Raskaana olevien rokotukset

Myös raskaana oleva voi tarvita rokotuksia. On osoitettu, että monet rokotteet hyödyttävät sekä äidin että lapsen terveyttä, ja siksi niiden käyttö raskauden aikana on perusteltua.

Raskaana olevien rokottamisen hyödyt ja mahdolliset haitat on punnittava huolellisesti.

Tällä sivulla

Rokotuksen hyöty riippuu tartunnan todennäköisyydestä ja tautien vakavuudesta
Raskaana olevien rokotussuositukset
Ohjeet rokotteittain

Rokotuksen hyöty riippuu tartunnan todennäköisyydestä ja tautien vakavuudesta

Rokotuksesta odotettavissa oleva hyöty riippuu

sairastumisriskistä
taudin vaarallisuudesta sekä raskaana olevalle että sikiölle
rokotteen tehosta.

Rokotuksen aiheuttama riski raskaana olevalle ja hänen sikiölleen on teoreettinen. Se on suhteutettava tartunnanvaaran ja riskiin, jonka tartunta aiheuttaisi.

Ristiriitaisten suositusten ja epäröinnin vuoksi raskaana oleva jää usein vaille rokotussuojaa tilanteissa, joissa sairastumisen riski on kuitenkin korkea.

Raskauden aikana annettu rokote voi olla hyödyksi neljällä eri tavalla.

1. Rokotus voi suojata odottavaa äitiä raskaudenaikaiselta vakavalta taudilta

Raskaus nostaa sykettä, sydämen iskutilavuutta, kehon verimäärää sekä hapenkulutusta, mutta pienentää hengitystilavuutta. Nämä seikat edesauttavat hengitystietulehdusten vaikeita oireita raskauden aikana.

Myös soluvälitteinen puolustus heikkenee raskauden aikana, mikä lisää alttiutta vakavalle influenssalle.

2. Kun suojataan äitiä infektiolta, suojataan myös kehittyvää sikiötä

Kun äiti suojautuu infektiolta, ei sikiökään saa tartuntaa tai kärsi tulehdusreaktion seurauksista. Esimerkiksi influenssarokotuksella pystytään turvaamaan raskauden tavanomaista kulkua.

On näyttöä siitä, että äidin influenssarokotus lisää syntyvän lapsen syntymäpainoa ja ennalta ehkäisee keskosuutta.

3. Äidiltä sikiöön siirtyneet vasta-aineet voivat suojata syntynyttä lasta ensimmäisten elinkuukausien aikana

Raskauden aikana äidin vasta-aineet pääsevät istukan läpi sikiöön. Aktiivinen kuljetus alkaa 17. raskausviikolla, lisääntyy raskauden viimeisellä kolmanneksella ja kiihtyy raskauden loppua kohti. Sikiö saa valtaosan siirtyvistä vasta-aineista neljän viimeisen raskausviikon aikana.

Esimerkiksi jäykkäkouristusrokotteen saaneen äidin lapsi ei sairastu syntymän jälkeiseen jäykkäkouristukseen.

Myös influenssarokotettujen äitien lapsilla on todettu vähemmän influenssaan sairastumisia kuuteen ikäkuukauteen asti ja hyvä suoja sairaalaan joutumista vastaan.

Jos halutaan suojata syntyvää lasta äidiltä siirtyvillä vasta-aineilla, otollisin aika äidin rokottamiseen on raskauden jälkipuolisko. Liika odottelu voi kuitenkin johtaa siihen, että äiti ehtii saada tartunnan ennen rokotusta tai että suojaa ei ehdi kehittyä ennen lapsen syntymää.

4. Rokotuksella suojattu äiti ei tartuta vastasyntynyttä lastaan yhtä herkästi kuin rokottamaton

Perheenjäseniä rokottamalla voidaan suojella vastasyntynyttä. Siksi nykyään isälle ja sisaruksille tarjotaan esimerkiksi ilmainen influenssarokotus.

Raskaana olevien rokotussuositukset

Raskauden aikana annettujen ei-elävien - tai elävien heikennettyjen -rokotteiden ei ole todettu aiheuttaneen vakavia haittoja äidille tai sikiölle. Rokottamispäätös perustuu aina arvioidun hyödyn ja haitan vertailuun.

Ei-eläviä rokotteita voi antaa raskauden aikana

Ei-eläviä rokotteita voi antaa raskauden aikana, jos rokottamisen hyödyt katsotaan haittoja suuremmiksi.

Influenssarokotetta suositellaan kaikille raskaana oleville raskauden vaiheesta riippumatta. Rokotus voi suojata lasta sekä raskauden aikana että syntymän jälkeen.
Kurkkumätä-jäykkäkouristusrokotteen (dT) voi antaa raskauden aikana kuten muulloinkin.
Kurkkumätä-jäykkäkouristus-hinkuyskärokotteen (dtap) voi antaa myös raskauden aikana, mieluiten loppuraskaudessa. Rokote suojaa syntyvää lasta hinkuyskää vastaan.
Koronavirusrokotetta suositellaan kaikille raskaana oleville. Sen voi antaa missä raskauden vaiheessa tahansa. Raskaus voi lisätä riskiä sairastua vakavaan koronatautiin.
Muita ei-eläviä rokotteita voi antaa raskauden aikana, jos sairastumisen riski on oleellinen.

Varovaisuussyistä eläviä heikennettyjä rokotteita ei yleensä anneta raskauden aikana

Lähes kaikki kansalliset ja kansainväliset asiantuntijasuositukset ja -kannanotot pitävät eläviä, heikennettyjä taudinaiheuttajia sisältävien rokotteiden antamista raskauden aikana vasta-aiheisena.

Tämä perustuu siihen teoreettiseen huoleen, että rokotteen sisältämä taudinaiheuttaja voisi tartuttaa sikiön ja aiheuttaa samantapaista haittaa kuin varsinainen taudinaiheuttajakin.

Tilanteita, joissa riskinarviointi puoltaa odottavan äidin rokottamista

Raskaana oleva voi turhaan jäädä vaille rokotussuojaa, vaikka sairastumisen riski on huomattava.

Rokottamista voi suositella esimerkiksi tilanteissa, joissa raskaana oleva

on altistunut vakavalle taudille, esimerkiksi hepatiitti B:lle
on riskissä saada vakava pneumokokkitauti tai influenssa
on matkustamassa alueelle, jossa hänellä on suuri riski sairastua esimerkiksi Japanin aivotulehdukseen, vesikauhuun tai hepatiitti A-viruksen aiheuttamaan tautiin

Myös epidemian tai epidemian uhkan aikana raskaana oleva voi tarvita rokotuksen. Suomessa rokotettiin polioepidemian aikana vuonna 1985 myös odottavat äidit raskauden vaiheeseen katsomatta. Vuoden 2009 pandemian aikana raskaana olevat saivat influenssarokotteen ensimmäisten joukossa.

Ohjeet rokotteittain

Rokotteet, joita suositellaan raskaana oleville

Influenssa (ei-elävä)

Kaikille raskaana oleville raskauden vaiheesta riippumatta
Maksuton osana kansallista rokotusohjelmaa

dT- eli kurkkumätä-jäykkäkouristus (ei-elävä)

Maksuton osana kansallista rokotusohjelmaa 45- ja 65-vuotiaille
Rokottamattomille perussarja 0, 2 ja 6 kuukautta
Rokotussuoja tarkistettava haavan hoidon yhteydessä

Koronavirus (ei-elävä)

Rokote on maksuton kaikille.
Raskaana oleva äiti voi ottaa koronarokotteen missä raskauden vaiheessa tahansa. Raskauden aikana voi ottaa koko koronarokotussarjan.
Raskaus voi lisätä riskiä sairastua vakavaan koronatautiin. Rokotuksen ottaminen on tarpeen erityisesti, jos raskaana olevalla on perustautinsa vuoksi suurentunut riski sairastua koronavirustautiin tai jos raskaana olevalla on suurentunut riski altistua koronavirukselle esimerkiksi työssään.
Raskaus ja synnytys suurentavat jo itsessään verisuonitukosriskiä. Koska koronavirusinfektio lisää tukosriskiä entisestään, raskaana oleville koronaviruspotilaille suositellaan pistoksina annettavaa verenohennuslääkitystä.
Tutkimusten mukaan koronavirusinfektio raskauden aikana saattaa lisätä riskiä ennenaikaiseen synnytykseen ja mahdollisesti muihinkin raskauskomplikaatioihin.
On mahdollista, että äidin koronavirustartunta siirtyy joskus sikiölle, mutta vastasyntyneet toipuvat kuitenkin pääsääntöisesti hyvin koronavirusinfektiostaan.
Äidin koronavirusinfektion ei ole todettu aiheuttavan sikiölle kehityshäiriöitä.
Koronarokotuksen aikaansaamia vasta-aineita on todettu siirtyvän äidiltä sikiölle, jolloin ne voivat suojata myös vastasyntynyttä lasta. Rokotettu äiti ei synnytyksen jälkeen tartuta koronavirusta vastasyntyneelle yhtä herkästi kuin rokottamaton.
Koronavirusinfektion vaikutuksista raskauteen tarvitaan lisätietoa.
Raskaana olevien koronarokottamisesta on tällä hetkellä vielä rajallinen määrä tutkimustietoa, mutta käyttökokemus, eläinkokeet ja alustava tutkimustieto eivät anna viitteitä turvallisuushuolista. Maailmalla raskaana olevia on rokotettu jo paljon

Rokotteet, joita erityistilanteissa harkitaan raskaana oleville

Hepatiitti B (ei-elävä)

Maksuton kansallisessa rokotusohjelmassa määritellyille riskiryhmille
Verinen neulanpisto tai muu selkeästi infektiovaarallinen tapaturma
Kohtalaisen ja runsaan riskin alueelle yli 6 kuukaudeksi matkustavalle
Voi harkita myös, jos epäillään, että matkakohteessa lääketieteellisissä toimenpiteissä hygienia on puutteellinen

Hepatiitti A (ei-elävä)

Maksuton kansallisessa rokotusohjelmassa määritellyille riskiryhmille
Korkean riskin alueelle matkustaville

Hib (ei-elävä)

Pernanpoisto- ja pernan vajaatoimintapotilaille

Hinkuyskä (ei-elävä, saatavana osana dtap-rokotetta)

Raskaana olevan äidin ja syntyvän lapsen suojaamiseksi. Rokotteen voi antaa jo ensimmäiselläkin raskauskolmanneksella. Paras suoja syntyvälle lapselle tulee, kun rokote annetaan vasta 20. raskausviikosta alkaen.
Osassa maita dtap-rokotusta suositellaan jokaisen raskauden aikana.
Rokote annetaan maksutta osana kansallista ohjelmaa 25-vuotiaana.
Sosiaali- ja terveydenhuollon toimipisteessä työskentelevälle, joka pääsääntöisesti hoitaa alle 12 kuukauden ikäisiä lapsia.

Japanin aivotulehdus (ei-elävä)

Yli kuukauden taudin esiintymisalueiden maaseudulla oleskelevalle (*)

Keltakuume (elävä, heikennetty)

Keltakuumeen esiintymisalueille, erityisesti kaupunkien ulkopuolelle ja viidakko- tai savannialueille matkustaville (*)

Kolera (ei-elävä)

Suositeltava henkilöille, jotka oleskelevat taudin esiintymisalueella huonoissa hygieenisissä oloissa, esimerkiksi pakolaisleireillä tai vastaavissa olosuhteissa (*)

Lavantauti (ei-elävä)

Voi harkita henkilöille, jotka oleskelevat tavallista parin viikon lomamatkaa pidempään taudin esiintymisalueilla tavallisten turistialueiden ulkopuolella maaseudulla tai pikkukaupungeissa Aasian, Afrikan tai Etelä-Amerikan maissa (*)

Meningokokki (ei-elävä, polysakkaridi tai konjugaatti)

Maksuton pernanpoisto- ja pernan vajaatoimintapotilaille ja muille erikseen määritetyille riskiryhmille
Meningokokkitaudille altistuneelle kansallisen suosituksen mukaisesti
Meningokokkitautien esiintymisalueilla turistialueiden ulkopuolella oleskeleville (*)