Elintavat ja mielenterveyshäiriöt

Sauvakävelijä polvista alaspäin kuvattuna hiekkarannalla.

Elintavoilla on merkitystä paitsi fyysiseen, myös psyykkiseen hyvinvointiimme. Terveellisten elintapojen mukana tuleva hyvinvointi tukee stressin hallintaa haastavissa elämäntilanteissa. Mielenterveyshäiriötä sairastavilla elintapojen merkitys voi olla vielä suurempi, vaikuttaen muun muassa oireiden vakavuuteen.

Vaikkei sairastaisikaan mielenterveyden häiriötä, säännöllinen ruokavalio, liikunta ja savuttomuus auttavat väsymykseen ja alentuneeseen mielialaan, joista monet meistä ainakin joskus kärsivät.

Skitsofreniaa sairastavilla on 15-20 vuotta lyhyempi elinajan odote kuin yleisväestöllä. Sairaudet, joihin elintavoilla on todettu olevan vaikutusta, ovat skitsofreniaa sairastavilla yleisempiä.  Niitä ovat muun muassa sydän- ja verisuonitaudit, kakkostyypin diabetes, metabolinen oireyhtymä ja osteoporoosi. Myös mielenterveyshäiriötä sairastavilla on oikeus hyvään fyysiseen terveyteen ja tietoon, jolla terveelliset elintavat saavutetaan.

Ylipaino johtuu usein elintavoista, kuten liiallisesta energian saannista ruoasta ja juomasta sekä vähäisestä liikkumisesta, mutta myös lääkitysten epäedullisista metabolisista vaikutuksista. Lisäksi valitettavan monet mielenterveyden häiriöissä käytetyt lääkitykset altistavat painonnousulle.

Elintapojen muutos terveellisemmiksi vaatii motivaatiota ja useimmat ovat valmiita muutokseen, kun heitä siihen kannustetaan ja siinä tuetaan. Elintavoista käsitellään seuraavassa

Elämän ei pitäisi kuitenkaan olla pelkkää elämäntapojen tiukkaa vahtimista. Iloa ja nautintoa voi saada esimerkiksi sosiaalisesta kanssakäymisestä, liikkumisesta ja kulttuurista. Herkkujen syömisessä ja juomisessa oleellista on kohtuullisuus.

Hyvinkään sairaanhoitoalueen psykiatriassa, Kellokosken sairaalassa, on kehitetty kysely terveystottumuksista ja elämäntavoista, jonka avulla mielenterveyshäiriötä sairastavan tilannetta voi kartoittaa.
Kysely terveystottumuksista ja elämäntavoista (pdf 242 kt) 

Ravinto

Mielenterveytemme vaikuttaa siihen, millaista ravintoa syömme. Puhutaan niin kutsutusta lohtusyömisestä, jolloin ruokavalio sisältää väliaikaisesti paljon nopeita hiilihydraatteja ja/tai rasvaa. Koetaan, että ruoalla saadaan parempi mieli maailman tuntuessa liian kovalta ja vaativalta.

Vakavia mielenterveyden häiriöitä sairastavilla on, useammin kuin yleisväestöllä, yksipuolinen, vain vähän hyödyllisiä ravintoaineita sisältävä ruokavalio, liian suuret annoskoot ja epäsäännöllinen ateriarytmi. Näihin tulisi kiinnittää huomiota osana hoitoa. Usein epäterveellinen, paljon rasvaa sisältävä ruokavalio on mukana lääkityksen ja vähäisen liikunnan ohella aiheuttamassa ylipainoa.

Toisaalta, syömämme ravinnon on todettu vaikuttavan mielenterveyteemme. Ruokavaliolla on todettu olevan vaikutusta skitsofreniaa ja muita psykoosisairauksia sairastavien psykoosioireisiin. D-vitamiinin puutos on riski pitkäaikaisessa sairaalahoidossa, jos ulkoilua ei ole riittävästi. Sairaalan ruokavalio tosin on usein monipuolisempi kuin kotona.

