Toimenpideohje hoitoon liittyvien hengitystievirusinfektioiden torjuntaan

Tämä ohje on kansallinen suositus, jota alueelliset ja paikalliset infektioalan asiantuntijat voivat käyttää apuna, kun he laativat alueellisia ja paikallisia toimintaohjeitaan sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Ohje ei ole juridisesti velvoittava. 

Sisällys

Ohjeen tarkoitus ja tavoite 

Tämä ohje on tarkoitettu hyvinvointialueiden infektioiden torjunnasta vastaaville henkilöille. Ohjeen tavoitteena on yhtenäistää torjuntakäytäntöjä, joilla ehkäistään hoitoon liittyviä hengitystievirusinfektioita ja laitosepidemioita sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköissä. 

Suosituksia voi soveltaa 

  • terveydenhuollon toimintayksiköissä
  • terveydenhuollon kotiin annettavissa palveluissa
  • pitkäaikaishoitoa ja -hoivaa tarjoavissa sosiaalihuollon toimintayksiköissä. 

Tässä ohjeessa käytetään termiä potilas, joka voi tarkoittaa myös sosiaalihuollon asiakkaita tai asukkaita.

Tausta 

Hengitystievirukset aiheuttavat väestössä epidemioita etenkin loppusyksystä ja talvikaudella. Hengitystievirukset leviävät herkästi myös sairaaloissa ja laitoksissa ja ovat siten merkittäviä hoitoon liittyvien infektioiden aiheuttajia. 

COVID-19 pandemian aikana terveydenhuollossa ja pitkäaikaishoidon ja -hoivan yksiköissä otettiin käyttöön torjuntakeinoja, joilla pyrittiin vähentämään viruksen leviämistä ja suojaamaan potilaita, asukkaita ja sosiaali- ja terveydenhuollon henkilökuntaa. Vastaavia epidemioiden torjuntakeinoja on hyvä huomioida myös muiden hengitystieinfektioita aiheuttavien virusten kohdalla.

Tässä ohjeessa esimerkkiviruksina käytetään influenssa A- ja B-viruksia, RS-virusta ja SARS-CoV-2-virusta. Ohjetta voidaan soveltaa myös muiden pääasiassa pisaratartuntana leviävien hengitystievirusten torjunnassa sosiaali- ja terveydenhuollossa. Pisaratartunnan lisäksi hengitystievirukset voivat levitä kosketustartuntana ja tietyissä tilanteissa ilmavälitteisesti.   

Taulukko 1. Influenssavirusten, RSV:n ja SARS-CoV-2:n tartunnantorjunnassa huomioitavia tekijöitä
  Rakenne    Itämisaika Tartuntatie Tartuttavuuden alku Tartuttavuuden kesto Rokotus
Influenssa (alatyypit A ja B) Vaipallinen RNA virus  1–4 vrk Pisara, kosketus, ilmavälitteinen  Päivä ennen oireiden alkua

5–7 vrk oireiden alusta, suurinta päivinä 1–4. Lapsilla voi jatkua kahden viikon ajan.

Myös oireeton voi tartuttaa. 

 Vuosittainen kausi-influenssarokote
Influenssarokote
RSV (alatyypit A ja B)  Vaipallinen RNA virus  4–5 vrk Pisara, kosketus Voi tarttua jo ennen oireiden alkua

Yleensä <7 vrk oireiden alusta. Voi jatkua pidempään pienillä lapsilla ja immuunipuutteisilla.

Myös oireeton voi tartuttaa. 

 Aikuisille tarkoitettu RSV-rokote saatavilla
SARS-Cov-2 Vaipallinen RNA virus Keskimäärin 3–4 vrk, vaihteluväli 1–14 vrk  Pisara, kosketus, ilmavälitteinen 1–2 päivää ennen oireiden alkua

Tartuttavuus suurinta ennen oireiden alkua ja oireiden alussa. 

Yleisimmin 5–6 vrk, oireiden jatkuessa ad 14 vrk saakka. Immuunipuutteisilla tartuttavuus voi jatkua pidempään. 

Myös oireeton voi tartuttaa. 

