Miten voin ylläpitää sisäilman laatua?

Sisäympäristön laatuun vaikuttavat useat tekijät, kuten muun muassa ulkoilmasta ja rakennuksesta sekä sen käyttäjien toimesta sisäilmaan kulkeutuvat kemialliset ja hiukkasmaiset epäpuhtaudet, ilmanvaihtojärjestelmän toiminta, lämpöolot ja ääniympäristö.

Sisäympäristön laatua voidaan ylläpitää muun muassa huolehtimalla rakennuksen kunnosta, tarvittaessa korjaamalla rakennusta, siivoamalla ja hallitsemalla epäpuhtauslähteitä sekä huolehtimalla riittävästä ilmanvaihdosta.

Huomioi ulkoilmasta sisälle kulkeutuvat epäpuhtaudet ja melu

Puunpoltto niin kotitalouksissa kuin teollisuudessakin tuottaa pienhiukkasia ulkoilmaan. Myös liikenteen aiheuttamat päästöt, kuten pakokaasut ja katupöly, tuottavat pienhiukkasia. Osa hiukkasista, kuten siitepöly, on peräisin luonnosta. Ulkoilman hiukkasten kulkeutumista sisäilmaan voidaan vähentää ilmanvaihdon tuloilman suodatuksella ja huonetilassa tilapäisesti ilmanpuhdistimella esimerkiksi allergia-aikaan. Laitteen puhdistustekniikka on valittava sen mukaan, mitä epäpuhtautta pyritään poistamaan.
Radon on maaperässä esiintyvä ja sisäilmaan kulkeutuva hajuton radioaktiivinen kaasu. Suomessa sisäilman radonpitoisuudet ovat kallio- ja maaperästämme johtuen suurempia kuin keskimäärin muualla. Erityisesti läpäisevillä soraharjuilla radonpitoisuudet ovat kohonneita. Rakennustavalla ja radonpoistojärjestelmillä voidaan vaikuttaa sisäilman radonpitoisuuteen.

Lue lisää: Radon (STUK)

Asuinympäristössä voi olla useita erilaisia melulähteitä, kuten liikenne, teollisuuslaitokset ja rakennustyömaat. Rakennusten sisällä melua aiheutuu normaalin asumisen ja rakennuksissa tapahtuvan toiminnan lisäksi teknisistä laitteista. Liian voimakkaana melu häiritsee keskittymistä ja lepoa. Tieliikenteen melulle altistumista voi vähentää itse esimerkiksi pitämällä ikkunat kiinni ja valitsemalla makuuhuoneeksi mahdollisimman kaukana tiestä olevan huoneen. Jos asuinympäristössäsi on häiritsevää melua, ole ensisijaisesti yhteydessä melun aiheuttajaan.

Lue lisää: Melu

Hallitse ihmisen toiminnasta aiheutuvia epäpuhtauksia

Puunpoltossa syntyy pienhiukkasia ja kaasumaisia epäpuhtauksia, kuten PAH- yhdisteitä, formaldehydiä ja hiilimonoksidia, eli häkää. Käytä takassa tai puulämmitteisessä saunassa laadukasta ja kuivaa polttopuuta. Älä myöskään sulje peltejä liian aikaisin, jotta häkä pääsee poistumaan ulos.

Lue lisää: Puunpoltto

Kynttilöiden polttaminen voi lisätä sisäilman kaasumaisia epäpuhtauksia ja nostaa hiukkaspitoisuuksia. Polta kynttilöitä harkiten ja sammuta ne mieluiten tukahduttamalla.
Tupakoidessa vapautuu hiukkasmaisia epäpuhtauksia ja niiden lisäksi myös satoja kemiallisia yhdisteitä, joten sisätiloissa tupakointia tulee välttää.
Kotieläimistä vapautuu ilmaan allergeeneja ja karvoja. Kotieläimien mukana kulkeutuu myös hiukkasia ulkoa sisätiloihin. Näiden epäpuhtauksien määrään voidaan vaikuttaa siivoamalla.
Mikrobeja, eli bakteereita, sieniä (hiivat ja homeet), viruksia ja alkueliöitä, on kaikkialla ympäristössämme, myös sisäympäristössä. Tavallisesti sisäympäristön pääasiallinen bakteerilähde on ihminen itse, kun taas sienet ovat tyypillisesti peräisin ulkoa. Muita sisäilman tavanomaisia mikrobilähteitä ovat mm. lemmikkieläimet ja huonekasvien kasvualustat. Tarkista huonekasvien mullat säännöllisesti ja vaihda homehtuneet mullat uusiin.

Huolehdi riittävästä ilmanvaihdosta ja sopivasta huonelämpötilasta

Ilmanvaihtojärjestelmän toiminnalla on merkittävä vaikutus kodin sisäilman laatuun. Siksi on tärkeä tietää, millainen ilmanvaihtojärjestelmä omassa asunnossa on ja mistä asioista asukkaan tulee huolehtia sisäilman laadun ylläpitämiseksi.
Toimiva ilmanvaihto laimentaa ja poistaa rakennuksessa syntyviä epäpuhtauksia ja kosteutta sisäilmasta sekä tuo vastaavasti ulkoa puhdasta korvausilmaa tilalle.
Kotona ja tiloissa, joissa oleskellaan jatkuvasti, on ilmanvaihdon oltava toiminnassa jatkuvasti.
Älä tuki tulo- ja poistoilmaventtiilejä. On tärkeää, että ilma pääsee vaihtumaan suunnitellusti. Tämä on erityisen tärkeää, jos käytössä ei ole ilmanvaihtokonetta eli rakennuksessa on ns. luonnollinen eli painovoimainen ilmanvaihto.
Rakennuksen ilmanvaihtojärjestelmän kunnon tarkastaminen, suodattimien vaihto sekä ilmanvaihtokanavien puhdistaminen on taloyhtiön vastuulla. Omakotitaloissa ilmanvaihdon toiminnasta huolehtiminen, tarvittavat suodattimien vaihdot sekä järjestelmän ja tuloilma- tai korvausilma- ja poistoilmaventtiilien puhdistaminen on aina omistajan vastuulla.
Taajama-alueella ilmanvaihtokanavat tulisi puhdistaa noin 5–10 vuoden välein riippuen ilmanvaihtojärjestelmästä ja kodin sijainnista. Ilmanvaihtokoneen suodattimien vaihto tehdään säännöllisesti 2–4 kertaa vuodessa riippuen siitä sijaitseeko rakennus vilkkaasti liikennöidyssä taajamassa vai haja-asutusalueella.
Asunto-osakeyhtiöissä osakkaan vastuulla ovat korvaus- tai tuloilmaventtiilien puhdistaminen. Korvaus- tai tuloilmaventtiilit sijaitsevat tyypillisesti makuuhuoneissa ja olohuoneessa ja ne puhdistetaan valmistajan ohjeen mukaisesti noin 2–4 kertaa vuodessa.
Myös poistoilmaventtiilien puhdistaminen on osakkaan vastuulla ja ne kannattaa puhdistaa noin 2–4 kertaa vuodessa. Poistoilmaventtiilit sijaitsevat yleensä keittiössä, kylpyhuoneessa, saunassa, vaatehuoneessa ja WC:ssä. Niihin kertyy helposti pölyä, jolloin epäpuhtauksien ja kosteuden poistuminen asunnosta voi heikentyä.
Venttiilit voi pyyhkiä nihkeällä mikrokuitupyyhkeellä tai imuroida. Jos venttiili on irrotettavissa, sen voi pestä käsin esim. miedolla pesuaineella ja vedellä. Venttiiliä irrotettaessa tulee välttää keskikartion liikuttamista, jotta ilmanvaihdon säätö ei muutu.
Ilmanvaihto auttaa huoneilman kosteuden hallitsemisessa. Ilmankosteutta lisäävää toimintaa ovat muun muassa pyykkien kuivatus sisällä, ruoanlaitto ja suihkun käyttäminen. Ilmanvaihdon tehostaminen onkin tärkeää esimerkiksi saunomisen ja suihkun käytön aikana sekä sen jälkeen. Ilmanvaihtoa kannattaa tehostaa myös ruuanlaiton yhteydessä, jotta ruuanlaitossa syntyvä kosteus ja epäpuhtaudet poistuisivat kodista. Ilmanvaihtoa voi tehostaa joko koneellisesti tai lyhytaikaisella ikkunatuuletuksella sään sekä siitepöly- ja katupölykauden niin salliessa.
Ilmanvaihdon huoltotöissä kannattaa tutustua aina valmistajan ohjeisiin sekä käyttää tarvittaessa apuna alan ammattilaista varsinkin, jos asiasta ei ole aiempaa kokemusta.
Vedon tunteeseen vaikuttaa ilmanvaihdosta johtuvan ilman liikkeen lisäksi alhainen huonelämpötila, lämpösäteily kylmiltä pinnoilta ja muun muassa tuloilman suuntaus. Vetoa voivat aiheuttaa myös heikkolaatuiset ikkunat sekä epätiivis tai puutteellisesti eristetty rakennuksen vaippa.
Huoneilman lämpötilan on oltava asumiseen ja oleskeluun soveltuvaa. Lämpötila vaikuttaa suoraan asuinviihtyvyyteen ja sen kokemisessa on yksilöllisiä eroja.

