Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtaminen hyvinvointialueilla

Luottamushenkilöt hyvinvointialueella

Hyvinvointialueen valtuutetun HYTE-opas (pdf 504 kt)

Hyvinvointialueen luottamushenkilöillä on merkittävä rooli alueen asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä.

Luottamushenkilöiden tulee muun muassa

  • olla tietoisia hyvinvointialueen hyvinvoinnin nykytilasta väestöryhmittäin. Lakisääteinen alueellinen hyvinvointikertomus on tässä hyvä työkalu.
  • asettaa valtuustokausittaiset tavoitteet hyvinvoinnin edistämiseksi alueella. Lakisääteinen hyvinvointisuunnitelma on strateginen asiakirja tähän tarkoitukseen.
  • resursoida ja hyväksyä seurantamittarit vuosittaisen toiminnan toteuttamiseksi.
  • seurata ja arvioida asetettujen tavoitteiden toteutumista. Arvioinnin tukena voi toimia myös tarkastuslautakunta.

Hyvinvointialueen näkökulmasta alueen asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä edistetään yhtä aikaa useassa eri vaiheessa:

  1. Sosiaali- ja terveystoimi sekä palo- ja pelastustoimi edistävät hyvinvointia ja turvallisuutta jo ennen kuin asukas on soten palvelujen piirissä. 
  2. Hyvinvointia ja terveyttä edistetään eri tavoin sote-palveluiden sisällä sekä perusterveydenhuollossa, sosiaalipalveluissa että erikoissairaanhoidon palveluissa. 
  3. Sote-palvelut tukevat hyvinvointia ja järjestävät esimerkiksi kuntoutusta asukkaiden arkiympäristöissä.

Lisää tietoa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä hyvinvointialueiden luottamushenkilöille löytyy alla listatuilta sivuilta: 

Tarkistuslista hyvinvointialueen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteista

Hyvinvointialuetta suunniteltaessa on huomioitava ainakin seuraavat asiat: 

  • Hyvinvointijohtamisen rakenteet ovat kunnossa, esimerkiksi
    • Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen vastuutaho on nimetty (esimerkiksi perusterveydenhuollon yksikkö)
    • Hyvinvointialueen sisäinen monialainen verkosto toimii.  
    • On tehty toimintasuunnitelma (esim. osana alueellista hyvinvointikertomusta tai järjestämissuunnitelmaa) jota myös seurataan säännöllisesti.
    • Yhteiskehittämisen rakenteita on olemassa.
    • Päätösten hyvinvointi- ja terveysvaikutuksia arvioidaan sekä ennen että jälkeen päätösten.
  • Käytössä on sekä hyvinvointia ja terveyttä edistäviä että sairauksia ehkäiseviä palveluja ja käytäntöjä, kuten
    • Perusterveydenhuollossa: esimerkiksi neuvolat, kouluterveydenhuolto, elintapaneuvonta ja -ryhmät.
    • Erikoissairaanhoidossa: esimerkiksi savuttomat leikkaukset, lasten tukeminen aikuisten mielenterveys- ja päihdepalveluissa, mielenterveyspotilaiden tupakoinnin ehkäisy
    • Sosiaalitoimessa: esimerkiksi rakenteellinen sosiaalityö (sosiaalinen raportointi). 
  • Eri toimijoiden järjestämät palvelut sovitetaan yhteen, esimerkiksi yhteistyö
    • alle 30v. ohjauksessa koulutus-, harrastus- ja työllistymisasioissa (Ohjaamo)
    • liikunta- ja ravitsemusneuvonnassa hyvinvointialueiden ja kuntien välillä
    • työttömien tai tiettyjä etuuksia saavien hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä 
  • Hyvinvointialue on säännöllisesti yhteydessä muihin toimijoihin alueellaan
    • Hyvinvointialue koordinoi tai on jäsenenä alueellisissa monialaisissa verkostoissa (esimerkiksi ehkäisevän päihdetyön, perhekeskustyön tai osallisuuden, turvallisuuden, tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämisen verkostot).
    • Hyvinvointialueen tarjoama tuki kunnille ja järjestöille on varmistettu (esimerkiksi alueen kuntien hyvinvointikoordinaattoreiden koulutus ja verkostointi). 

Hyvät käytännöt hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

THL kehittää uutta palvelua hyvinvointijohtamisen tueksi. Palveluun kootaan systemaattisesti arvioituja hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen toimintamalleja. Arviointi kohdistuu toimintamallien näyttöön, vaikuttavuuteen ja käytännön sovellettavuuteen.
Lue lisää HYTE-toimintamallien arvioinnista

Alueiden on hyvä kuvata, miten olemassa olevat ja uudet, hyvinvointialueen valmistelun yhteydessä aloittavat käytännöt vastaavat alueen yksilölliseen tarpeeseen. Alueet voivat edistää hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä esimerkiksi seuraavilla tavoilla: 

  • Vahvistetaan perustason ehkäisevää työtä ja hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä, kuten elintapaohjausta, ohjausta ja neuvontaa, mukaan lukien kohdennetut hyvinvointitarkastukset yhteistyössä kolmannen sektorin toimijoiden ja kunnan muiden toimialojen kanssa.
  • Kehitetään perhe- ja eroneuvontaa, vanhemmuuden tukea, kotipalvelua sekä perhesosiaalityötä ja sosiaaliohjausta.
  • Edistetään perhekeskustoimintamallin toimeenpanoa ja systemaattista yhteistyötä järjestöjen ja muiden paikallisten ja alueellisten toimijoiden kanssa.
  • Otetaan käyttöön elintapaohjauksen toimintamalli kansansairauksien ennaltaehkäisemiseksi.
  • Lisätään yhteisösosiaalityötä ja etsivää sosiaalityötä palvelujärjestelmän ulkopuolelle jääneiden tavoittamiseksi ja auttamiseksi.
  • Kehitetään varhaisen tuen ja matalan kynnyksen monialaista palveluneuvontaa ja räätälöityjä palveluja.
  • Vahvistetaan digitalisaatiota ja mobiilipalveluita omahoidon ja ehkäisevän työn välineinä.

Käytännössä hyvinvointisuunnitelmassa esitellään monialaisia toimia, joilla pyritään toteuttamaan valittuja tavoitteita. Vuotuisissa toiminnan ja talouden seurannassa tarkastellaan tavoitteiden toteutumista ja tehtyjä toimia ja esimerkiksi niiden kattavuutta.

Esimerkiksi Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri seuraa alueellisessa hyvinvointikertomuksessa valittujen menetelmien kattavuutta erillisellä kyselyllä.
Lataa menetelmäkyselyn tulokset PSSHP:n sivulta (xls 139 kt)

Esimerkiksi Suomen terveyttä edistävät sairaalat ja organisaatiot (STESO)-yhdistys on julkaissut terveyden edistämistä sairaaloissa koskevat standardit.
Lataa Kansainvälisen Health Promoting Hospitals and Health Services -verkoston standardit 2020 STESOn sivuilta

Hyte-työllä hillitään kustannusten nousua

Siirtämällä painotusta ehkäisevään ja ennakoivaan työhön, voidaan perustason sosiaali- ja terveyspalveluissa vahvistaa hyvinvointia ja terveyttä edistäviä sekä ehkäisevän ja varhaisen tuen toimintatapoja ja -palveluja. Raskaiden palveluiden tarve vähenee, mikä hillitsee kustannusten nousua pitkällä tähtäimellä.
Lue lisää hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kustannusesimerkeistä 
 

Päivitetty: