Kouluampumisen vastuullinen käsittely mediassa
Kouluampumisten tekotapojen seikkaperäinen viestiminen ihannointia mahdollistavalla tavalla myötävaikuttaa runsaan tutkimustiedon mukaan siihen, että tekoa jäljitellään. Toisaalta vastuullisella viestinnällä voidaan ulkomaisten kokemusten mukaan vähentää jäljittelyn riskiä.
Vastuullinen viestintä
Vastuullisen viestinnän tunnusmerkkejä ovat:
- asiallinen tieto siitä, miten ihmiset yleensä reagoivat traumaattisissa tilanteissa
- avunsaantimahdollisuuksista kertominen
- dramaattisen kuva-aineiston julkaisemisen välttäminen
- sisällön muokkaaminen kohderyhmän mukaan (esim. lasten TV:n katseluaikojen huomioiminen ja varjeleminen järkyttäviltä lööpeiltä)
- ihmiselämän menettämisen sureminen.
Jäljittelyn vaaraa kasvattava viestintä
Tutkimustiedon mukaan jäljittelyn vaara kasvaa, jos tapahtumasta viestintä
- kuvailee yksityiskohtaisesti tekijän persoonallisuutta ja historiaa yksityiskohtaisesti eli inhimillistää sitä
- kuvailee seikkaperäisesti teon tekotapaa
- on dramaattista, näkyvää ja sensaatiohakuista
- liittyy tunnettuun henkilöön
- esittää teon ainoana ja väistämättömänä ratkaisuna ongelmiin.
Vaikutukset lapsiin ja nuoriin suuret
Median vaikutus on suurin lapsiin ja nuoriin, etenkin roolinsa, ikänsä ja sukupuolensa suhteen tekijän kanssa samassa oleviin. Lasten ja nuorten haastattelemista ei suositella, koska siitä voi olla haastateltavalle haittaa.
Aiemmat suositukset
Jokelan ja Kauhajoen kouluampumisten jälkeen tehtiin suosituksia tapahtumiin liittyvästä viestinnästä. Tutkimuksissa todettiin, että akuuttivaiheessa haastatteluita antaneiden nuorten oireilu saattoi vaikeutua mediahuomiosta.
- Median toiminnan asianmukaisuus tulee varmistaa. Tämä on ensisijaisesti median edustajien oma ammattieettinen vastuu. Toimintatavoista tulisi pyrkiä sopimaan tiedotusvastuussa olevien, kriisityötä koordinoivien ja journalistien välillä.
- Järkyttävän tapahtuman seuraamista uutisista ja sosiaalisesta mediasta on syytä rajata lapsilta ja nuorilta lisätraumatisoitumisen välttämiseksi.
- Erityisesti nuorten kohdalla on kiinnitettävä huomiota vapaa-ajalla ja sosiaalisessa mediassa nouseviin negatiivisiin ryhmäilmiöihin, jotta huhupuheet tai tapahtumissa vellominen eivät lisää psyykkistä kuormittumista.
- Nuorten luonnollisissa verkostoissa työskentelevien aikuisten (nuorisotoimen, harrastustoiminnan, seurakuntien) ymmärrystä sosiaalisen median ilmiöistä on lisättävä.
- Riittävä läsnä olevien aikuisten määrä on syytä varmistaa erityisesti akuuttivaiheessa.
Kouluampuminen somessa: kuinka käsitellä asiaa lasten ja nuorten kanssa (Opetushallitus)
