Hengitystievirusten jätevesiseuranta
THL seuraa koronaviruksen, influenssa A ja B -virusten sekä RS-viruksen määrää Suomen jätevesissä.
Jätevesiseurannan avulla voidaan havaita muutokset hengitystievirusten esiintymisessä kaupunkikohtaisesti. Tämä auttaa ennakoimaan ja arvioimaan muutoksia myös väestön tartuntatilanteessa.
Lisätietoa hengitystieviruksista ja vesiturvallisuudesta
Tällä sivulla:
- Miten hengitystievirusten esiintymistä jätevedessä seurataan
- Seurannan tulokset
- Mitä hyötyä jätevesiseurannasta on?
- Seurantaan osallistuvat jätevedenpuhdistamot
- Jätevesinäytteiden viruslukumäärien testausmenetelmä
- Lisätietoa
- Tiedotteet
Miten hengitystievirusten esiintymistä jätevedessä seurataan?
Hengitystievirusten määrää tutkitaan mittaamalla virusten RNA:ta eli geeniperimää. Näytteet kerätään puhdistamattoman jäteveden tulokanavasta 24 tunnin kokoomanäytteenä.
Hengitystievirusten esiintyminen puhdistamattomassa jätevedessä tutkitaan 1–4 kertaa kuukaudessa Helsingin, Joensuun, Kuopion, Oulun, Rovaniemen, Tampereen, Turun ja Vaasan puhdistamoilta.
Seurannan tiheyttä voidaan muuttaa tai seurantaan voidaan ottaa mukaan myös muita paikkakuntia epidemiatilanteen niin vaatiessa.
Tällä hetkellä jätevesiseurannan piirissä on noin 33 prosenttia Suomen väestön tuottamasta jätevedestä.
RNA-testi ei kerro viruksen elinkyvystä tai tartuttavuudesta, vaan kertoo, esiintyykö tutkittuja hengitystieviruksia viemäriverkoston piirissä olevissa kotitalouksissa.
Jätevesinäytteistä ei myöskään tutkita, kenellä viruksia on, vaan kuinka paljon niitä viemäriverkoston alueella esiintyy. Taudin leviäminen jätevesien kautta on epätodennäköistä, sillä hengitystievirukset eivät säily pitkään taudinaiheuttamiskykyisenä ympäristössä.
Hengitystievirusten lukumäärätulosten luotettavuuteen voivat vaikuttaa
- ympäristötekijät, kuten jäteveden lämpötila
- PCR-testissä käytettäviä entsyymejä häiritsevien ainesosien osuus puhdistamolle tulevassa jätevedessä
- aikaviive näytteenoton ja analyysin välillä.
Seurannan tulokset
Koronavirus
Koronavirusta (SARS-CoV-2) koskevat tulokset päivittyvät näytteenottoviikoilla perjantaisin tulosraporttiin, jossa koronaviruksen jätevesitulokset on esitetty paikkakuntakohtaisesti.
Tulokset esitetään viikkoraportissa viidellä välilehdellä:
- Koko maa
- Seurattavat paikkakunnat
- Aiemmin seuratut paikkakunnat
- Seurantahistoria
- Aineisto
Kolmella ensimmäisellä välilehdellä esitetään tulokset 27.6.2022 alkaen. Seurantahistoria-välilehdellä esitetään tulokset ajanjaksolta 3.8.2020 - 7.11.2022. Aineisto -välilehdillä on nähtävissä kaikki tulokset 3.8.2020 alkaen.
Koronaviruksen jätevesiseurannan viikkoraportti
Otos jätevesinäytteistä, joissa havaitaan koronaviruksen RNA:ta, lähetetään sekvensoitavaksi koronavirusmuunnosten varalta.
Koronavirusmuunnokset jätevedessä
Influenssa A ja B sekä RSV
Influenssa A:ta, B:tä sekä RS-virusta koskevat jätevesiseurannan tulokset 31.7.2023 alkaen esitetään seurantapaikkakunnittain sivulla:
Influenssa A- ja B -virukset sekä RSV jätevedessä
Mitä hyötyä jätevesiseurannasta on?
Jätevesitutkimus tarjoaa poikkeuksellisen lähestymistavan väestötason muutosten arviointiin. Se toimii parhaiten tasaisin väliajoin toistettuna, jolloin näytteistä voidaan havaita hengitystievirusten esiintyvyyden muutos kaupunkikohtaisesti. Tulos kuvaa puhdistamon viemäriverkoston alueen väestön tartuntatilannetta mittausajanjaksolla. On osoitettu, että koronavirustartunnan saaneet erittävät koronavirusta ulosteisiinsa jo ennen oireiden ilmaantumista. Erityksen arvellaan jatkuvan pari-kolme viikkoa.
Lähes koko paikkakunnan väestön kattava jätevesiseuranta voi tuoda arvokasta lisätietoa hengitystieviruksien esiintyvyydestä. Jätevesiseuranta voi tuottaa tietylle alueelle tärkeän ennakkovaroituksen, jos jollakin paikkakunnalla todetaan jotakin hengitystievirusta jätevesistä, vaikka tartuntoja ei ole henkilötestauksessa havaittu.
Tällöin jätevesiseurannasta saatava tieto voi toimia varhaisvaroituksena siitä, että alueella on alkamassa hengitystievirusepidemia. Tällaisessa tilanteessa tartuntataudeista vastaavien viranomaisten voi olla tarpeen kiinnittää erityistä huomiota epidemian torjuntatoimiin ja terveydenhuollon varautumiseen epidemian hoitamiseksi.
Koronaviruksesta tiedetään, että sen RNA ei säily mittauskelpoisena jätevedessä kovin kauaa ja virusten tuhoutuminen on sitä nopeampaa, mitä lämpimämpää jätevesi on. On oletettavaa, että influenssa ja RS-virukset eivät säily jätevedessä koronavirusta paremmin.
Seurantaan osallistuvat jätevedenpuhdistamot
Seurantaan osallistuu jätevedenpuhdistamoja eri puolilta Suomea (Kuva 1). Alla on lueteltu paikkakunnat, joiden jätevedenpuhdistamot osallistuvat seurantaan sekä kunnat, joiden alueelta jätevedenpuhdistamoiden viemäriverkosto kerää jätevesiä.
Kuva 1. Hengitystievirusten jätevesiseurantaan osallistuvat jätevedenpuhdistamot. Seurantaa toteutetaan kahdeksalla jätevedenpuhdistamolla.
Seurannassa mukana olevat paikkakunnat
Helsinki, Viikinmäki
- Viemäriverkoston paikkakunnat: Helsinki, Järvenpää, Kerava, Mäntsälä (eteläinen osa), Pornainen, Sipoo, Tuusula, Vantaa (itäinen ja keskinen osa)
- Asukasmäärä verkoston piirissä: 860 000
Joensuu, Kuhasalo
- Viemäriverkoston paikkakunnat: Joensuu, Kontiolahti, Liperi, Polvijärvi
- Asukasmäärä verkoston piirissä: 98 000
Kuopio, Lehtoniemi
- Viemäriverkoston paikkakunnat: Kuopio
- Asukasmäärä verkoston piirissä: 91 000
Oulu, Taskila
- Viemäriverkoston paikkakunnat: Ii, Muhos, Oulu, Utajärvi
- Asukasmäärä verkoston piirissä: 200 000
Rovaniemi, Alakorkalo
- Viemäriverkoston paikkakunnat: Rovaniemi
- Asukasmäärä verkoston piirissä: 55 000
Tampere, Viinikanlahti
- Viemäriverkoston paikkakunnat: Kangasala, Lempäälä, Pirkkala, Tampere
- Asukasmäärä verkoston piirissä: 200 000
Turku, Kakolanmäki
- Viemäriverkoston paikkakunnat: Aura, Kaarina, Lieto, Marttila, Masku, Mynämäki, Naantali, Nousiainen, Oripää, Paimio, Pöytyä, Raisio, Rusko, Turku
- Asukasmäärä verkoston piirissä: 300 000
Vaasa, Pått
- Viemäriverkoston paikkakunnat: Vaasa, Mustasaari, Maalahti
- Asukasmäärä verkoston piirissä: 70 000
Jätevesinäytteiden viruslukumäärän testausmenetelmä
Koronaviruksen jätevesiseuranta perustuu N2-geenialueen testaamiseen PCR-testillä, joka kertoo viruksen RNA:n esiintymisestä. Testi on Yhdysvaltojen tartuntatautiviraston CDC:n julkaisema, ja monet Euroopan maat ja Australia käyttävät sitä tällä hetkellä koronaviruksen jätevesiseurannoissa.
Koronaviruksen jätevesiseurannassa käytettävässä PCR-testissä RNA-lukumäärän määrittämisessä käytettiin DNA-standardia ajanjaksolla 3.8.2020 - 7.11.2022. Tulokset kyseiseltä aikaväliltä on nähtävissä viikkoraportin Seurantahistoria-välilehdellä.
Koronaviruksen RNA-määrän määrittämisessä on nyt siirrytty käyttämään koronaviruksen PCR-testiin DNA-standardia paremmin sopivaa RNA-standardia. Viikkoraportin Koko maa-, Seurattavat paikkakunnat ja Aiemmin seuratut paikkakunnat -välilehdillä esitetään RNA-standardin mukaiset tulokset.
Influenssa A -viruksen jätevesiseuranta perustuu M1-geenialueen, influenssa B -viruksen seuranta NS2-geenialueen ja RS-viruksen seuranta M-geenialueen testaamiseen PCR-testillä. Testit ovat Yhdysvaltojen tartuntatautiviraston CDC:n julkaisemia. PCR-testeissä RNA-lukumäärien määrittämisessä käytetään RNA-standardia.
Lisätietoa
- Influenssa A ja B sekä RSV jätevedessä
- Koronavirusmuunnokset jätevedessä
- Koronaviruksen jätevesiseurannan historia
- Hybridistrategian seuranta – tilannearvioraportti 5.5.2021, Erilliskatsaus, vaihtuva teema: Koronaviruksen jätevesiseuranta
- Jätevesiseuranta pandemioiden varautumistyökaluksi (WastPan) -hanke: thl.fi/wastpan
- Tallenne Tarja Pitkäsen 19.1.2021 Helsingin yliopiston COVID-19 tutkimusseminaarissa pitämästä esitelmästä, aiheena koronaviruksen jätevesiseuranta, alkaa noin 35 min kohdalla (englanninkielinen): Siirry tallenteen sivulle
Tiedotteet
- Hengitystievirusten jätevesiseurantaa harvennetaan kesäajaksi, THL 12.4.2024
- Kunnallisen jäteveden seuranta paljastaa kustannustehokkaasti infektiotauteja, THL 5.4.2024
- Koronaviruksen jätevesiseuranta jatkuu ja jätevesiseurantaa työstetään kansalliseksi pandemioihin varautumisen työkaluksi, THL 29.3.2023
- Koronaviruksen jätevesiseuranta: omikronvariantin XBB-alalinjaa havaittu jätevedessä, seurantatuloksia seuraavan kerran tammikuussa. THL 22.12.2022
- Koronaviruksen jätevesiseurannan viikkoraportti uudistuu, myös muiden tartuntatautien määrittämistä jätevedestä kehitetään. THL 18.11.2022
- Koronaviruksen jätevesiseuranta: koronavirusmäärät kääntyneet laskuun koko maassa, THL 9.9.2022
- Koronaviruksen jätevesiseuranta: omikronin uusimmat alalinjat yleisimpiä koronavirusmuunnoksia Suomessa, THL 11.8.2022
- Omikron BA.2 on nyt yleisin Suomen jätevesistä havaittu koronavirusmuunnos, THL 12.4.2022
- Koronavirusmuunnoksia pystytään tunnistamaan nyt myös jätevedestä – ensimmäiset havainnot omikronista joulukuun näytteissä, THL 21.1.2022
- THL uudistaa koronaviruksen jätevesiseurannan viikkoraportin kuvaajia, THL 25.11.2021
- Koronatartuntojen esiintyvyydellä selvä yhteys jäteveden virusmäärään, THL 8.10.2021
- Koronaviruksen jätevesiseurantaan kuusi uutta kaupunkia, THL 20.8.2021:
- Koronaviruksen jätevesiseuranta keskittyy vastedes suurimpiin kaupunkeihin – toukokuun lopussa koronaa havaittiin vielä joka puolella maata, 11.6.2021
- Jätevesitutkimus tukee havaintoja koronan ilmaantuvuudesta - virusta esiintyy yhä ympäri maata, THL 2.2.2021
- Koronaviruksen esiintyminen jätevedessä voi olla varoitus tartuntojen lisääntymisestä – jätevesilöydösten määrä kasvoi elokuussa, THL 8.9.2020
- Koronavirusta todettu jätevesissä usean kaupungin alueella elokuussa, THL 20.8.2020
- Koronavirusta Helsingin ja Turun jätevesissä, mutta ei muissa viikkoseurantakohteissa, THL 2.6.2020
- THL alkaa tutkia koronaviruksen esiintymistä jätevesissä, THL 21.4.2020