usein kysyttyä

Hanke voi hankeaikana toimia maantieteellisesti pienemmälläkin alueella. Tärkeintä on, että hankkeessa pyritään kehittämään toimintamallia tai tuotosta, joka on laajemmin hyödynnettävissä ja levitettävissä valtakunnallisesti muiden toimijoiden sovellettavaksi.

Valtionavustusta maksetaan hankkeen toteuttamisesta aiheutuneisiin, hankesuunnitelmassa hyväksyttyihin kustannuksiin.  Avustuksella voidaan kattaa muun muassa henkilöstö-, aineisto-, raportointi- ja laitekustannuksia sekä ostopalveluita. 
Linkki taloussuunnittelu-sivulle

Hankkeen tulee koostaa budjetti niin, että hankkeen suunnitelmat ovat mahdollisia toteuttaa. Hankesuunnitelmassa kuvataan hankkeen kokonaisbudjetti kululajeittain, mutta henkilöstön ja taloudellisten voimavarojen kuvauksessa voidaan avata esimerkiksi mahdollisten osatoteuttajien osuutta henkilötyökuukausina. Myös budjettia tarkentavassa lisätietoja-kohdassa voidaan tarkentaa, että miten kokonaiskustannukset jakautuvat eri hanketoimijoille. Hankehakemuksella on myös oma kohtansa, missä selvennetään kustannusten kertyminen hanketoimijoittain, sisältäen omavastuuosuuden. 

Lähtökohtaisesti investointiavustuksen hakeminen ei ole kiellettyä, mutta terveyden edistämisen määrärahassa painopiste on keskeisesti toiminnan kehittämisessä. Määräraha ei vahvasti tue rahoituksen kohdentamista esimerkiksi infran rakentamiseen. Sen sijaan toiminnan ja toimintamallin kehittämiseen voidaan rahoitusta kohdentaa. Tarvittavat laitehankinnat voidaan avustuksella kattaa. Lisäksi avustusehdoissamme on todettu, että tilojen varustamis-, korjaus- ja perusparannuskustannuksia ei hyväksytä. Avustusehdot ovat luettavissa hakuilmoituksen yhteydessä. 
 

Valtionavustuslaki (688/2001, 6 §) määrittelee, että valtionavustus ei saa kattaa valtionavustuksen kohteena olevasta toiminnasta tai hankkeesta aiheutuvien kokonaiskustannusten täyttä määrää, jollei valtionavustuksen myöntämisen tavoitteiden saavuttamiseksi välttämättömistä ja perustelluista syistä muuta johdu. Laki ei määrittele omavastuuosuuden suuruutta. Sen suuruus on terveyden edistämisen määrärahahankkeissa tavallisesti noin 10–20 prosenttia kokonaiskustannuksista. Omavastuuosuuden suuruudet voivat vaihdella hankkeen toteuttajien kesken tai esimerkiksi yksi toteuttajista voi kerryttää omarahoituksen kokonaisuudessaan. Vain perustelluista syistä hanketta voidaan rahoittaa täysimääräisesti. Perustelut on esitettävä hankehakemuksessa.

Omavastuu voi olla mitä tahansa hankkeen kustannuksia, jotka hyväksyttäisiin myös avustuksella kustannettaviin kuluihin. Omavastuuosuutta voi täten olla esimerkiksi hankkeeseen työtä tekevien palkkakustannukset, tilavuokrat, puhelinkulut ja muut hallintokulut. Omavastuuosuus tulee olla kirjattuna hankkeen kirjanpitoon, kuten hankkeen muutkin kulut.

Asian arviointiin vaikuttaa se, mitä kyseiseen valtionavustuspäätökseen on kirjattu. Esimerkiksi yleisavustusta voidaan käyttää omarahoitusosuuteen, koska yleisavustus ei ole kohdistettu tiettyyn hanketoimintaan, vaan se on tarkoitettu saajan toimintaan yleisesti tai tiettyyn osaan sen toiminnasta

Päällekkäistä toimintaa ei voida terveyden edistämisen määrärahalla rahoittaa. Määrärahan hanketyö tulee koostaa omaksi kehittämis-, kokeilu- tai tutkimushankekokonaisuudeksi. Ei ole kuitenkaan este, että määrärahalla rahoitettava hanke tukee toimijan muulla rahoituksella tehtävää toimintaa.

Terveyden edistämisen määrärahaa voidaan myöntää 1‒3-vuotisille hankkeille. Vuoden 2026 määrärahan hankkeiden avustus on käytettävissä vuosina 2026-2028, mutta käytännössä avustuksen käyttöaika päättyy viimeistään 31.10.2028, koska viimeiset maksatushakemukset tulee saada maksuun vuoden 2028 aikana. 

Hankkeelle tehdään tilintarkastus hankkeen päätyttyä. Tilintarkastajan palkkio budjetoidaan hankkeen kuluksi etukäteen. Hankkeen lopussa palkkion määrä kirjataan kuluksi kirjanpitoon etukäteen saadun arvion perusteella. Kopio tilintarkastusta koskevasta laskusta liitetään loppuselvitykseen. Hankkeen hallinnoija vastaa koko hankkeen yhtenäisestä tilintarkastuksesta hankkeen päätyttyä.

Loppuraporttiin liitetään hankkeen hallinnoinnista vastaavasta tahosta riippumattoman, ulkopuolisen tilintarkastajan lausunto, jossa on otettava kantaa avustusehtojen toteutumiseen ainakin seuraavilta osin:

• hankkeen kirjanpito on eriytetty saajan muusta kirjanpidosta ja raportoidut toteutuneet kustannukset perustuvat kirjanpitoon
• raportoidut toteutuneet kustannukset vastaavat valtionavustuspäätöksen ja kululajikohtaisen kustannusarvion mukaisia hyväksyttyjä kustannuksia ja ne ovat syntyneet tukikelpoisuusaikana
• myös omavastuuosuudella toteutuneet kustannukset vastaavat valtionavustuspäätöksen ja kululajikohtaisen kustannusarvion mukaisia hyväksyttyjä kustannuksia ja ne ovat syntyneet tukikelpoisuusaikana, ja niistä on raportoitu asianmukaisesti valtionavustuksen myöntäjälle
• hankinnoissa on noudatettu julkisista hankinnoista annettua lakia
• osa-aikaisesti työskentelevien työntekijöiden palkkakustannukset perustuvat luotettavaan ja ajantasaiseen työajanseurantaan
• loma-ajan palkka ja lomarahat on kohdennettu toiminnalle tehdyn työn suhteessa

Mikäli hanke-ehdotus painottuu ennaltaehkäisevään ja edistävään toimintaan, voi se sisältää kuntoutuksen kehittämistä. Hankkeen sisältämää toimintaa voidaan toteuttaa kuntouttavalla työotteella. 

Avustusta voi hakea olemassa olevan toiminnan kehittämiseen. Tavoitteena on jollakin uudella tavalla soveltaa tai kehittää olemassa olevaa toimintaa eteenpäin, esimerkiksi kokeilemalla tai soveltamalla sitä uudelle kohderyhmälle tai alueelle. Terveyden edistämisen määrärahahanke tulee rakentaa omaksi eheäksi kokonaisuudeksi, jolla on omat tavoitteet ja mittarit vaikutusten arvioimiseksi. Yhtenä hankevalmistelun lähtökohtana on, että hankkeen tulisi tuoda kansallista lisäarvoa terveyden edistämiselle hyödyntämällä jo olemassa olevia hyviä käytäntöjä innovatiivisesti tai kehittämällä uudenlaisia menetelmiä terveyden edistämiseen.

Avustusta voidaan myöntää kunnille, hyvinvointialueille, järjestöille, säätiöille, oppilaitoksille ja muille toimijoille. Hankkeen toteuttajalla/toteuttajilla tulee olla tarpeellinen osaaminen, riittävät voimavarat ja puitteet hankkeen toimeenpanoon.

Lähtökohtaisesti yrityshakijoita ei ole rajattu pois. Avustuksen myöntämisessä on kuitenkin rajoituksia. Terveyden edistämisen määrärahaa ei myönnetä kaupalliseen toimintaan tai sen valmisteluun. Yrityksen tulisi kuvata, että millä tavoin he ovat mukana ilman, että toiminta on kaupallista. Mikäli yritys tarjoaa hankkeelle sitä, mitä se normaalisti myy, on kyse lähtökohtaisesti hankinnasta, jota koskee hankintalaki. Lisäksi avustusta myöntämällä ei saa vääristää kilpailua suosimalla tiettyä yritystä. 

Myös yhteistyössä, jossa avustusta ei kohdenneta yritykselle, tulee huomioida yllä mainitut asiat. Toiminta ei saa olla kaupallista tai olla osana sellaisen valmistelua. 

Tavallisesti yritykset ovat hanketoiminnassa mukana ostopalveluiden kautta. 

Määrärahasta voidaan tehdä sopimuksia valtionhallinnon laitosten kanssa terveyden edistämisen hankkeista. Mikäli kyseinen toimija on hankkeessa osatoteuttajana, tulee heidän osuudestaan tehdä erillinen sopimus THL:n kanssa. Yhteistyökumppani, jolle ei osoiteta avustusta, voi toimia hankkeessa omalla panoksellaan ilman sopimusta THL:n kanssa. 

Valtakirja tulee liittää hakemukseen, mikäli avustus jakautuu useammalle eri toimijalle. Hankkeella tulee olla päähakija eli hankehallinnoija, joka hakee avustusta muiden toimijoiden puolesta. Valtakirjalla valtuutetaan hankehallinnoija toimimaan haeavustuksia.fi-palvelussa osatoteuttajien puolesta.

Valtakirjan ja aiesopimuksen voi yhdistää, mikäli vaadittavat asiat tulevat ilmi kyseisestä asiakirjasta. Asiakirja tulee nimetä niin, että nimestä selviää sen olevan myös valtakirja. 

THL ei tarjoa mallipohjaa valtakirjalle.  
 

Hankkeessa voi olla mukana useita toimijoita. Mikäli avustusta jakautuu useammalle toteuttajalle, toimii yksi hankkeen hallinnoijana ja muut osatoteuttajina. Hakemukseen liitetään valtakirjat hankehallinnoijan valtuuttamisesta toimimaan Haeavustuksia.fi-palvelussa osatoteuttajien puolesta. 

Hankehallinnoija vastaa tarvittavien seurantadokumenttien (esim. maksatushakemukset ja raportit) toimittamisesta THL:lle. Osatoteuttajat toimittavat hankehallinnoijalle tiedot omasta osuudestaan dokumenttien kokoamista varten. Avustus maksetaan maksatushakemuksen perusteella hankehallinnoijalle, joka siirtää tämän jälkeen osatoteuttajille heidän osuutensa. Osatoteuttajien kanssa tehtävän yhteistyön toteuttamisesta tulee solmia sopimus, jossa kuvataan osapuolten hallinnolliset vastuut, taloudelliset menettelyt ja roolit. 

Hankkeella voi olla myös yhteistyökumppaneita, jotka ovat mukana omalla panoksellaan ja joille ei osoiteta avustusta. Yhteistyö kuvataan hankesuunnitelmassa ja siitä voidaan myös solmia sopimus. Näitä sopimuksia ei kuitenkaan tarvitse toimittaa THL:ään.
 

Aiesopimus voidaan lisätä hakemuksen liitteeksi yhteistyön todentamiseksi, mutta se ei ole pakollinen. Mikäli yhteistyön laatua ja eri toimijoiden roolia kuvataan hakemuksessa riittävän yksityiskohtaisesti, aiesopimus ei ole tarpeellinen. Parhaimmassa tapauksessa hakemuksesta ilmenee, että kenen kanssa hankkeen toteuttamisesta yhteistyössä on alustavasti sovittu tai käyty keskustelua ja mikä on kunkin toimijan rooli hankkeessa. 

THL ei tarjoa mallipohjaa aiesopimukselle. 

THL ei rajoita yhden toimijan tekemien hakemusten määrää, joten sama hakija voi suunnitella hankkeita eri painopisteisiin. 

Hanke voi sisältää eri painopisteiden teemoja. Tärkeintä kuitenkin on, että yhdestä painopisteestä on huomioitu kaikki vaatimukset ja että kokonaisuus pysyy selkeänä. 

Hankehakemuksessa tulee valita yksi painopiste, johon hanke pääosin kohdistuu. Lisätietoihin merkitään, jos hankkeessa huomioidaan myös muiden painopisteiden näkökulmia. 

Sama toimija voi saada määrärahasta avustuksen uudelle hankkeelle, mikäli se arvioidaan saapuneista hakemuksista parhaimmiston joukkoon. Täysin saman toiminnan jatkoa ei kuitenkaan rahoiteta, eli hakijan uuden hankkeen tulee sisältää uusia kehittämistoimia. Lisäksi rahoitettavaksi ehdotettavia hankkeita tarkastellaan kokonaisuutena, jossa huomioidaan kaikkien hakijoiden maantieteellinen sijainti sekä hanketoimijoiden taustojen monipuolisuus. Rahoitettavaksi ehdotettavaa kokonaisuutta peilataan myös aikaisempiin vuosiin, jotta ei rahoiteta jatkuvasti samoja toimijoita tai samoilla alueilla toimivia hankkeita. 

Terveyden edistämisen määrärahan valtionavustusehdoissa velvoitetaan hankkeita kirjaamaan kehittämistyön tavoitteena olevien toimintamallien ja ratkaisujen perustiedot Innokylään sekä työskentelyn tuloksena tulleen toimintamallin tiedot, mikäli hanke on sen tyyppinen, että Innokylä sopii sen tuotosten esittelyyn. 

Määrärahalla rahoitettujen hankkeiden kehittämistyön tuloksena saatuja toimintamalleja olisi suositeltavaa ehdottaa THL:n HYTE-toimintamallien arviointiin, mikäli ne soveltuvat arvioitavaksi. Arviointityön kautta saadaan levitettyä tietoa HYTE-toimintamallien vaikuttavuudesta muun muassa kuntien ja hyvinvointialueiden päättäjille ja asiantuntijoille. HYTE-toimintamallien arviointi tukee päätöksentekoa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä ja resurssien optimaalisessa kohdentamisessa.
Linkki HYTE-toimintamallien arviointiin

Määrärahalla ei rahoiteta jatkuvaluonteista ilmiön seurantaa. Tutkimushankkeina voidaan tukea terveyden edistämisen menetelmällistä kehittämistä ja terveyden edistämisen tietopohjaa vahvistavia hankkeita. Esimerkiksi interventiotutkimushankkeita, joissa tutkimus on osana kehittämistyötä, on rahoitettu terveyden edistämisen määrärahasta.