Työelämä ja mielenterveyshäiriöt

Autonkorjaaja korjaa autoa.

Oikeus työhön ja ansioihin kuuluu meille kaikille, eikä mielenterveyden häiriö ole este työnteolle. Mielekäs ja soveltuva työ tukee hyvinvointia ja kuntoutumista.

IPS-työhönvalmennus

IPS-työhönvalmennus on tutkimusnäyttöön perustuva vaikuttava palvelu, joka tukee vakaviin mielenterveyden häiriöihin sairastuneiden henkilöiden työllistymistä ja työllisyyttä. IPS-toimintamallin tavoitteena on henkilön työllistyminen palkkatyöhön avoimille työmarkkinoille työhönvalmentajan avulla.

Työhönvalmentajan integroituminen kiinteäksi osaksi asiakkaan psykiatrista hoitotahoa on keskeistä toimintamallin tuloksellisuudessa. IPS-työhönvalmennukseen osallistuvalla henkilöllä on aina voimassa oleva hoitosuhde psykiatriseen hoitoon ja kuntoutukseen.

IPS-toimintamalli on kehitetty Yhdysvalloissa tuetun työllistymisen menetelmän pohjalta (Supported Employment eli SE). Kirjaimet IPS tulevat englanninkielisistä sanoista Individual Placement and Support.

Asiakkaan voimavarat ohjaavat toimintaa

IPS-työhönvalmennuksessa asiakas etsii työhönvalmentajan tuella työpaikan, joka vastaa asiakkaan osaamista, voimavaroja ja mielenkiinnon kohteita. Toimintamallia voidaan tarkastella toipumisorientaation viitekehyksessä. Asiakkaan kuntoutumisen nähdään edistyvän merkittävästi, kun hän omaan elämäntilanteeseensa sopivan työn kautta osallistuu yhteiskuntaan sen täysivaltaisena ja aktiivisena jäsenenä.

Samalla vastataan työnantajien rekrytointitarpeisiin tarjoamalla osaavaa ja motivoitunutta työvoimaa. Työnantajien kanssa kartoitetaan avoimien työpaikkojen ohella piilotyöpaikkoja. Asiakas ja työnantaja saavat työhönvalmentajan tukea myös työsuhteen aikana. Tarvittaessa työtä mukautetaan asiakkaan tarpeiden ja voimavarojen mukaan.

IPS perustuu vahvaan tutkimusnäyttöön

Toimintamalli perustuu vahvaan tutkimusnäyttöön, ja sen vaikuttavuus työllistymistuloksiltaan on kaksin- tai kolminkertaista suhteessa verrokkipalveluihin. Eurooppalaisella tasolla IPS-työhönvalmennuksen asiakkaista on työllistynyt keskimäärin 37 prosenttia, Suomessa parhaimmillaan jopa 46 prosenttia.

Käypä hoito -suosituksen mukaan IPS-työhönvalmennus parantaa työharjoittelua paremmin vaikeaa mielenterveyden häiriötä sairastavien potilaiden työllistymistä ja selviytymistä avoimilla työmarkkinoilla.
Skitsofreniapotilaiden tuettu työllistyminen (Käypä hoito)

Tutkimuksissa IPS-työhönvalmennukseen osallistumisen on lisäksi todettu tuottavan myönteisiä vaikutuksia työnhakijoiden psykososiaaliseen hyvinvointiin. Suomalaisessa tutkimuksessa työnhakijoiden itsearvioitu terveys, itsetunto sekä osallisuuden ja arvostuksen kokemukset vahvistuivat ja psyykkinen oireilu väheni. Tyytyväisyys taloudelliseen tilanteeseen, kykyyn voittaa vaikeudet, päivittäiseen pärjäämiseen sekä omien vahvuuksien kehittämiseen kasvoivat.
Vakavaan mielenterveyden häiriöön sairastuneille suunnatusta IPS-työhönvalmennuksesta hyviä tuloksia

IPS-työhönvalmennus Suomessa

Suomessa IPS-työhönvalmennus on otettu käyttöön mielenterveyspalveluihin integroituna yli puolessa hyvinvointialueista. Työikäisten sosiaalipalveluihin integroituneena IPS-työhönvalmennusta on puolestaan pilotoitu kuudella hyvinvointialueella.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) koordinoima IPS-kehittämishanke 2020–2024 on toteuttanut kansallisen mielenterveysstrategian työelämään kuntouttavien mielenterveyspalvelujen sisällöllistä ja toiminnallista uudistusta.