Apua sisäilmasta oireilevalle

Sisäilman epäpuhtaudet voivat aiheuttaa hengitystie- ja ärsytysoireita sekä yleisoireita, kuten päänsärkyä. Osaan epäpuhtauksista liittyy suurentunut riski sairastua.

• Keskeisiä oireita aiheuttavia haittatekijöitä ovat korkea sisälämpötila, kuiva sisäilma, puutteellinen ilmanvaihto, pölyisyys ja likaisuus, mineraalikuidut, tupakansavu, erilaiset allergeenit sekä kosteus- ja mikrobivauriot.
• Suurentunut riski sairastumiseen liittyy esimerkiksi vakaviin kosteusvaurioihin. Pitkäaikaisessa altistuksessa kosteusvauriot ovat lisänneet astmariskiä noin 1,5-kertaiseksi. Kosteusvauriot eivät kuitenkaan erotu astman muiden riskitekijöiden joukosta erityisen voimakkaasti. Kosteusvaurioiden vaikutusta muiden sairauksien syntyyn ei ole voitu todentaa.

Lue lisää: Miten sisäilma vaikuttaa ihmisten terveyteen? 

Oireiluun vaikuttavat sisäilman lisäksi monet erilaiset tekijät. Oireet voivat olla merkki esimerkiksi infektiosta tai sairaudesta. Oireet voivat olla myös reagointia erilaisiin kuormitustekijöihin. Monet meistä kokevat lähes päivittäin jonkinasteisia oireita, kuten päänsärkyä tai nenän tukkoisuutta.

Jos saat oireita kotona tai työpaikallasi, on luonnollista etsiä oireilulle syytä myös sisäilman laadusta. Vaikean oireilun syiden selvittäminen on terveydenhuollon ammattilaisten tehtävä. Rakennukseen liittyvät selvitykset ovat puolestaan kiinteistönomistajan vastuulla. Sisäilman laatua voidaan selvittää vain rakennusta tutkimalla.

Valtaosa sisäilmaan liitetystä oireilusta on lievää tai korkeintaan kohtalaista. Vaikeasta sisäilmaan liitetystä oireilusta kärsivän potilaan tulee hakeutua terveydenhuoltoon, jotta oireilun syyt ja mahdolliset taustalla olevat sairaudet voidaan selvittää.

Lue lisää: Epäiletkö ongelmia sisäilman laadussa?  

Kuvan sisältö taulukkomuodossa:
Keskeiset toimijat ja vastuutahot sisäilmatilanteiden yhteydessä

Epäilen, että oireeni johtuvat sisäilmasta. Mistä saan apua?

• Jos epäilet, että rakennuksen sisäilmasta aiheutuu haittaa tai riskiä terveydellesi, ota yhteyttä rakennuksesta vastaavaan tahoon.
• Jos saat toistuvia, vaikeita tai toimintakykyä haittaavia oireita, ota yhteys terveydenhuollon ammattilaiseen. Heidän tehtävänään on selvittää, onko oireiden takana sairaus. He myös seuraavat vointiasi, määrittävät hoitoasi ja ohjaavat sinut tarvittaessa jatkotutkimuksiin.
• Hoitava lääkäri suunnittelee tarvittavat tutkimukset oireiden ja havaintojen perusteella. Potilaan oma kuvaus oireista ja toimintakyvystä on tärkeä osa kokonaistilanteen arviointia. Sairauksien toteaminen ja hoito tapahtuvat hoitosuositusten mukaisesti. Laadukas erotusdiagnostiikka, eli muiden tilannetta selittävien sairauksien tai tekijöiden poissulku, on tärkeä osa selvittelyjä.
• Vaikka lääkäri ei hoida tai tutki rakennusta, kannattaa hänelle kertoa havaintosi ja tietosi rakennuksen sisäilman laadusta. Yhdessä lääkärin tai terveydenhoitajan kanssa voitte pohtia, mitä jatkotoimenpiteitä tai selvityksiä tarvitaan.

Hyväkään sisäilman laatu ei takaa, ettet saa oireita, koska oireilua aiheuttavat monet muutkin asiat. Jos rakennuksessa ei havaita asianmukaisista selvityksistä huolimatta oireita aiheuttavia olosuhteita, on tärkeä pohtia yhdessä hoitavan lääkärin kanssa muita oireilua lisääviä tekijöitä ja sitä, miten vointiasi voidaan helpottaa. Lisäksi selvitetään, onko tarvetta lääketieteellisille jatkotutkimuksille. Oireilevan henkilön tilannetta on tärkeää hoitaa kokonaisvaltaisesti.

Mitä on ympäristöherkkyys?

Pieni osa ihmisistä kokee saavansa hyvin herkästi oireita sisäilmasta ja muistakin ympäristötekijöistä. He saavat usein hankalia sisäilmaan liitettyjä oireita rakennuksissa, joissa valtaosa ihmisistä ei saa oireita ja joissa ei ole merkittävissä määrin sisäilman epäpuhtauksia.

Jos oireiluherkkyyden taustalta ei voida huolellistenkaan tutkimusten jälkeen löytää selittävää tekijää ja oireet aiheuttavat merkittävää toimintakyvyn vajausta, kyse voi olla ympäristöherkkyydestä. Ympäristöherkkyys luokitellaan toiminnalliseksi häiriöksi eikä se johdu esimerkiksi kosteusvaurion biologisista tai fysikaalisista vaikutuksista, vaan siitä, että henkilö kokee altistuvansa jollekin haitalliselle (ns. nosebo-ilmiö). Taustalla on siis ehdollistumista, keskushermoston herkistymistä sekä psyykkisiä ilmiöitä.

Ympäristöherkkyydessä oireiden syntymiselle ratkaisevaa on ympäristön kokeminen haitalliseksi, eivät sisäympäristötekijöiden fysikaaliset, kemialliset tai biologiset ominaisuudet tai niiden määrä. Ympäristöherkkyys voi liittyä mihin tahansa ympäristötekijään, kuten kemikaaleihin, tuulivoimaan, sähkökenttiin tai sisäilmaan. Usein ympäristöherkät saavatkin oireita samanaikaisesti monista ympäristötekijöistä.

Ympäristöherkkyys aiheuttaa merkittävää inhimillistä kärsimystä potilaille ja usein myös heidän lähipiirilleen. Ympäristöherkkien hoitoon ja tukeen onkin panostettava lisää. Ympäristöherkkyyden hoidossa korostuu luottamukseen perustuva, vahva ja pitkäjänteinen potilas–lääkärisuhde sekä hyvin toteutettu erotusdiagnostiikka.

Lue lisää: Ympäristöherkkyydet (STM)   

Voiko oireista toipua?

Oireilu on yleistä ja onneksi vain harvoin merkki vakavasta sairaudesta. Huonon sisäilman aiheuttamat oireet yleensä poistuvat, kun ilman laatua parannetaan. Laadukaskaan sisäympäristö ei aina kuitenkaan korjaa tilannetta. Erityisesti vaikeita ja pitkäaikaisia oireita saavat tarvitsevat terveydenhuollon tukea ja kuntoutusta. Tilanne voi tuntua vaikealta ja kuormittavalta, mutta siihen on mahdollista saada apua.

Miten itse voin helpottaa vointiani?

Terveyteesi liittyvien tutkimusten ja hoidon sekä rakennuksiin kohdistuvien selvitysten lisäksi pyri aina pitämään itsestäsi mahdollisimman hyvää huolta. Riippumatta sairaudestasi tai oireistasi, säännölliset ja terveelliset elintavat tukevat terveyttä ja hyvinvointia. Esimerkiksi peruskunnosta huolehtiminen on tärkeää, koska se auttaa jaksamaan ja tukee paranemista.

Hyvinvointiasi tukevat myös arjen ja stressin hallinnan kehittäminen, rentoutuminen, lepo ja sosiaalisten suhteiden ylläpito. Jos tupakoit, pyri lopettamaan. Tähän saat myös tukea terveydenhuollon ammattilaisilta.