Sisäilmatutkimus THL:ssä
THL tutkii sisäilman epäpuhtauksien ja epäpuhtauslähteiden, erityisesti kosteusvaurioiden, aiheuttamia vaikutuksia ihmisen terveydelle. THL tuottaa myös tietoa keskeisistä ympäristöterveyden riskeistä sekä niiden torjuntavaihtoehdoista.
Tutkimusten tulokset julkaistaan arvostetuissa vertaisarvioiduissa tiedelehdissä ja esitellään alan johtavissa konferensseissa. Sisäilmatutkimusta on tehty THL:ssä jo 1990-luvulta lähtien.
THL:n sisäilmatiimi on julkaissut vuoden 2010 jälkeen sisäilmaan liittyen:
- yli 200 tieteellisestä artikkelia kansainvälisissä, arvostetuissa ja vertaisarvioiduissa tiedelehdissä sekä
- yli 150 kansallista tai kansainvälistä seminaarijulkaisua, oppikirjakappaletta, tutkimusraporttia tai ammattialan julkaisua.
Mitä THL:ssä tutkitaan tällä hetkellä?
THL tutkii kosteusvaurioiden terveyshaittoja ja niihin liittyviä altistuksia kouluissa, kodeissa ja päiväkodeissa:
- Miten kodin kosteusvaurioille altistuminen varhaisessa elämänvaiheessa vaikuttaa lapsen terveyteen, etenkin astman kehittymiseen?
- Mitkä kosteusvaurioihin liittyvät tekijät, kuten altistukset mikrobeille ja niiden toksiineille, voivat selittää terveyshaittoja? Mitkä voivat olla taustalla olevat immunologiset mekanismit?
- Voidaanko piilevät kosteusvauriot havaita rakennuksen sisäilman mikrobiston muutoksista?
- Voidaanko korjausrakentamista priorisoida määrittelemällä terveydelle haitallisimmat kohteet rakennuksen sisäilman mikrobien ja niiden tuotteiden kuten toksiinien perusteella?
- Voidaanko ilmanpuhdistimilla vähentää altistumista sisäilman hiukkasmaisille, kemiallisille ja mikrobiologisille epäpuhtauksille sekä tilan käyttäjien kokemia oireilua ja olosuhdehaittoja?
THL tutkii koettua huonoa sisäilmaa ja oireilua sekä siihen liittyviä tekijöitä:
- Mitkä ovat keskeiset koettuun huonoon sisäilmaan ja oireiluun vaikuttavat tekijät?
- THL on kehittänyt uuden sisäilmakyselyn kouluille. Kyselyn käytön myötä kertyy valtakunnallisesti kattava vertailuaineisto oppilaiden kokemista olosuhdehaitoista ja oireista.
THL toteuttaa myös moniin muihin sisäilman epäpuhtauksiin ja haittatekijöihin (esimerkiksi pienhiukkaset ja melu) liittyviä toksikologisia, immunologisia, epidemiologisia tutkimuksia sekä tutkii astman ja allergisten sairauksien syntymekanismeja.
THL selvittää ja tutkii rakennusten ongelmatilanteiden selvitysprosesseja, tunnistaa hyviä toimintamalleja ja vie niitä käytännön työhön kuntien, kaupunkien ja viranomaisten käyttöön. Lisäksi THL selvittää ympäristöaltisteisiin liittyviä riskikäsityksiä.
Viimeaikaisten tutkimusten keskeisiä tuloksia
- Kosteusvauriot ovat olleet THL tutkimuksessa keskeinen fokus. Aihetta on tutkittu hyvin suunnitelluissa kansallisissa ja kansainvälisissä tapaus-verrokki-, kohortti- sekä interventiotutkimuksissa, kodeissa ja kouluissa.
- THL on osoittanut useissa epidemiologisissa tutkimuksissa, että kotien kosteusvauriot ovat lapsilla yhteydessä lisääntyneeseen riskiin sairastua astmaan. WHO nosti katsauksessaan vuonna 2009 THL:n tutkimuksen esiin keskeisenä näyttönä kosteusvaurioiden yhteydestä astman kehittymiseen lapsilla.
- THL on kerännyt syntymäkohorttiaineiston (LUKAS), jossa lapsuuden kodin mikrobi- ja kosteusvauriot on arvioitu sadoista kodeista ja lapsen terveyttä seurattu 15 vuotta. Aineisto on maailmassa ainoita, jossa voidaan tutkia lasten mikrobi- ja kosteusvaurioille altistumisen pitkäaikaisia terveysvaikutuksia. LUKAS-tutkimuksessa on muun muassa havaittu, että eri asteisia kosteusvaurioita on lähes kaikissa kodeissa, mutta vain vakavat vauriot tai näkyvä home erityisesti lapsen makuuhuoneessa lisäävät hengitystieoireita sekä astmaan sairastumisen riskiä. On myös havaittu, että kodin kosteusvaurioaltistumiseen saattaa lapsilla liittyä lisääntynyt systeeminen tulehdus, mutta vaikutus ei jää pysyväksi.
- THL on useissa korkeatasoisissa hankkeissa tutkinut mikrobitoksiinien roolia kosteusvaurioituneissa rakennuksissa. Tutkimuksissa on havaittu, että sisäilman mikrobitoksiineilla on yleensä heikko yhteys kosteusvaurioihin. Altistuminen mikrobitoksiineille ei ole selittänyt uuden astman lisääntynyttä riskiä kosteusvaurioituneissa rakennuksissa.
- Suomen, Hollannin ja Espanjan kouluja vertailevassa laajassa hankkeessa (HITEA) todettiin, että kaikissa tutkimusmaissa esiintyi kosteusvaurioita, mutta vauriot ilmenivät eri tavoilla eri maissa. Suomessa havaittiin huomattavasti vähemmän mikrobialtistumista ja toksisuutta, mutta selittämättömästä syystä vain Suomen kosteusvaurioituneissa kouluissa raportoitiin enemmän oireita kuin vertailukouluissa. Objektiivisesti mitatussa terveydentilassa ei havaittu mainittavia eroja vaurio- ja vertailukoulujen välillä.
- AVATER-hanke tuotti tietoa koulujen sisäilmaongelmien hallintaan kunnissa. Hankkeessa tunnistettiin keskeisiä ongelmia ja hyviä toimintatapoja. Osana hanketta koottiin myös tutkimukseen perustuvat suositukset rakennuksen käyttöä turvaaville toimenpiteille.
- THL on tuottanut runsaasti tietoa siitä, miten lukuisat eri tekijät vaikuttavat sisätilojen mikrobipitoisuuksiin ja miten toistettavia eri näytteenotto- ja analyysimenetelmät ovat. Esimerkiksi BABYROBOT tutkimuksessa kuvattiin, kuinka vauvat altistuvat matoista irtoaville hiukkasille ja mikrobeille.
- LUKAS-tutkimuksessa tutkijat osoittivat, että oikeanlainen kodin mikrobisto voi myös suojata astman puhkeamiselta. Astmalta suojaavan mikrobiston koostumuksen mallina on käytetty maatilakotien sisäilman mikrobistoa, koska maatiloilla kasvamisen tiedetään suojaavan allergioilta ja astmalta.