Kotia siivoamalla voit parantaa sisäilman laatua

Tee kodista helposti siivottava esimerkiksi karsimalla turha tavara sekä suosimalla helposti puhdistettavia pintoja ja vähän pölyäviä sisustusmateriaaleja.
Pölyä ja likaa voidaan poistaa tehokkaasti pinnoilta nihkeäpyyhinnällä tai imuroimalla. Myös vaikeammin puhdistettavat pinnat, esimerkiksi kaappien päältä, on tärkeä pyyhkiä tarpeen mukaan.
Kodin siivouksessa voi käyttää yleispuhdistusaineita. Desinfioivia puhdistusaineita ei tarvita normaalissa kotisiivouksessa.

Ennaltaehkäise rakennuksen epäpuhtauslähteitä

Erityisesti uusista rakennus- ja sisustusmateriaaleista vapautuu sisäilmaan haihtuvia orgaanisia yhdisteitä (VOC eli volatile organic compound), joiden pitoisuus vähenee tavallisesti muutamien kuukausien kuluessa. Ajan mittaan rakennusmateriaaleissa voi tapahtua kemiallisten ja fysikaalisten tekijöiden aiheuttamia muutoksia, jotka voivat synnyttää jatkuviakin päästöjä. Näitä materiaalien hajoamista edistäviä tekijöitä ovat esimerkiksi kosteus, otsoni, kuumuus, UV-säteily ja kuluminen. Ilmanvaihdolla voidaan poistaa myös materiaaleista syntyviä kaasumaisia epäpuhtauksia.
Jos rakennat tai remontoit, valitse kodin pinnoiksi mahdollisimman vähäpäästöisiä materiaaleja.
Tuloilmakanavien huonokuntoisista äänenvaimentimista ja eristeistä, lämpö- ja paloeristeistä tai esimerkiksi akustiikkalevyistä voi vapautua mineraalivillakuituja sisäilmaan. Kuituja voi kulkeutua sisäilmaan myös seinien tai katon eristeistä, jos rakenteiden läpi kulkeutuu tuloilmaa hallitsemattomasti. Näihin voidaan vaikuttaa toteuttamalla ilmanvaihto niin, että korvausilmaa tulee hallitusti ja tuloilmakanavat ovat hyväkuntoisia.
Rakennusten kosteusvaurioista johtuvat mikrobikasvustot voivat nostaa mikrobitasoja. Jos havaitset esimerkiksi kosteusvauriojälkiä, parketin tummumista ja maalin hilseilyä, outoja hajuja tai kosteuden tiivistymistä, selvitä niiden syy ja korjaa havaitut ongelmat. Käytä ongelmien selvittämisessä ja korjaamisessa pätevän asiantuntijan apua.
Kaikkiin ennen vuotta 1994 rakennettuihin remonttikohteisiin on teetettävä asbestikartoitus ennen purkutöitä ja remontteja. Ehjistä asbestimateriaaleista ei ole haittaa terveydelle, mutta rikkoutuneista asbestia sisältävistä materiaaleista voi irrota asbestikuituja sisäilmaan. Asbestille altistuminen on edelleen mahdollista rakennusten purkutöissä, minkä vuoksi suojauksesta ja osastoinnista tulee huolehtia. Muita tyypillisiä haitta-aineita vanhemmissa rakennuksissa ovat PAH-yhdisteet esim. kivihiilitervapohjaiset tuotteet, kuten kreosootti, PCB-yhdisteet (polyklooratut bifenyylit) ja haitalliset metalliyhdisteet (esim. lyijy). Ne voidaan todeta rakennusmateriaaleista tehdyssä haitta-aine kartoituksessa. Haitta-aineet huomioidaan korjaus- ja purkutöissä suojautumisessa sekä rakennusjätteen lajittelussa.

Lue lisää:

Tarkkaile talon kuntoa ja huolla taloa säännöllisesti

Hyvään sisäympäristön laatuun ja rakennuksen kuntoon voi vaikuttaa huoltamalla taloa ja sen teknisiä järjestelmiä.
Puhdista rännit ja huolehdi, että sadevedet päätyvät hallitusti sadevesikaivoihin sekä tarkista rakennuksen salaojien toimivuus säännöllisesti.
Varmista, ettei vesi seiso rakennuksen lähellä. Rakennuksen lähellä olevan maan kallistukset tulee olla rakennuksesta pois päin. Varmista myös ikkunapellitysten kallistukset.
Tarkista vesikaton kunto ja korvaa esimerkiksi katteen rikkinäiset tiilet uusilla.

Lue lisää: