RAI-arviointi asiakastyössä
Asiakkaiden arviointi yhdenmukaisesti RAI-välineellä luo pohjan tavoitteelliselle ja suunnitelmalliselle hoidolle ja palveluille, joilla vastataan asiakkaiden tarpeisiin.
RAI-arviointi kartoittaa palvelujen tarpeet kokonaisvaltaisesti
Palvelutarpeen arvioinnissa kartoitetaan vanhus- tai vammaispalvelun asiakkaan elämänlaatuun vaikuttavat toiminnalliset, lääketieteelliset ja sosiaaliset olosuhteet sekä mahdolliset yksilölliset palvelutarpeet.
Kattavalla palvelutarpeen arvioinnilla selvitetään asiakkaan voimavarat ja avuntarve sekä näihin vaikuttavat tekijät. Arvioinnin pohjalta asiakas- tai palveluohjaaja laatii tarvittaessa suunnitelman palveluista, hoidosta, kuntoutuksesta tai muista toimista, jotka ylläpitävät tai parantavat asiakkaan tilannetta.
Palvelutarpeen arvioinnissa selvitetään kokonaisvaltaisesti asiakkaan
- fyysistä toimintakykyä
- psyykkistä toimintakykyä
- sosiaalista toimintakykyä
- vointia
- voimavaroja
- elämäntilannetta.
RAI-arviointi tulee tehdä monialaisesti. Esimerkiksi kuntoutusmahdollisuuksien tai muistihäiriön vaikeusasteen tunnistamiseksi tarvitaan erityisosaamista. Laaja-alainen kartoitus ja useiden eri ammattiryhmien osallistuminen arviointiin tuottaa kattavan näkemyksen asiakkaan tilanteesta.
Asiakkaan omat näkemykset, toiveet ja tavoitteet tulee huomioida. Siksi asiakkaan ja tämän läheisen osallistuminen arviointiin on olennaista sekä palvelutarpeen arvioinnissa että palvelua jo saavan asiakkaan RAI-arvioinnissa. Asiakkaan mukanaolo hoidon suunnittelussa ja toteutuksessa luo tyytyväisyyttä, turvallisuutta ja luottamusta.
Tietoa RAI-arvioinnista selkokielellä
RAI-arviointi tehdään iäkkäiden säännöllisissä palveluissa puolivuosittain ja tilanteen muuttuessa
Arvioinnin lähtökohtana on aina asiakas ja hänen muuttuvien tarpeidensa selvittäminen.
Säännöllinen ja ajantasainen arviointitieto mahdollistaa asiakkaan tilanteen ja toimintakyvyn muutosten seurannan. Havaittuihin ongelmiin voidaan tällöin reagoida nopeasti ja ennaltaehkäisevästi.
RAI-arviointi säännöllistä kotihoitoa saavilla iäkkäillä
Kotihoidon säännöllistä palvelua saavalle asiakkaalle tehdään kattava kokonaisarviointi hoidon alkaessa, hoidon aikana puolivuosittain sekä asiakkaan tilanteen muuttuessa oleellisesti joko asiakkaaseen tai palvelun antamiseen liittyen (ks. listaus alla).
Asiakkaan tilanteen olennainen muutos
Asiakkaan tilanteen olennainen muutos tarkoittaa asiakkaan muuttunutta tilaa tai tuen tarvetta jollain seuraavista osa-alueista:
- Päivittäistoiminnot (ADL) tai päätöksentekokyky (kognitio)
- Pidätyskyky
- Tahaton painon lasku
- Vähintään II asteen painehaavan ilmaantuminen, kun muita painehaavoja ei ole ollut
- Terveydentilan vakauteen vaikuttava sairaus tai tila
- Yleistilan heikkeneminen tai paraneminen
- Tuen tarpeen ja sen saannin lisääntyminen tai väheneminen
Palvelun antamiseen liittyviä oleellisia muutoksia ovat esimerkiksi tilanteet, joissa
- asiakkaan vointi tai olosuhteet muuttuvat niin, että asiakassuunnitelmaa tai palvelun toteuttamissuunnitelmaa on tarpeen päivittää.
- asiakkaan vointi muuttuu äkillisesti esimerkiksi sairastumisen, sairauden pahenemisen tai tapaturman takia, eikä tilan ennakoida korjautuvan ennalleen muutaman päivän sisällä.
- asiakas palaa palveluun sairaalahoidon tai kuntoutusjakson jälkeen ja hänen tilanteensa on muuttunut oleellisesti jakson aikana.
RAI-arviointi iäkkäiden ympärivuorokautisessa palveluasumisessa
RAI-arviointi tehdään aina asiakkaan tullessa ympärivuorokautiseen palveluasumiseen. Sen jälkeen seuranta-arviointi tehdään asiakkaan tilanteen oleellisesti muuttuessa (ks. listaus yllä) ja harkinnan mukaan säännöllisesti puolivuosittain.
Jos seuranta-arvioinnit tehdään vain asiakkaan tilanteen muuttuessa, on palveluasumisen yksikössä olennaista olla hyvät toimintakäytännöt asiakkaan tilan seurantaan, olennaisten muutosten tunnistamiseen sekä arvioinnin tekemiseen viipymättä, kun muutos havaitaan.
Säännöllisistä RAI-arvioinneista muodostuu kattavaa vertailutietoa
THL:n RAI-palauteraportit ja muu RAI-vertailutieto muodostetaan kullakin puolivuotisjaksolla arvioitujen asiakkaiden RAI-arviointitiedoista. Mikäli asiakkaalle ei tehdä yhtään RAI-arviointia puolen vuoden ajanjaksolla, asiakkaan tiedot eivät ole mukana kyseistä puolivuotisjaksoa koskevassa RAI-aineistossa, josta vertailutieto muodostetaan.
Puolivuosittain tehty säännöllinen RAI-arviointi varmistaa, että RAI-vertailutieto kertoo luotettavasti yksikön koko asiakaskunnan palvelutarpeista tai palvelun laadusta.
Palvelu- ja hoitosuunnitelma perustuu RAI-arviointiin
Yksilöllinen palvelu-, hoito- tai kuntoutumissuunnitelma laaditaan arviointitiedon pohjalta. Tiedon avulla voidaan myös seurata, miten suunnitelma toteutuu.
Suunnitelmaan kirjataan RAI-arvioinnin tulokset, asiakkaan kanssa yhteistyössä asetetut tavoitteet sekä suunnitelma seurannasta.
Tavoitteiden toteutumista arvioidaan moniammatillisessa yhteistyössä sekä yhdessä asiakkaan ja läheisten kanssa. RAI-mittarit auttavat hoidon toteutumisen seurannassa.
RAI-arviointi muodostaa monipuolista tietoa toimintakyvystä
RAI-arvioinnissa muodostuu arviointikysymysten vastausten lisäksi herätteitä, jotka auttavat havaitsemaan asiakkaan tarpeita ja voimavaroja sekä mahdollisia riskitekijöitä. Arviointi tuottaa tietoa myös asiakkaan käyttämistä palveluista ja sosiaalisesta verkostosta.
Arvioinnissa muodostuvat RAI-mittarit kuvaavat esimerkiksi asiakkaan terveydentilaa, toimintakykyä ja voimavaroja sekä hoidon, palvelujen ja kuntoutuksen tarvetta. Mittarit auttavat myös seuraamaan hoidon, palvelun tai kuntoutumisen tuloksia.
RAI-mittareiden tulokset palvelujen kriteerien perustana
Palveluohjauksessa ja hoidon suunnittelussa tarvitaan yhteisiä, reiluja ja läpinäkyviä käytäntöjä sille, millaisilla palveluilla asiakkaan tarpeisiin vastataan.
Yksi keino on sopia palvelun perusteena olevista kriteereistä. Kriteerien tulee perustua aina luotettavalla tavalla hankittuun tietoon asiakkaan tilanteesta.
RAI-järjestelmän mittareita voidaan käyttää kriteereitä luotaessa muistaen, että mikään yksittäinen mittariarvo ei kerro asiakkaan kokonaistilannetta. Yksittäisen mittarin tulos ei myöskään saa olla palvelun perusteena.
Viisi arviointiprosessin vaihetta
Luotettavan RAI-arvioinnin toteuttamiseksi tarvitaan ammatillista osaamista sekä taitoa toteuttaa RAI-arviointi ja kirjata se ohjelmistoon. Hyvä arviointi syntyy silloin, kun sen tekemiseen varataan riittävästi aikaa ja kun asiakas osallistuu myös itse siihen.
Materiaaleja työn tueksi
Hyödynnä verkkomateriaaleja RAI-arvioinnin tukena ja keskustellessasi asiakkaan kanssa. Voit tulostaa ja jakaa esitteitä työyhteisössäsi sekä asiakkaalle ja hänen läheiselleen.
- Kysymyksiä ja vastauksia RAI-arvioinnista
- Tietoa RAI-arvioinnista selkokielellä
- Toimintamalli kehitysvammatyöhön: Kuvakommunikaatio RAI-arvioinnissa
- Esite: RAI-arviointi iäkkään henkilön hoidon ja palvelun tukena – tietoa asiakkaalle
- Esite: RAI-välineistö iäkkään henkilön palvelutarpeen arvioinnissa
- Esite: RAI-osaamisen varmistaminen iäkkäiden palveluissa
- Esite: Iäkkään henkilön RAI-arviointi perhehoidossa, toteutettu yhteistyössä Perhehoitoliiton kanssa
Tietopaketti jatkuvan RAI-työn tueksi
Tietoa ja havaintoja välineistön käyttöönoton ja käytön kulmakivistä, osaamisen varmistamisesta ja RAI-tiedon hyödyntämisestä asiakas- ja johtamistyössä.
Kansallisesti yhdenvertaisia iäkkäiden palveluja edistämässä (Julkari 2024)
Lisätietoja
RAI-arviointilomakkeet ja -käsikirjat ovat RAI-toimintaan osallistuvien organisaatioiden saatavilla THL:n RAI-ekstranetistä.
THL:n RAI-ekstranet
Tietoa RAI-osaamisen tuesta ja koulutuksesta
Tietoa RAI-järjestelmästä
THL:n verkkokoulut
Opiskele verkossa RAI-välineiden ja RAI-tiedon käyttöä.
THL:n RAI-kouluttajakoulutus
Saa valmiudet kouluttaa organisaatiosi henkilöstöä RAI-välineistön käyttöön.
THL:n RAI-erityisasiantuntija-valmennus
Syvennä osaamistasi RAI-tiedon käytössä palvelujen kehittämisessä.
Ammattilaisille ja asiakkaille jaettavia esitteitä sekä tietoa RAI-arvioinnista
RAI-arviointilomakkeet ja -käsikirjat ovat RAI-toimintaan osallistuvien organisaatioiden saatavilla THL:n RAI-ekstranetistä.
THL:n RAI-ekstranet
RAI-sähköposti: rai(at)thl.fi
puh. 029 524 7472 ma–to klo 9–15