 Saatavilla, tehosteannokset riskiryhmille
Koronarokotteet

Tavanomaiset varotoimet

Kaikkien potilaiden hoidossa on tärkeää noudattaa tavanomaisia varotoimia, jotka ovat perustana myös muiden varotoimiluokkien toimille. Hengitystievirusinfektioiden kohdalla huomioidaan erityisesti käsi- ja yskimishygienia. 
Tavanomaiset varotoimet ja varotoimiluokat

Hengitystievirukset voivat tarttua myös oireettomasta henkilöstä. Siksi aikoina, jolloin hengitystieviruksia liikkuu paljon väestössä, on hyvä huolehtia potilaiden mahdollisuudesta pitää etäisyyttä erityisesti sote-yksiköiden yleisissä tiloissa. 

Kirurginen suu-nenäsuojus

Sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköiden tulisi olla selvillä hengitystievirusten epidemiatilanteesta. Aikoina, jolloin hengitystieviruksia kiertää paljon väestössä, työnantaja voi ohjeistaa, että tavanomaisten varotoimien lisäksi henkilökunta käyttää kirurgista suu-nenäsuojusta eri tavoin potilaiden suojaamiseksi. 

Vaihtoehtoja ovat:

1)    Sote-työntekijät voivat käyttää kirurgista suu-nenäsuojusta työnantajan määrittelemissä tiloissa tai tilanteissa, esimerkiksi:

  • kontaktissa potilaisiin, joilla on vaikea immuunipuutos
  • kontaktissa potilaisiin, joilla on riski saada vakava hengitystievirusinfektio
  • tiloissa, joissa hoidetaan potilaita, joilla on vakava immuunipuutos
  • tiloissa, joissa hoidetaan potilaita, joilla on riski saada vakava hengitystievirusinfektio
  • tiloissa, joissa on paljon potilaita, joilla voi olla hengitystievirusinfektio, esim. päivystyspoliklinikka
  • yksikössä, jossa on käynnissä hengitystieviruksen aiheuttama epidemia

2)    Sote-työntekijät voivat käyttää kirurgista suu-nenäsuojusta potilaskontakteissa (ns. targeted clinical masking).
3)    Sote-työntekijät voivat käyttää kirurgista suu-nenäsuojusta potilaiden suojaamiseksi yksikön tiloissa (ns. universal masking).

Näitä vaihtoehtoja voidaan paikallisen epidemiatilanteen mukaan vaihdella kauden aikana. 

Kun arvioidaan paikallista epidemiatilannetta, voidaan huomioida esimerkiksi 

  • alueen positiivisten näytteiden määrän nousu
  • hengitystievirusinfektion vuoksi hoidossa olevien sairaalapotilaiden määrä
  • työntekijöiden sairauspoissaolot
  • alueen yksiköissä todetut hengitystieviruksen aiheuttamat epidemiat. 

Kun arvioidaan kirurgisen suu-nenäsuojuksen jatkuvan käytön tarvetta, on hyvä huomioida myös tästä aiheutuva mahdollinen haitta työntekijöille, potilaille, asukkaille sekä käytöstä aiheutuvat kulut.

Varotoimet ja suojautuminen hengitystievirusinfektiopotilaiden hoidossa

Avohoidon yksiköt

Suosittelemme, että potilasta, jolla on hengitystievirusinfektioon sopivia oireita, hoidetaan tavanomaisten varotoimien lisäksi pisaravarotoimin.

Suosituksia hoidon järjestämiseen:

  • Henkilökunnan on tärkeä tietää, mitä varotoimia noudatetaan hengitystieinfektioissa. 
  • Potilaat, joilla epäillään hengitystievirusinfektiota, tulisi sijoittaa erilliseen väljään odotustilaan. Kun he oleskelevat yhteisissä tiloissa, heidän on suositeltavaa käyttää kirurgista suu-nenäsuojusta, jos vointi sallii.
  • Potilailta tulisi selvittää zoonoottisen infektion (esim. MERS-koronavirus, lintuinfluenssa, sikainfluenssa) mahdollisuutta kysymällä matkustusanamneesi ja eläinkontaktit.

Avohoidon potilailla hengitystievirusten mikrobiologista diagnostiikkaa tehdään hoitavan lääkärin harkinnan mukaan ja kliinisen päätöksenteon tueksi. Kun kyseessä on riskiryhmiin kuuluva potilas, tulisi huomioida viruslääkityksen mahdollisuus influenssa- ja COVID-19-infektioissa. 

