Tapaturmien ehkäisy hyvinvointialueilla ja kunnissa

Tältä sivulta löydät työkaluja, joiden avulla tapaturmien ehkäisytyötä voi koordinoida ja johtaa hyvinvointialueilla osana sotekeskusten työtä ja kunnissa esimerkiksi oppilaitoksissa. Verkkosivun sisältöjä voi soveltaa alueilla tarpeen mukaan, kun sote- ja pelastustoimen ja kuntien toiminta muotoutuu ja kehittyy alueilla.

Mitä tapaturmien ehkäisy tarkoittaa?

Tapaturmien ehkäisy tarkoittaa tässä yhteydessä toimintaa, joka vähentää tapaturmista aiheutuvia terveydellisiä, sosiaalisia ja yhteiskunnallisia haittoja. 

Tapaturmien ehkäisy vähentää inhimillistä kärsimystä ja ehkäisee myös tapaturmien hoidosta aiheutuvia kustannuksia. Esimerkiksi vapaa-ajalla tapahtunut kaatumisen aiheuttama vamma, kuten luunmurtuma, johtaa myös työstä poissaoloon.

Turvallisuuden edistäminen ja tapaturmien ehkäisy perustuu 

  • turvallisuusriskeistä aiheutuvien haittojen ennakointiin
  • riskitekijöiden poistamiseen sekä vähentämiseen
  • suunnitelmalliseen seurantaan
  • käytettävissä olevaan tieteelliseen näyttöön
  • yhdessä sovittuihin hyviin käytäntöihin.

Miksi tapaturmia kannattaa ehkäistä?

Tapaturmia kannattaa ehkäistä, koska ne ovat suomalaisten neljänneksi yleisin kuolinsyy. 

Tapaturmista aiheutuu myös huomattavia kustannuksia kunnille ja alueille. Vammojen ja myrkytysten hoito aiheuttaa toiseksi eniten hoitojaksoja erikoissairaanhoidossa ja kolmanneksi eniten hoitojaksoja terveyskeskusten vuodeosastohoidossa. 

Tapaturmien ehkäisy saa erilaisia painotuksia riippuen alueen väestörakenteesta. Tietoa asukkaiden tapaturmista ja niiden ehkäisykeinoista saat esimerkiksi näistä palveluista:

Seitsemän askelta tapaturmien ehkäisyyn yhteisen työn kautta

Seitsemän askelta tapaturmien ehkäisyyn

  1. Tapaturmien ehkäisy nivelletään osaksi yhteistä laajaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä
  2. Valitaan turvallisuustyön koordinoinnista vastaava taho tai tahot
  3. Kartoitetaan tarpeet
  4. Varmistetaan ja luodaan toimivat palveluketjut
  5. Sovitaan yhteiset tavoitteet, keinot ja arvioinnin välineet
  6. Tapaturmien ehkäisykeinot kirjataan osaksi hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen asiakirjoja 
  7. Tapaturmatilanteen seuranta ja sisältöjen päivitys säännöllisesti

Systemaattinen tapaturmien ehkäisytyö hyvinvointialueiden ja kuntien yhteistyössä koostuu seuraavista alla tarkemmin kuvatuista askeleista. 

1. Huolehtikaa tapaturmatyön niveltymisestä osaksi hyte-työtä

Koti- ja vapaa-ajan tapaturmia ehkäisevät toimet jalkautuvat paremmin väestön arkeen, kun niistä vastaa siihen nimetty taho, esimerkiksi henkilö tai työryhmä, jonka työhön kuuluu hyvinvoinnin ja terveyden sekä turvallisuuden edistämistä.

Tapaturmia voidaan ja pitää ehkäistä systemaattisesti, koska tapaturmista aiheutuu inhimillisen kärsimyksen ja terveyden menetysten lisäksi myös kustannuksia.   Ehkäisevien toimien tulee olla suunnitelmallisia ja niiden toteutumista pitää säännöllisesti arvioida, seurata ja raportoida. 

