Päihde- ja toiminnalliset riippuvuudet

Mies seisoo selin laiturilla sumuisen maiseman edessä.

Riippuvuuden eli addiktion ydinoire on aineen käytön tai toiminnan pakonomaisuus. Ihminen hakee aineen tai toiminnan tuottamaa mielihyvää tai tunnetilaa eikä enää pysty säätelemään aineen käytön tai toiminnan aloitusta, määrää tai lopettamista.

Riippuvuussairautta sairastava ihminen ei välttämättä kykene tunnistamaan tai halua myöntää riippuvuuden aiheuttamia sosiaalisia, terveydellisiä tai taloudellisia oireita ja haittoja.

Riippuvuuksilla on usein samanlaisia syntymekanismeja, ja riippuvuus mielletään usein yksilöiden ongelmaksi. Riippuvuuden syntyyn ja kehitykseen vaikuttaa kuitenkin yksilön ominaisuuksien ja toiminnan lisäksi vahvasti myös se sosiaalinen todellisuus, eli ne yhteisöt ja yhteiskunta, jossa elämme.

Päihde- ja riippuvuushaitat ja ongelmat vaikuttavat laajasti terveyteen, turvallisuuteen, sosiaaliseen ja taloudelliseen hyvinvointiin. Alkoholin liikakäyttö ja tupakointi ovat yksi merkittävimmistä suomalaisen yhteiskunnan ehkäistävissä olevista terveysuhista, mutta yhäkin ne ovat keskeisimpiä sosioekonomisten terveyserojen selittäjiä.

Päihde- ja riippuvuusstrategia pitää sisällään painopisteet ja suuntaviivat yhteiselle kehittämistyölle vuoteen 2030.
Päihde- ja riippuvuusstrategia (STM)

Riippuvuuden taustatekijät

Riippuvuuden kehittyminen edellyttää toistuvaa kyseisen aineen käyttöä tai sellaista toimintaa, joka johtaa riippuvuuteen liittyviin aivo- ja psykososiaalisiin muutoksiin. Perintötekijät vaikuttavat merkittävästi yksilön riskiin sairastua riippuvuussairauteen ja esimerkiksi alkoholiriippuvuudelle altistavien perintötekijöiden on arvioitu lisäävän riippuvuuden kehittymisen riskiä noin 50 prosenttia. Myös joihinkin mielenterveyden häiriöihin liittyy suurentunut riski riippuvuuksiin. Riippuvuus voi kehittyä missä iässä tahansa.

Tietoa päihteisiin liittyviin ongelmiin saatavasta hoidosta ja kuntoutuksesta löytyy Alkoholi, tupakka ja riippuvuudet -aihesivustolta.
Päihdehoito (Alkoholi, tupakka ja riippuvuudet -aihesivusto)

Yleisyys Suomessa

Haitallisilla päihde- ja riippuvuustottumuksilla on taipumus kasautua samoille yksilöille sekä aikuisväestössä että alaikäisillä. Esimerkiksi alkoholin riskikäyttäjät tupakoivat muuta väestöä useammin ja tupakoitsijat juovat alkoholijuomia riskialttiimmin kuin ei-tupakoivat. Myös monipäihdekäyttö on sitä yleisempää, mitä runsaammin alkoholia juodaan.

Alkoholiriippuvuutta tai haitallista käyttöä esiintyi arviolta yhdeksällä prosentilla suomalaisista (vuonna 2016)
Huumeiden (amfetamiinien ja opioidien) ongelmakäyttöä 0,9–1,3 prosentilla (vuonna 2017)
Ongelmallista rahapelaamista oli kolmella prosentilla (vuonna 2019).
Digipelejä oli pelannut ongelmallisesti 1,3 prosenttia suomalaisista (2019)
15–16-vuotiaista pojista 23 prosenttia ja tytöistä neljä prosenttia piti omaa digipelaamistaan liiallisena tai ongelmallisena (2019).