Ravitsemuksen materiaalipankista löytyy vinkkejä terveelliseen ravitsemukseen.
Kuluttajaliitto

Lisää tietoa ravitsemuksesta löytyy THL:n Elintavat ja ravitsemus -sivustolta. 
Elintavat ja ravitsemus

Liikkuminen

Liikunnan harrastaminen jää mielenterveyden häiriöitä sairastavalla usein vähäiseksi, muun muassa lääkitykseen liittyvän väsymyksen ja sairauteen joskus liittyvien oireiden, kuten aloitekyvyn ja spontaanisuuden puutteen takia. Liikkumiseen motivoiminen on tärkeää myös painonhallinnan kannalta.

Vakavasti psyykkisesti sairastavalle yleiset terveysliikuntasuositukset ovat usein liian haastavia. Ei kuitenkaan tarvitse välttämättä harrastaa raskasta liikuntaa, van vältellä istumista ja makaamista. Jo pienet päivittäiset valinnat, esimerkiksi kulkea kävellen tai pyörällä tai tehdä lenkki ulkona edistävät fyysistä kuntoa ja toimintakykyä. Väestötutkimuksissa on havaittu, että jo muutaman minuutin liikkumisesta kertyvillä pätkillä on terveysvaikutuksia.
Liikkumisen suositukset UKK-instituutin sivuilla

Omaehtoinen liikkuminen edistää psyykkistä hyvinvointia. Liikunnan aiheuttama parempi kehonhallinta ja fyysinen kunto parantavat myös minäkuvaa ja saavat aikaan tunnetta voimaantumisesta, oman elämän haltuunotosta. Liikkumalla voi myös kokea virkistystä, tavata ystäviä ja tutustua uusiin ihmisiin.
Liikunta ja kehon kuunteleminen (Mieli ry)

Liikkumaan motivoiminen on haastavaa, mutta mahdollista. Siinä tarvitaan usein pitkäaikaista tukea.
UKK-instituutin materiaaleja ammattilaisille

Tupakka

Tupakka on voimakkaasti riippuvuutta aiheuttava aine, jonka sisältämä nikotiini vaikuttaa suoraan aivoihin. Sanotaan, että tupakka helpottaa stressioireita niillä, jotka ovat tottuneet tupakkaan, mutta sen on myös todettu aiheuttavan ahdistuneisuutta.

Pitkään ajateltiin että mielenterveyden häiriöistä kärsivät eivät kykenisi lopettamaan tupakointia ja että heille tupakoinnista olisi heille enemmän hyötyä kuin haittaa. Nämä virheelliset käsitykset on sittemmin kumottu ja asenteet ovat vähitellen alkaneet muuttua potilaiden ja psykiatristen työntekijöiden keskuudessa savuttomuutta edistävään suuntaan.
Tupakka ja mielenterveys: muna vai kana? (Aikakauskirja Duodecim)

Tutkimuksissa on havaittu mielen sairauksia potevien haluavan lopettaa tupakoinnin yhtä usein kuin muidenkin. Euroopan Psykiatriyhdistys antoi vuonna 2014 suosituksen tupakkariippuvuuden vähentämistoimista.
Tukea tupakoinnin lopettamiseen (Stumppi.fi)
Miten mielenterveyspotilaita autetaan eroon tupakasta? (Terve.fi)
MITU – Mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsivien tupakoinnin lopettamisen tukeminen (Filha)

Mielenterveyden häiriöt näyttävät lisäävän sekä tupakoinnin yleisyyttä että määrää. Terveys 2000 –tutkimuksen mukaan tupakointi on yleisempää skitsofreniaa sairastavilla (44 %) kuin yleisväestössä (27 %). Vakavia mielenterveyden häiriöitä sairastavat tupakoivat enemmän, kuolevat pari vuosikymmentä ikätovereitaan nuorempina ja kärsivät eläessään tupakkasairauksista huomattavasti muuta väestöä enemmän. Tupakoinnin lopettamiseen kannustaminen ja nikotiiniriippuvuuteen hoidon tarjoaminen ovat ensiarvoisen tärkeitä mielenterveyspotilaille.