Kun potilas siirtyy vuodeosastohoitoon hengitystieinfektion vuoksi, on suositeltavaa selvittää, onko infektion aiheuttaja influenssa, SARS-CoV-2 tai RSV. Tässä on hyvä ottaa huomioon paikalliset testauskäytännöt. 

Vuodeosastot 

Suosittelemme, että potilaat hoidetaan yhden hengen huoneessa tai taudinaiheuttajan mukaisessa kohortissa. Potilaalla on hyvä olla käytössään oma WC. Kun potilas liikkuu huoneen ulkopuolella, hänen on suositeltavaa käyttää kirurgista suu-nenäsuojainta, jos vointi sen sallii. 

  • Jos yhden hengen huoneita ei ole riittävästi, suosittelemme, että yhden hengen huoneessa hoidetaan ensisijaisesti potilaat, joilla on jokin seuraavista:
    • useampi varmistettu taudinaiheuttajaa
    • immuunipuutos
    • voimakkaat infektio-oireet
    • tiedossa tarve potilashuoneessa tehtäville korkean riskin toimenpiteille
  • Yksikössä on hyvä pyrkiä huolehtimaan hyvästä ilmanvaihdosta, mahdollistaa etäisyyksien pitäminen ja käyttää väliverhoa tai sermiä potilaiden sänkyjen välillä. 
  • Suosittelemme, että potilaiden hoidossa käytetään potilaskohtaisia tutkimus- ja hoitovälineitä.

Hengitystievirusinfektiopotilaita hoitava henkilökunta noudattaa tavanomaisia ja pisaravarotoimia. 

Suojaimien käytössä huomioidaan 

  • taudinaiheuttajan ominaisuudet
  • hoitokontaktin läheisyys ja kesto
  • korkean riskin toimenpiteet
  • potilaan oireet
  • potilaan vastustuskykyyn vaikuttavat sairaudet ja tilat.

Suosittelemme, että tilannekohtaisen arvion mukaan käytetään seuraavia suojaimia: 

  • Kirurginen suu-nenäsuojus
    Jos potilaalla on voimakkaita hengitystieinfektion oireita, voidaan etenkin influenssa ja COVID-19 potilaiden pitkäkestoisessa lähihoidossa käyttää FFP2- tai FFP3-hengityksensuojainta kirurgisen suu-nenäsuojuksen sijaan työnantajan riskinarvion perusteella.
  • Suojalasit tai kasvot peittävä visiiri
  • Suojatakki (tai hihallinen muoviesiliina) ja suojakäsineet 
    • Suositeltava, kun tehdään toimenpiteitä, joissa on eriteroiskeiden vaara, tai jos potilas yskii, aivastelee tai ripuloi ja on vaara työvaatteiden kontaminaatiosta.
    • Suositeltava, kun hoidetaan RSV-potilaita, etenkin imeväisiä, pieniä lapsia ja immuunipuutteisia potilaita.

Korkean riskin toimenpiteet

Kun tehdään korkean riskin toimenpiteitä (aiempi termi: aerosoleja tuottavat toimenpiteet), on tarpeen, että henkilökunta

  • noudattaa tavanomaisia, kosketus- ja pisaravarotoimia
  • käyttää FFP2- tai FFP3-hengityksensuojainta. 

Korkean riskin toimenpiteitä ovat esimerkiksi:

  • liman avoin imu hengitysteistä (sisältää trakeostomian hoidon)
  • indusoitu yskösnäyte
  • bronkoskopia, laryngoskopia
  • intubaatio, ekstubaatio 
  • noninvasiivinen ventilaatio (NIV), esimerkiksi jatkuva positiivinen ilmatiepainehoito (CPAP) ja kaksoispaineventilaatio (BiPAP)
  • resuskitaatio ennen intubaatiota
  • ylämahasuolikanavan tähystystutkimukset
  • suu-, nenä- ja korvakirurgia, kasvokirurgia
  • nebulisaattorihoito (tutkimusnäyttö aerosolin tuotosta puutteellinen)
  • suurivirtauksinen happihoito (tutkimusnäyttö aerosolin tuotosta puutteellinen) 
    • esimerkiksi Airvo, Optiflow, ei koske tavanomaista happimaskia tai -viiksiä 

Varotoimien kesto

Varotoimien kestoa määritettäessä on tarpeen huomioida mm. oireiden alusta kulunut aika, oireiden vähentyminen, taudin vaikeusaste, henkilön vastustuskyky, ja jatkotartuntojen seuraukset huomioiden riskiryhmiin kuuluvat kontaktit.

Influenssa ja COVID-19 potilaiden kohdalla pisaravarotoimet voidaan yleensä lopettaa, kun seuraavat kriteerit täyttyvät. 

  1. Oireiden alusta on kulunut 5 vrk
    ja
  2. Kuume on ollut poissa ainakin 24 tunnin ajan
    ja
  3. Muut oireet ovat vähentymässä.

Tätä ohjetta voidaan soveltaa myös muihin hengitystievirusinfektioihin.

Immuunipuutteisilla ja vaikeassa taudinkuvassa pisaravarotoimia voi olla syytä jatkaa pidempään, kuitenkin enintään 14–20 vrk ajan. Syvästi immuunipuutteisilla COVID-19 potilailla pisaravarotoimien kestoksi suositellaan vähintään 20 vrk.

RSV-potilaita hoidettaessa pisaravarotoimia voi olla syytä jatkaa 7 vuorokauden ajan. Lapsipotilaiden kohdalla on huomattava, että lapsilla influenssa- ja RS-viruseritys jatkuu pidempään. Siksi suosittelemme, että pisaravarotoimia noudatetaan koko infektiosta johtuvan sairaalahoidon ajan. 

Erityishuomioita pitkäaikaishoitoa ja -hoivaa antaville yksiköille

Edellä esitetyt ohjeet suojaimista ja varotoimista koskevat myös pitkäaikaishoidon ja -hoivan yksiköitä silloin, kun niissä hoidetaan hengitystievirusinfektiota sairastavaa asukasta. Lisäksi yksiköissä on tärkeää huomioida seuraavat asiat:

  • Yksikössä on nimetty hygienia- tai infektioyhdyshenkilö, joka toimii infektioiden torjunnassa tukena ja yhteyshenkilönä hyvinvointialueen infektioidentorjunnanasiantuntijoihin. 
  • Henkilökunnalle on tarjolla koulutusta infektioidentorjunnasta ja suojainten käytöstä.
  • Yksikössä on saatavilla käsihuuhdetta, nestesaippuaa ja käsipyyhepaperia henkilökunnalle, asukkaille ja vierailijoille.
  • Kirurgisia suu-nenäsuojuksia on saatavilla aikoina, jolloin hengitystieinfektioita aiheuttavia viruksia kiertää väestössä paljon. Suojuksia on syytä olla saatavilla myös asukkaille ja vierailijoille.
  • Influenssarokotuksia suositellaan kaikille asukkaille, joilla ei ole rokotukselle vasta-aihetta.
  • Asukkaille, jotka kuuluvat koronarokotteen tehosteannosten piiriin, suositellaan koronarokotteen tehosteannosta.
  • Jos yksikössä on useita samankaltaisesti oireilevia asukkaita samaan aikaan, suosittelemme, että 3–5 hengitystieinfektiolle tyypillisesti oireilevaa asukasta testataan epidemian aiheuttajan tunnistamiseksi.
  • Mahdollisuuksien mukaan on hyvä testata myös yksittäisiä oireisia asukkaita hengitystievirusten varalta. Testauksessa on tarpeen ottaa huomioon ainakin influenssa ja SARS-CoV-2. Varhainen testaaminen näiden virusten varalta on tärkeää asukkailla, joille viruslääkitys on tarpeen aloittaa.

Sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöitä koskevat ohjeet

Suosittelemme, että tässä ohjeessa edellä annettujen suojautumista ja varotoimia koskevien ohjeiden lisäksi huomioidaan työntekijöiden kohdalla seuraavat asiat:

  • Työntekijöille tulee olla tarjolla säännöllistä koulutusta infektioidentorjunnasta ja suojainten käytöstä
  • Työntekijöille suositellaan kausi-influenssarokotetta.
    Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön influenssarokotukset - THL
    • Tartuntatautilain 48 pykälän mukaan henkilöä, jolla on puutteellinen rokotussuoja, saa vain erityisestä syystä käyttää työskentelyyn sellaisissa toimintayksiköiden asiakas- ja potilastiloissa, joissa hoidetaan lääketieteellisesti arvioituna tartuntatautien vakaville seuraamuksille alttiita asiakkaita tai potilaita
      Tartuntatautilaki
  • Koronarokotteiden perussarjaa suositellaan kaikille työntekijöille. Tehosteannoksia suositellaan riskiryhmiin kuuluville ja iäkkäille työntekijöille.
    Koronarokotteet
  • Hengitystieinfektio-oireiden aikana on suositeltavaa jäädä kotiin. Töihin voi palata, kun oireet ovat selvästi vähentyneet ja kuume on poissa. Töihin palaajan on hyvä käyttää kirurgista suu-nenäsuojusta 5–10 vrk ajan oireiden alusta, jos hänellä on vielä lieviä oireita, esimerkiksi yskää.
  • Oireisten työntekijöiden testausta voidaan harkita yksikön epidemioiden yhteydessä.  

Ohjeet vierailijoille 

Suosittelemme, että sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköissä vieraileville kerrotaan, miten he voivat omalla toiminnallaan ehkäistä infektioiden leviämistä yksiköihin:

  • Vierailijan on tärkeä noudattaa huolellista käsi- ja yskimishygieniaa.
  • Vierailulle ei tulla infektio-oireisena.

Aikoina, jolloin alueen väestössä esiintyy runsaasti hengitystieinfektioita, vierailijoille voidaan suositella myös kirurgisen suu-nenäsuojuksen käyttöä, kun he oleskelevat yksikön yhteisissä tiloissa.

Laitosepidemioiden tunnistaminen ja torjunta

Kun epäillään laitosepidemiaa, torjuntatoimet otetaan käyttöön ripeästi. Epidemian selvitys- ja torjuntatoimet käynnistetään, jos hoitolaitoksessa yksikin laboratoriovarmistettu hengitystievirusinfektio yhdistyy ajallisesti tai paikallisesti hengitystieinfektio-oirerypääseen. 

Hengitystievirusten aiheuttamien laitosepidemioiden tunnistamisessa ja torjunnassa on tarpeen ottaa huomioon seuraavia asioita aiemmin kuvattujen suositusten lisäksi: 

  • Hengitystieinfektioita seurataan epidemiakauden aikana, tapaukset tunnistetaan varhain ja varmistetaan mikrobiologisesti.
  • Laitosepidemiasta voidaan ilmoittaa HARVI-järjestelmän kautta. Ilmoitus menee hyvinvointialueen tartuntataudeista vastaaville henkilöille ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle.
    Muiden epidemioiden ja vakavien hoitoon liittyvien infektioiden ilmoittaminen (HARVI)
  • Oireiset potilaat kohortoidaan tai hoidetaan yhden hengen huoneessa pisaravarotoimin
  • Altistuneet potilaat kohortoidaan mahdollisuuksien mukaan ja hoidetaan pisaravarotoimin
  • Laitosepidemian aikana myös potilaiden, joiden vointi sallii, on suositeltavaa käyttää kirurgista suu-nenäsuojainta, kun he liikkuvat yleisissä tiloissa. Lisäksi potilaita ohjataan hyvään yskimis- ja niistämishygieniaan sekä muistutetaan käsihygieniasta
  • Vierailijoille tiedotetaan epidemiatilanteesta ja kehotetaan noudattamaan suositeltuja varotoimia
  • Siivousta tehostetaan
  • Varmistetun influenssalaitosepidemian aikana aloitetaan antiviraalinen lääkehoito kaikille potilaille, joilla influenssaan sopivia oireita 
  • Varmistetun influenssalaitosepidemian aikana altistuneille potilaille ja harkinnan mukaan rokottamattomalle henkilökunnan jäsenille aloitetaan lääkeprofylaksi
  • Varmistetun SARS-CoV-2:n aiheuttaman laitosepidemian aikana testausta suositellaan niille, joille viruslääkitys voidaan aloittaa.  

Lisätietoja:

European Centre for Disease Prevention and Control. Consideration for infection prevention and control in relation to respiratory viral infections in healthcare settings. 6 February 2023. ECDC: Stockholm; 2023.

Päivitetty: