Kysymyksiä ja vastauksia RAI-arvioinnista

Asiakkaalle suunnitellut sosiaali- ja terveyspalvelut voidaan toteuttaa myös etäkäynteinä, jotka ovat rinnastettavissa asiakkaan luokse tehtäviin suunniteltuihin käynteihin. 

Kun asiakkaalle on tulossa suunniteltu ja säännöllinen RAI-arviointijakso, olisi hyvä ennakkoon huomioida tätä seurantaa. Huolimatta siitä, että asiakas on ympärivuorokautisessa yksikössä, hän ei todennäköisesti saa jatkuvaa ammatillista hoitoa ja apua.

Tunnistatte toiminnassanne ammattiryhmät, joita kysymyksissä kysytään. Erityisesti arviointijaksolla tarkastellaan tätä seurantaa, eli missä määrin minkäkin ammattiryhmän edustaja antaa asiakkaalle palvelua hänen arviointijaksonsa aikana.

Huomioi, että kysymyksessä arvioidaan viimeksi kulunutta seitsemää vuorokautta. RAI-arviointiin voidaan tällöin viedä arvio eri ammattiryhmien ajankäytöstä koskien kyseistä asiakasta.

Opiskelijan ajankäyttöä ei merkitä, jos opiskelija on harjoittelujaksolla yksikössä ja toimii työntekijän ohjauksessa. Jos opiskelija toimii työntekijän sijaisena, hänet rinnastetaan sijaistamaansa työntekijään.

Kysymysten tarkoituksena on selvittää, kuinka usein asiakkaan liikkumista rajoitettiin erilaisin välinein päivällä tai yöllä. Tähän osioon kuuluvat kaikki apuvälineet, joiden avulla asiakkaan liikkumista rajoitetaan tai estetään riippumatta siitä, mikä on rajoittamisen peruste.

Olennaista on tehdä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisen arvio asiakaskohtaisesti siitä, rajoittavatko välineet sitä, miten kyseinen asiakas muutoin liikkuisi. Tähän ei vaikuta se, onko rajoittaminen ollut välttämätöntä kaatumisriskin tai muun riskin vähentämiseksi. Osa RAI-arvioinnissa kirjattavista liikkumisen rajoittamisista on todennäköisesti Valviran ohjeiden mukaisesti asianmukaista riskien vähentämistä.

Lääkärin tulee vähintään nähdä asiakas. Pelkkä papereiden ja kirjaamisten tutkiminen tai hoitajien haastattelu ei riitä.

Turvapalvelut käsittävät esimerkiksi valmiudessa olevan turvarannekkeen, tukipuhelimen, kulunvalvonnan sekä muut asiakkaan turvallisuuteen liittyvät järjestelyt.

Siivouspalveluksi katsotaan palvelu, joka hankitaan asiakkaan palvelun ulkopuolelta tukipalveluna.

Kuljetuspalveluksi merkitään virallisesti myönnetty tukipalvelu.

Todelliset palvelukerrat merkitään. Asiakas tarvitsee päivittäiset ateriat, mutta keinona vastata asiakkaan tarpeeseen on aterioiden toimittaminen kolmesti viikossa.

Fysioterapeutti käynnistää hengitysterapiaohjelman lääkärin ohjeiden mukaan. Hoitotyöntekijät voivat toteuttaa harjoitusohjelmaan esimerkiksi pullopuhallusharjoitukset.

Virikeohjaajan toiminta suuntautuu enemmän erilaisten harrastustoimintojen ohjaamiseen, eikä niinkään yksilöterapiaan. Itsenäisenä toimintana viriketoiminnan ohjaajat lasketaan tukipalveluihin. Asiakkaiden harrasteryhmät merkitään päivätoimintaan riippumatta siitä, tapahtuuko toiminta itse ryhmä- tai palvelukodissa vai sen ulkopuolella.

Jos terapia tulee yksikön ulkopuolelta, tulee työntekijöiden saada käyttöönsä tiedot terapiasuunnitelmasta, terapian toteutuksesta ja arvioinnista joko asiakkaalta itseltään tai läheiseltä ja viedä nämä tiedot asiakasrekistereihinsä. Tämän jälkeen terapia voidaan kirjata arviointiin.

Omaisten hankkima terapia merkitään arviointiin, kun se on kirjattuna samaan hoito- ja palvelusuunnitelmaan kuin muukin asiakkaan palvelu.

Fysioterapeutin laatimaa fysioterapiasuunnitelmaa voivat toteuttaa kaikki sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöt, joilla on koulutusta kuntoutumista edistävästä hoitotyöstä.

Fysio- ja toimintaterapialla tarkoitetaan asiakkaan saamaa yksilöluonteista terapiaa. Ryhmäterapiaksi voidaan katsoa tilanne, jossa on neljä henkilöä terapeutin lisäksi. Terapiaksi voidaan katsoa toimenpiteitä, joita terapeutti tekee kohdennetusti asiakkaalle. 

Kun asiakkaalla on käytössä lääkedosetti tai muu lääkehoidon apuväline, kuten lääkerobotti tai lääkeautomaatti, arviointi tehdään seuraavasti kysymyksessä Välineelliset arkitoiminnot (IADL), Lääkityksestä huolehtiminen: Kun hoitohenkilökunta suorittaa lääkitykseen liittyvistä tehtävistä yli 50% (esim. tilaa lääkkeet, uusii reseptit, jakaa lääkkeet dosettiin tai robottiin), asiakas tarvitsee suurimman mahdollisen avun lääkityksestä huolehtimiseen.  Asiakkaan suoriutumisessa ja suoriutumiskyvyssä ei tällaisessa tilanteessa ole eroa. Jos hoitohenkilökunta suorittaa alle 50% lääkitykseen liittyvistä tehtävistä, niin asiakkaan avun tarve määritellään sen mukaan, miten paljon hän apua tarvitsee.

Vuoteessa elävä on vastausvaihtoehto, kun selvitetään asiakkaan ensisijaista liikkumismuotoa. Vuoteessa elävä on/lepää/viettää aikaansa sängyssä omassa huoneessaan 22 tuntia vuorokaudessa tai enemmän, vähintään kahtena päivänä kolmesta. Vuoteessa eläville asiakkaille voi kehittyä fyysisiä ja toiminnallisia ongelmia, kuten painehaavoja, haasteita arkisuoriutumisessa ja nivelten liikkuvuudessa. Sosiaalinen eristäytyneisyys voi ilmetä häiriöinä mielialassa, kognitiossa ja käyttäytymisessä.

Asiakkaan toimintakyvyn selvittämisessä on tärkeää tunnistaa asiakkaan todellinen suoriutuminen ja suoriutumiskyky. Asiakkaan omilla voimavaroilla on siis merkittävä rooli.

Esimerkki. Miten arvioidaan, jos asiakas suoriutuu itsenäisesti tiskaamisesta, pölyjen pyyhkimisestä ja vuoteen sijaamisesta, mutta pyykin pesee joku muu? Ensin määritellään, onko asiakas suorittanut mainitun välineellisen arkitoiminnon. Ellei näin tapahdu, tai toiminnon on tehnyt joku muu, arvioidaan seuraavaksi pystyisikö hän mahdollisesti suorittamaan toiminnon. 

RAI-arviointikysymykset eivät kata kaikkia mahdollisia kodinhoidollisia tehtäviä. Arvioitsijan tulee seurata asiakkaan toimintaa eri tilanteissa, hyödyntää asiakkaan hoitoon osallistuvien havaintoja sekä tehdä arviointia käyttämällä omaa ammattitaitoaan.  

Asiakkaat tilaavat ruoan usein verkkokaupasta, eivätkä käy fyysisesti kaupassa. Esimerkiksi asiakas tekee itse kauppatilauksen verkkokaupassa, tietää mitä pitää tilata, selviytyy tilauksen tekemisestä ilman toisen henkilön apua sekä maksaa tilauksen itsenäisesti. Hän saa ostokset kotiinsa, eikä käy fyysisesti kaupassa.

Kysymyksen tarkoituksena on arvioida yleisimmät, itsenäisen asumisen kannalta tärkeät, asioiden hoitamiseen liittyvät arkitoiminnot (IADL-toiminnot). Tässä ostoksilla käynti, eli miten asiakas suoriutuu ruuan ja kotitaloustarvikkeiden ostamisesta (tavaroiden valinta ja maksaminen), ei koske kauppamatkojen kulkemista. Halutaan siis tietää, miten asiakas suoriutuu tavaroiden valinnasta ja maksamisesta.

Jos asiakas käyttää verkkokauppaa ja suoriutuu asioimisesta itsenäisesti, voidaan vastata 1: "Itsenäinen – Ei apua, esivalmistelua tai ohjausta". Kysymyksessä ei kysytä fyysistä ostoksilla käyntiä. Henkilö, joka osaa käyttää tarjolla olevia teknologioita ja kaupallisia palveluita, on tästä avun tarpeen näkökulmasta itsenäinen, kun taas läheisavun käyttö puolesta asioinnissa on avun tarvitsemista. 

On tärkeää määrittää asiakkaan muistiin, päätöksentekoon ja päivittäisiin toimiin liittyvä todellinen suoriutuminen. Nämä tekijät tulee ottaa huomioon hoito- ja palvelusuunnitelmaa laadittaessa, koska ne vaikuttavat siihen, miten hyvin asiakas pystyy noudattamaan ohjeita ja tekemään päätöksiä itsenäisesti.

Asiakkaan päätöksentekokyky vaikuttaa asiakkaan kognitiiviseen kykyyn selviytyä muista tärkeistä arjen toiminnoista. Asiakkaan päätöksentekokyvyn arvioimista voidaan tehdä arjen toimintojen yhteydessä.

RAI-arvioinnissa kirjataan asiakkaan todellinen kognitiivinen suoriutuminen päivittäisiin toimiin liittyvien päätösten tekemisessä. Tämä on erityisen tärkeää jatkoarvioinnille ja hoidon suunnittelulle. Arviointi voi auttaa ammattilaista havaitsemaan muutoksia parempaan tai huonompaan suuntaan asiakkaan kognitiivisessa toimintakyvyssä tai herättää toiset huomaamaan, ettei käytäntö vastaa asiakkaan todellista kykyä tehdä päätöksiä.

Kaikki asiakkaan käyttämät vaihtoehtoiset kommunikaatiomenetelmät huomioidaan asiakkaan käsityskykyä arvioitaessa.

Esimerkiksi kuvien käyttö kommunikaatiossa on rinnastettavissa viittomiin ja muihin vaihtoehtoisiin kommunikaatiomenetelmiin. Se on myös hyvin yleinen tapa vahvistaa kommunikaatiota.

Asiakkaan kivun esiintymistä ja voimakkuutta arvioidaan säännöllisen kipulääkityksen kanssa. Kipulääkettä ei laiteta tauolle kivun esiintymisen ja voimakkuuden arvioimiseksi.

Asiakkaan kokonaislääkityksen kannalta on tärkeää, että kaikki hänelle määrätyt lääkkeet kirjataan.

Jos asiakas ei ole ottanut hänelle määrättyä tarvittaessa otettavaa lääkettä,  ”Lääke otettu/ei” -kohdassa lääke kirjataan ei-otetuksi eli valitaan ”0” [Ei otettu].

Kaikki asiakkaalla arviointijakson aikana käytössä olleet lääkkeet kirjataan.

Tarvittaessa otettavaksi määrättyjen lääkkeiden kohdalla kohdassa g ”Tarvittaessa otettavaksi määrätyt lääkkeet" valitaan ”1” [Kyllä].  

Jos asiakas ei ottanut tarvittaessa otettavaa lääkettä,  ”Lääke otettu/ei” -kohdassa lääke kirjataan ei-otetuksi, eli valitaan ”0” [Ei otettu].

Esimerkki:

Asiakkaalle on määrätty kipulääkettä tarvittaessa 1 tabletti kolmesti vuorokaudessa. Hän saa sitä kahtena päivänä kolme kertaa, kolmena päivänä kerran ja kahtena päivänä ei ollenkaan.

• Kohtaan a kirjataan Lääkkeen nimi. 
• Kohtaan b kirjataan lääkkeen annosteluyksikkö (”tbl”). 
• Kohtaan c kirjataan, kuinka monta kappaletta (kerrallaan): 1.  
• Kohtaan d kirjataan ”1” [Otettu]. 
• Kohtaan e merkitään antoreitiksi ”Suun kautta”.
• Kohtaan f merkitään x3 [Kolmesti vuorokaudessa] (annosteluohjeen mukainen enimmäisannostelu). 
• Kohtaan g merkitään ”1” [Kyllä], eli kyseessä on tarvittaessa käytettävä lääke.  
• Kohtaan h tulee lääkkeen ATC-koodi, jonka tietojärjestelmä hakee lääkevalmisteelle (Fimea ATC-luokitus).

Asiakkaan yksin oleminen tarkoittaa yksin olemista ilman toisen henkilön seuraa.

Kaikki ihmiskontaktit huomioidaan asiakkaan yksinäisyyttä arvioitaessa. Lemmikkieläimen seura ei korvaa ihmiskontaktia.

Asiakas voi harrastaa hänelle tärkeitä asioita eri tavoilla, vaikka hänen toimintakykynsä olisi alentunut.

Esimerkiksi asiakas on ollut innokas puutarhan hoitaja, mutta ei enää kykene hoitamaan puutarhaa ja katselee televisiosta puutarhaohjelmia.

Arvioinnissa asiakkaan hereilläoloajasta suljetaan ensin pois hoitotoimenpiteisiin ja asiakkaan arkitoimintoihin käytetty aika. Jäljelle jää se aika, minkä asiakas käyttää hänelle mieluisiin itsenäisiin harrasteisiin, sosiaalisiin kontakteihin, toimintaan ryhmässä tai yksilö- tai ryhmäterapiaan. 

Vaikka palvelun tilaaja pysyy yleensä samana koko hoitojakson ajan, on vastaus mahdollista muuttaa tarvittaessa. Tilaaja tulee siis kirjata arviointihetken mukaisesti.

RAI-käsikirja on tärkein työvälineesi asiakkaan arvioinnin apuna.

Arvioinnin keskeiset periaatteet ovat:

1. Keskity vastaamaan siihen kysymykseen, mitä kulloinkin kysytään.
2. Käytä käsikirjaa apuna ja keskustele muiden RAI-arvioijien kanssa, jos kysymys tuntuu epäselvältä.
3. Saat tietoa asiakkaalta itseltään ja hänen läheisiltään, havainnoimalla asiakasta, muilta hoitoon osallistuvilta ammattilaisilta sekä asiakastietojärjestelmästä.
4. Vältä tekemästä omia tulkintoja arviointiohjeista ja pohtimasta, miten merkintä vaikuttaa esimerkiksi mittarin arvoon.

RAI-arvioinnin tulokset kertovat asiakkaan toimintakyvystä, palvelutarpeesta, voimavaroista ja riskeistä. Näitä asioita tulee kirjata asiakkaan hoito-, kuntoutus- tai palvelusuunnitelmaan.

Tarvittaessa voit lähettää kysymyksesi osoitteeseen rai[at]thl.fi.

Kysymyksen tarkoituksena on selvittää, millainen on asiakkaan tilanne uloskirjauksen jälkeen.

Esimerkiksi jos kotihoidon palveluita saanut asiakas uloskirjataan sairaalahoitoon, valitaan tällöin "sairaala", vaikka asiakkaan asumismuotona olisikin koti. Selvitetään siis minkälaisiin olosuhteisiin asiakkaan palvelu päättyy.

OID-koodi on yksikkökohtainen tunnus, jota käytetään yksikön yksilöimiseen Kanta-palveluissa.

Koodit määritellään THL-SOTE-organisaatiorekisteriin (Sosiaali- ja terveysalan organisaatiorekisteri), jota ylläpidetään koodistopalvelussa.

Ohjeet yksikön OID-tietojen löytämiseen ja tarkistamiseen rekisteristä löydät SOTE-organisaatiorekisteri-sivulta kohdasta "Tietojen tarkastaminen SOTE-organisaatiorekisteristä ja IAH-koodistosta".

SOTE-organisaatiorekisteri

Asiakkaan siirtyessä kotihoidon alueelta toiseen tai saman organisaation sisällä yksiköstä toiseen on tulopäivämäärä se päivä, jolloin asiakas on tullut ensimmäisen kerran säännöllisen kotihoidon asiakkaaksi tai sisäänkirjattu organisaatioon.

Asiakkaan tulopäivä kirjataan vuosiluvun tarkkuudella.

Esimerkiksi tulopäivämäärän tarkka vuosi on 2021. Uudenvuodenpäivä 1.1. on merkkinä siitä, ettei tarkka tulopäivämäärä ole tiedossa, eli tulopäiväksi kirjataan 1.1.2021.

Kaatuminen on tahaton asentomuutos, jossa asiakas päätyy lattialle, maahan tai muuten lähtötilannetta alemmalle korkeudelle. Tarkoitetaan myös kaatumisia tilanteissa, joissa asiakas on ollut toisten avustamana. Myös sängystä putoaminen tai tuolista valuminen lattialle katsotaan kaatumiseksi.

Arvioinnissa pyritään saamaan kiinni asiat, joihin olisi mahdollista vaikuttaa hoidon ja palvelun suunnittelulla ja toteutuksella. Asiakkaan puremisongelma ei ilmene, jos se jätetään arviointiin kirjaamatta.

Puremisongelma ja/tai kipu suussa ei poistu, vaikka ravitsemuksen toteutukseen löytyy ratkaisuna soseutettu ruoka. Puremisongelman syy olisi hyvä selvittää ja arvioida, voidaanko hoitotoimenpitein siihen vaikuttaa.

Arviointiin kirjataan kaikki asiakkaan voimassa olevat diagnoosit. Tämä auttaa asiakkaan hoidon kokonaisuuden ja palveluiden suunnittelussa.