Tupakoinnin lopettamisessa tai vähentämisessä käytettäviä keinoja

  • käyttää nikotiinikorvaushoitoa tai lääkitystä
  • saada terapiatukea
  • välttää tupakoinnin laukaisevia asioita
  • valmistautua vieroitusoireisiin
  • yrittää löytää muita tapoja helpottaa stressiä
  • saada tukea perheeltä ja ystäviltä

Hyvinkään sairaanhoitoalueen psykiatriassa, Kellokosken sairaalassa, on kehitetty kysely tupakointitavoista, jolla mielenterveyden häiriötä sairastavan tupakointia voi kartoittaa.
Kysely tupakointitavoista (pdf 222 kt)

Lisää tietoa tupakoimattomuuden hyödyistä THL:n Alkoholi, tupakka ja riippuvuudet -sivustolta.
Alkoholi, tupakka ja riippuvuudet

Päihteet

Mielenterveyden ongelmia yritetään joskus hoitaa itse alkoholilla. Masentunut toivoo alkoholin avulla pääsevänsä hetkeksi eroon raskaalta tuntuvasta elämästään. Alkoholin välitön vaikutus onkin ahdistusta ja jännitystä lievittävä. Jos alkoholinkäyttö on runsasta, seuraavana päivänä olo on usein entistä ahdistuneempi.

Päihteiden ongelmakäyttö on yleistä varsinkin ahdistuneisuushäiriöitä, masennusta ja joitakin persoonallisuushäiriöitä sairastavilla. Noin 30 %:lla psykiatrisia häiriöitä potevista on jossakin vaiheessa myös päihdeongelma.

Päihteet voivat myös aiheuttaa erilaisia psyykkisiä oireita. Alkoholiongelmaisista noin 40 %:lla on jossakin elämänsä vaiheessa jokin päihteistä riippumaton psykiatrinen häiriö, huumeongelmaisilla vielä useammin. Pitkäaikaisella päihteiden käytöllä on haitallinen vaikutus fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen. Alkoholin ja lääkkeiden yhteisvaikutus voi olla jopa hengenvaarallinen. Kannabiksen käyttö voi lisätä riskiä sairastua psykoosiin ihmisellä, jolla on siihen geneettinen alttius. Mielenterveystalon psykoosisivustossa on tietoa päihteiden vaikutuksesta.
Päihteet (Mielenterveystalo)

Päihdelinkki on tarkoitettu päihteiden käyttäjille ja heidän läheisilleen sekä kaikille päihdetiedosta kiinnostuneille.
Päihdelinkki

Lisää tietoa ehkäisevästä päihdetyöstä ja päihdehoidosta THL:n Alkoholi, tupakka ja riippuvuudet -sivustolta.
Alkoholi, tupakka ja riippuvuudet 

Uni

Yleisimmät syyt unettomuuden taustalla ovat masennushäiriöt ja päihteiden käyttö. Sekä lyhentynyt että pidentynyt yöuni on epäterveellistä ja lisää sydän- ja verisuonitautien sekä aikuistyypin diabeteksen riskiä. Enemmän unesta ja sen merkityksestä terveydelle löytyy THL:n Elintavat ja ravitsemus –sivustolla ja MIELI ry:n sivustolla. Unettomuudesta on tietoa YTHS:n sivustolla.
Uni (Elintavat ja ravitsemus -sivusto)
Unen tehtäviä (Mieli ry)
Unettomuus (YTHS)

Timo Partonen: Uniongelmat mielenterveyden häiriöiden riskitekijöinä ja oireena (pdf 84 kt)

 

 

Julkaisuja

Kiviuuruusu, Olli ym: Life-Course Associations Between Smoking and Depressive Symptoms. A 30-Year Finnish Follow-up Study. Nicotine & Tobacco Research 2024. Volume 26, Issue 7, 843–851.

Suvisaari, Jaana ym: Vakaviin mielenterveyshäiriöihin sairastuneiden fyysisten terveysongelmien riskitekijät. Tutkimuksesta tiiviisti 2019_042, THL.

Eskelinen, Saana: Skitsofreniapotilaiden somaattisten terveysongelmien ehkäisy. Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim 2018;134(15):1449-56.

Seppälä, Jussi ym: Masennus ja ruokavalio. Lääketieteellinen aikakauslehti Duodecim 2014;130(9):902-9.

Keinänen, Jaakko ym: Mortality in people with psychotic disorders in Finland: A population-based 13-year follow-up study. Schizophrenia Research 2018 Feb;192:113-118.

Manderbacka, Kristiina ym: Effect of stage, comorbidities and treatment on survival among cancer patients with or without mental illness. Br J Psychiatry 2017 Nov;211(5):304-309.

Anu Ruususen väitöskirja:  Diet and depression