Toimintaan mahdollisesti tarvittavat muutokset pitää tehdä ilman viivettä. Pitkäjänteisellä poikkihallinnollisella turvallisuuden edistämisellä varmistetaan, että myös tapaturmien ehkäisytyö on järjestelmällistä kunnan ja hyvinvointialueen välillä.

Turvallisuuden edistämisen vastuutahon tehtävät

  • Hahmottelee alueen turvallisuustilannekuvan kokonaisuutena
  • Määrittelee tapaturmien ehkäisyn tavoitteet ja toimenpiteet, jotka voivat pohjautua kansallisiin strategioihin ja ohjelmiin.
  • Vastaa alueen turvallisuustilanteen seurannasta.

Turvallisuuden edistämisen toimijatahoja

Turvallisuuden edistäminen kuuluu jokaiselle ja on yhteinen tärkeä asia. Kunnissa on aiempina vuosina toiminut jo paikallisen turvallisuussuunnitteluun liittyviä ryhmiä. Erityisesti pienissä kunnissa ja alueilla samat ihmiset voivat edustaa tai työskennellä useissa tehtävissä ja työryhmissä. Ihanteellisessa tapauksessa yhteiseen työhön osallistuu seuraavien ryhmien ja ammattilaisten edustajia: 

  • kuntien ja alueiden luottamushenkilöt ja viranhaltijajohto
  • sosiaali- ja terveydenhuolto, mukaan luettuna ympäristöterveydenhuolto
  • lasten, nuorten ja perheiden peruspalvelut
    • neuvola
    • perhekeskusverkosto
    • koulu- ja opiskeluterveydenhuolto sekä opiskeluhuolto
    • sosiaalipalvelut, muun muassa perhetyö ja lastensuojelu
    • varhaiskasvatus ja oppilaitokset
  • työterveyshuolto
  • tieliikenneturvallisuus, tekninen toimi, rakentaminen ja kaavoitus
  • pelastus- ja poliisitoimi  
  • korkeakoulut ja ammatilliset oppilaitokset
  • ELY-keskukset, maakuntaliitot, aluehallintovirastot
  • järjestöjen, seurakuntien tai uskonyhteisöjen asiantuntijat
  • yksityisen sektorin toimijat.

2. Valitkaa turvallisuusvastaava

Tapaturmien ehkäisy on verkostomaista työtä. Turvallisuuden edistämisestä ja poikkihallinnollisen työn koordinoinnista yleisesti vastaava taho/t olisi hyvä nimetä. Hyvä tuntemus asukkaiden arjesta ja elinympäristöstä on siinä hyödyksi. Turvallisuusvastaavasta voidaan käyttää myös muuta nimitystä. 

Turvallisuuden koordinointivastuun voi myös sisältyä jo olemassa olevaan hyvinvointialueen tai kunnan työntekijän työtehtävään, esimerkiksi terveyden ja hyvinvoinnin yhdyshenkilölle. Koordinointivastuussa voi sopia eri toimijoiden yhteisellä päätöksellä olevan myös esimerkiksi jokin järjestötoimija, mutta tällöinkin hyvinvointialueen ja kunnan organisaatiossa ja yhdyspintatyössä pitää olla nimetty turvallisuudesta vastaava henkilö.

3. Kartoittakaa tarpeet

Turvallisuustarpeet on tärkeää kartoittaa esimerkiksi tapaturmien seurantatietoja hyödyntäen. Apuna voi käyttää esimerkiksi seuraavia osa-alueita, joissa avataan ehkäisevää työtä eri tapaturmatyyppien ja ikäryhmien näkökulmasta:

4. Varmistakaa saumattomat palvelu-, hoito- ja kuntoutuspolut

Turvallisuuden edistäminen edellyttää monen toimijan yhteistyötä kunnissa ja hyvinvointialueilla. 
Alueelle tulee rakentaa ennaltaehkäisevä ja saumaton palvelu-, hoito- ja kuntoutuspolku. Siihen tarvitaan kunnan ja hyvinvointialueen sekä järjestöjen ja seurakunnan toimia ja asiantuntemusta. 

5. Sopikaa tavoitteet, toimenpiteet ja arviointi

Turvallisuusvastaavan tai vastaavien ja erilaisten toimijoiden yhteistyössä sovitaan myös tapaturmien ehkäisyn tavoitteet, toimenpiteet ja arviointi. Ne kirjataan hyvinvointisuunnitelmaan ja -kertomukseen tapaturmien ehkäisyn tarpeiden lisäksi. 

Apuna voi käyttää seuraavia kysymyksiä:

  • Mitkä ovat tavoiteltavat tulokset ehkäisevälle työlle, mukaan lukien ennakointi, hoito ja kuntoutus?
  • Miten vastuut jaetaan?
  • Mitä ja miten asukasryhmiä tavoitetaan?
  • Millä keinoin tavoiteltaviin tuloksiin päästään?
  • Miten tehtävät toimet resursoidaan?
  • Miten keinoja ja tuloksia arvioidaan?
  • Miten tuloksia seurataan ja miten puututaan ja vastataan havaittuihin riskeihin ja muutostarpeisiin? 

Tapaturmien ehkäisyyn liittyy indikaattoreita, joiden avulla voidaan seurata ja arvioida tilannetta. Niitä löytyy seuraavista lähteistä:

6. Kirjatkaa tapaturmien ehkäisyn toimet alueelliseen hyvinvointi- ja turvallisuussuunnitelmaan tai muihin asiakirjoihin

Turvallisuuden edistämisen toimet kirjataan alueiden erilaisiin suunnitelmiin. Niihin kirjataan muun muassa tapaturmien ehkäisyn tavoitteet, keinot ja toimenpiteet, arviointi, aikataulusuunnitelma ja vastuutahot. 
Turvallisesti kaiken ikää -ohjelma 2021−2030 tai viittaus ohjelmaan on hyvä liittää hyvinvointikertomukseen, turvallisuussuunnitelmaan ja muihin hallinnonalakohtaisiin strategioihin, kuten ikästrategiaan. 

Jos resurssit ovat niukat, asiakirjoja voi myös yhdistää. Tämä yhdistää myös hallinnonaloja ja konkretisoi, mitä tapaturmien ehkäisy merkitsee alueen eri palveluissa.

7. Seuratkaa tehtyjen toimien vaikutuksia ja päivittäkää tavoitteita säännöllisesti

Turvallisuusjohtamisen ja tapaturmatilanteen riskienarvioinnin ja seurannan tulee olla suunnitelmallista ja systemaattista. Turvallisuuden edistäminen on poikkihallinnollista yhteistä toimintaa. 

Tapaturmien ehkäisyn toimien vaikuttavuutta on tärkeää seurata ja raportoida säännöllisesti. Havaittuihin riskeihin ja tapahtuneisiin tilanteisiin puututaan viiveettä ja tehdään tarvittavat muutokset. Tapaturmatilanteen muuttuessa tavoitteita voidaan yhdessä päivittää ja ottaa käyttöön myös uusia ehkäisykeinoja. 

Johdon ja esihenkilöiden pitää sitoutua tapaturmien ehkäisytyöhön

On tärkeää, että myös organisaation ylin johto ja esihenkilöt sitoutuvat eri-ikäisten ihmisten tapaturmien ehkäisyyn. Kun luottamushenkilöt sitoutuvat sekä antavat hyväksyntää ja tunnustusta työlle, se juurruttaa näyttöön perustuvia keinoja arjen käytäntöihin. 

Turvallisuuden edistäminen ylittää hallinnonalojen rajat. Siksi turvallisuudesta ja siitä, miten sitä edistetään, on hyvä puhua päättävissä elimissä sekä hyvinvointialueilla että kunnissa.

Päivitetty: