Aikuisväestön hyvinvointi, terveys ja palvelut – FinSote

Laatuseloste

Aikuisväestön hyvinvointi, terveys ja palvelut -tilaston laatuselosteessa arvioidaan tilaston luotettavuutta ja sopivuutta eri käyttötarkoituksiin. Laatuselosteessa noudatetaan Suomen virallisen tilaston (SVT) suosituksia.

Tilastotietojen relevanssi

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) julkaisema tilasto kuvaa suomalaisten aikuisväestön hyvinvointia ja terveyttä sekä sosiaali- ja terveyspalveluja alueittain ja väestöryhmittäin. Tilasto tuotetaan otokseen perustuvasta laajasta Kansallinen terveys-, hyvinvointi- ja palvelututkimus (FinSote) kyselytutkimuksesta, joka on toteutettu ensimmäisen kerran vuonna 2018.

Valtakunnallisista terveyden ja sosiaalihuollon rekistereistä saadaan aluetasoista tietoa palveluiden piirissä olevien suomalaisten hyvinvoinnista ja terveydestä sekä palveluiden käytöstä. Rekisterit eivät kuitenkaan yksin pysty kattavasti kuvaamaan kaikkia väestön terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä ilmiöitä. FinSote-aineisto sisältää väestöryhmittäistä
seurantatietoa sellaisista keskeisistä ilmiöistä, joista ei saada tietoa rekistereistä. Näitä ovat esimerkiksi aikuisten elintavat ja kokemukset hyvinvoinnistaan. Tämä tilasto tuottaa tietoa väestön palvelutarpeista, väestön kokemuksista sosiaali- ja terveyspalveluiden toimivuudesta sekä väestöryhmien välisestä ja alueellisesta yhdenvertaisuudesta. Tilaston aiheita ovat elinolot ja elämänlaatu, osallisuus ja toimintakyky, terveys, työ- ja toimintakyky, elintavat, turvattomuus ja väkivaltakokemukset, sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttö ja saatavuus, palveluiden yhdenvertaisuus, sosiaalituet ja -etuudet, sähköisten palveluiden käyttö sekä sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus ja kustannukset.

Tietoja käyttävät erityisesti sote-uudistuksen johtamisen ja arvioinnin parissa työskentelevät päättäjät, virkamiehet sekä terveydenhuollon ja sosiaalialan ammattilaiset. Tietoja käytetään myös hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen suunnittelussa ja kohdentamisessa, alueellisten hyvinvointikertomusten laadinnassa, palvelutarpeiden seurannassa sekä väestöryhmien välisten hyvinvointi- ja terveyserojen tutkimuksessa.

Tämä vuodesta 2018 alkaen tuotettu tilasto korvaa THL:n aiemmin toteuttaman Alueellinen terveys-, hyvinvointi- ja palvelut (ATH) -tutkimuksen, joka tuotti tietoa aikuisten hyvinvoinnin ja palveluiden yleisestä kehityksestä vuosina 2010–2017 alueittain ja väestöryhmittäin [1]. ATH-tutkimuksen sekä FinSote-tutkimuksen indikaattorit ovat saatavilla THL:n Terveytemme.fi- ja Sotkanet -verkkopalveluista.

Joka toinen vuosi toteutettavan FinSote-tutkimuksen lisäksi THL toteuttaa myös muita väestötutkimuksia. FinTerveys 2017 -tutkimuksen aineisto sisältää tietoa aikuisten terveydestä ja hyvinvoinnista, toimintakyvystä sekä palveluiden käytöstä. Kouluterveyskysely puolestaan tuottaa joka toinen vuosi kuntatasoista tietoa alakouluikäisistä, yläkoulun 8. ja 9. luokkalaisista ja toisen asteen opiskelijoista. Lisäksi Sotkanettiin on koottu valtakunnallisia, alue- ja kuntatason indikaattoreita palveluja käyttäneiden suomalaisten hyvinvoinnista ja terveydestä perustuen rekisteritietoihin.

Menetelmäkuvaus

Tilasto perustuu joka toinen vuosi tehtävään FinSote-tutkimukseen. Tämä tilastoraportti perustuu FinSote  2020 -aineistoon, jonka tulokset raportoidaan keväällä 2021. Tiedot kerättiin syyskuussa 2020 – helmikuussa 2021 kyselylomakkeilla, joihin oli mahdollista vastata postikyselynä tai verkossa. Tutkimuksen kansallisesti edustava otos koostuu 20 vuotta täyttäneestä Suomessa vakituisesti asuvasta väestöstä. 

Otos poimittiin ositetulla satunnaisotannalla. Tutkimuksessa ei ole yläikärajaa. Kysely lähetettiin 61 600 henkilölle väestötietojärjestelmän tietojen avulla. Jokaisen hyvinvointialueen (22 kpl) osalta otoskoko oli 2800 henkilöä / hyvinvointialue. 20–74-vuotiaita poimittiin 2000 / hyvinvointialue ja 75 vuotta täyttäneitä 800 / hyvinvointialue. Otantamenetelmällä vastataan sote-arvioinnin tarpeeseen saada tulokset jokaiselta hyvinvointialueelta ikäryhmittäin. Lisäksi kunnilla ja muilla alueilla on mahdollisuus tilata tutkimuksesta maksullinen lisäotos, jonka avulla voi seurata alueen kehitystä.

Tutkimuksessa on kolmelle eri ikäryhmälle räätälöidyt kyselylomakkeet (20–54v, 55–74v, 75+v) neljällä kielellä: suomi, ruotsi, venäjä, englanti. Tiedonkeruun aikana tutkittavia lähestytään tietyin väliajoin postitse, kunnes tutkittava vastaa kyselyyn tai kieltäytyy osallistumasta tutkimukseen, kuitenkin enintään neljä kertaa. Kyselyyn vastaaminen on vapaaehtoista.

Vuonna 2020 vastaajia oli 28 199 ja vastausprosentti oli 46,4 %. Ikäryhmittäin tarkasteltuna vastausaktiivisuus oli 20–54-vuotiailla 29,9 %, 55–74-vuotiailla 59,4 % ja 75 vuotta täyttäneillä 58,9 %.

Liitetaulukko 1. Vastausaktiivisuus (%) hyvinvointialueittain ja ikäryhmittäin FinSote 2020 -aineistossa. (pdf 121 kt)

Kunakin vuonna vastaajajoukko on painottamalla korjattu vastaamaan perusjoukkoa (20 vuotta täyttänyt Manner-Suomen väestö). Lisäksi tuloksille on laskettu 95 % luottamusvälit havainnollistamaan satunnaisvaihtelun vaikutusta tuloksiin.

Tarkempia tietoja vuoden 2020 tiedonkeruusta sekä kyselylomakkeet löytyvät THL:n verkkosivuilta [2], ja tietoja aikaisempien vuosien ATH:n tiedonkeruista Terveytemme.fi -verkkopalvelusta.

Tutkimuslomakkeiden painatus, postitus ja tallennus on ulkoistettu alihankkijalle. Täytetyt paperilomakkeet tallennetaan optisesti ja osa aineistosta käsin laadun varmistamiseksi. Optisen tallennuksen yhteydessä vastauksiin tehdään loogiset tarkistukset ja myös ennalta annettujen ohjeiden mukaisia standardisointeja esimerkiksi virheellisesti vastattujen kohtien osalta. Tutkimusaineiston saapuessa THL:ään se tarkistetaan mahdollisten virheiden, puutteiden ja epäloogisuuksien havaitsemiseksi. Verkossa täytetyn lomakkeen vastaukset kerätään THL:n lomakepalvelun kautta. Aineistot yhdistetään rakenteisten kuvausten avulla yhdeksi tutkimustietokannaksi. Lisäksi kyselyaineistoon yhdistetään otoskehikosta tietoja vastaajan iästä, sukupuolesta, siviilisäädystä, äidinkielestä, talouden henkilöluvusta ja asuinpaikasta. Muodostettuja tilastoja verrataan edellisen tiedonkeruun vastaaviin tietoihin. Epäselvät tiedot tarkistetaan ja korjataan mahdollisuuksien mukaan.

Aineistosta vastaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, joka tilastoviranomaisena säilyttää ja käsittelee tietoja luottamuksellisesti salassapitovelvollisuutta ja tietosuojalainsäädäntöä noudattaen. Kaikilla tietoja keräävillä ja käsittelevillä henkilöillä on vaitiolovelvollisuus.

Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus

Posti- ja verkkokyselyllä toteutetun tiedonkeruun kattavuutta voidaan arvioida aineiston katoanalyyseillä, joilla selvitetään rekisteritietojen avulla, miten tutkimukseen osallistuneet ja osallistumattomat eroavat toisistaan ja miten kato vaikuttaa tuloksiin. Vastauskatoa korjataan käyttämällä painokertoimia, jotka on tuotettu Inverse Probability Weighting (IPW) -menetelmällä. IPW-menetelmää on käytetty useissa väestöä koskevissa kyselytutkimuksissa, ja sen on todettu sopivan myös suomalaisväestön vastauskadon korjaamiseen [3].

Painokertoimien laskentaan on käytetty koko otokselle saatavissa olevia tietoja: ikä, sukupuoli, siviilisääty, koulutusaste, kieli ja asuinalue. Näiden muuttujien avulla on mallinnettu jokaiselle vastanneelle vastaustodennäköisyys, ja tutkittavan painokerroin on tuon todennäköisyyden käänteisluvun ja poimintatodennäköisyyden yhdistelmä. Painokertoimien avulla tutkittavien joukko edustaa väestöä laskennassa käytettyjen muuttujien näkökulmasta.

Kattavuus on matalin nuorten miesten keskuudessa, ikääntyneiden osallistumisaktiivisuus on puolestaan korkea. Lisäksi tiedetään, että kyselytutkimuksissa vastaajat usein tiedostamattaan tai tietoisesti aliraportoivat epäsuotuisaa terveyskäyttäytymistään. Erityisesti alkoholinkäyttöön ja muihin päihteisiin liittyvissä kysymyksissä kattamatta jäävä osuus johtuu yhtäältä siitä, että paljon alkoholia ja päihteitä käyttävät jättävät keskimääräistä useammin osallistumatta tutkimuksiin, ja toisaalta siitä, että tutkimukseen osallistuvat aliarvioivat alkoholinkäyttöään.

Aluevertailussa aliraportointi ei kuitenkaan ole ongelma, kun voidaan olettaa, ettei se eroa alueiden väestöjen välillä.

Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus

FinSote-tutkimus toteutetaan joka toinen vuosi. Laaja otoskoko (vuonna 2018 otoskoko oli 59 400, vuonna 2020 puolestaan 61 600) mahdollistaa maakuntatasoisen tai sitä vastaavan aluetason tietotuotannon. Lomake sisältää laajasti kysymyksiä sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttäjäkokemuksista ja väestön hyvinvoinnista ja terveydestä.

Tiedot julkaistaan noin 2–4 kuukautta tiedonkeruun päättymisen jälkeen.

Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys

FinSote -tutkimus on toteutettu vuodesta 2018 alkaen ja sen tulokset raportoidaan vertailukelpoisina indikaattoreina. Mittarit ovat saatavilla maksutta sekä Terveytemme.fi että Sotkanet-verkkopalveluista. Terveytemme.fi -verkkopalvelu sisältää osoittimet hyvinvointialueittain ja väestöryhmittäin luottamusväleineen uusimman kuntajaon mukaisesti. Tiedot ovat saatavilla myös THL:n tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanetistä (sotkanet.fi). Sotkanet sisältää noin sadan indikaattorin tulokset koko maassa ja alueittain iän, sukupuolen ja koulutuksen mukaan. Sotkanetissä ei kuitenkaan julkaista alueittaisia tietoja niistä osoittimista, joissa vastaajien määrä on vähäinen ja satunnaisuuteen liittyvä epävarmuus on suuri. Tällaisia ovat esimerkiksi sosiaalipalveluiden ja -etuuksien käyttökokemuksia kuvaavat osoittimet. Verkkopalvelu sisältää myös eri tutkimusvuosina lisäotoksen tilanneiden kuntien kuntakohtaiset tulokset. Sotkanetistä tiedot ovat saatavilla suoraan hyvinvointikertomuksiin avoimen rajapinnan kautta. Tilastolla on myös omat kotisivut osoitteessa thl.fi/tilastot/finsote.

Tilastojen vertailukelpoisuus

FinSote -tutkimuksen kysymykset ovat suurimmaksi osaksi vertailukelpoiset vastaavien kansainvälisten ja kansallisten tutkimusten kanssa. Tiedonkeruun valmistelussa on huomioitu mm. European Health Interview Surveyn ja muiden EU-tasoisten terveyteen liittyvien tiedonkeruiden tietosisällöt sekä THL:n muut väestöä koskevat kysely-ja terveystarkastustutkimukset. Tiedonkeruumenetelmällä on kuitenkin tutkitusti vaikutusta tuloksiin, mikä on hyvä huomioida kysely- ja terveystarkastus- tai haastattelututkimusten tuloksia vertaillessa. FinTerveys -tutkimuksessa kerätään tietoa samankaltaisista väestön terveyden ja hyvinvoinnin ilmiöistä terveystarkastuksissa ja kyselylomakkeilla, mutta tiedonkeruun menetelmien eroista johtuen tuloksia ei voida suoraan verrata keskenään [4].

FinSote 2020 -tutkimuksen tulokset ovat vertailukelpoisia FinSote 2018 -tutkimuksen tulosten kanssa suurelta osin, sillä tiedonkeruumenetelmä ja useat tutkimuskysymykset ovat pysyneet molemmissa tutkimuksissa lähes samoina. Tutkimuksen otanta on muuttunut hieman vuosien 2018 ja 2020 välillä, sillä sote-uudistuksen uuden aluejaon myötä Uusimaa on jaettu viiteen eri hyvinvointialueeseen [5]. Muutos otannassa voi vaikuttaa tutkimuksen tuloksiin. FinSote 2020- tiedonkeruu myös toteutettiin koronaepidemian ja siitä johtuneiden poikkeusolojen aikana. Epidemian ja sen rajoittamistoimien vaikutus ihmisten arkielämään ja kokemuksiin tulee huomioida vuosien 2018 ja 2020 tuloksia vertailtaessa. 

Myös monien väestön terveyttä ja elintapoja kuvaavien ilmiöiden kehitystä voidaan verrata ATH-tutkimuksesta (2010‒2017) sekä Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys (AVTK 1978–2014) sekä Eläkeikäisen väestön terveyskäyttäytyminen ja terveys (EVTK 1985–2014) -aineistoista saatuihin tuloksiin. Tällaisia ilmiöitä ovat esimerkiksi koettu terveys, lihavuus ja päivittäinen tupakointi, joiden aikasarjat on tuotettu Sotkanet-verkkopalveluun vuodesta 1990 alkaen (päivittäinen tupakointi vuodesta 1996 alkaen).

Selkeys ja eheys/yhtenäisyys

FinSote-tutkimuksen tiedonkeruun lomakkeilla on pysyviä ja vaihtuvia osia. Pysyviä osia ovat keskeiset väestön hyvinvointiin, terveyteen ja elintapoihin liittyvät kysymykset sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttöä koskevat kysymykset. Pysyvien osien lisäksi lomakkeelle voidaan lisätä ajankohtaisia ilmiöitä kartoittavia lisäkysymyksiä (ns. moduuli), jotka vaihtelevat eri vuosien tiedonkeruissa.

Pysyvien osien kysymyksistä suurin osa säilyi muuttumattomana vuoden 2020 kyselylomakkeella. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen näkökulmasta keskeisimmät lisäykset vuoden 2020 lomakkeelle ovat koettua turvallisuutta ja turvattomuutta kartoittavat kysymykset sekä lyhyt positiivisen mielenterveyden mittari (SWEMWBS). Vastaavasti lomakkeelta poistettiin pitkäaikaissairauksia ja terveyden edistämisen ja sairauksien ehkäisyn toimenpiteitä (kuten influenssarokotus, kolesterolin ja verenpaineen mittaaminen terveydenhuollossa) kartoittavat kysymykset. Sosiaali- ja terveydenhuollon osalta valinnanvapauteen liittyvät kysymykset poistettiin. Lisäksi kokemuksia sosiaali- ja terveyspalveluissa kartoittavien kysymysten muotoiluja yhdenmukaistettiin OECD:n laatuindikaattorien taustalla olevia kysymyksiä vastaaviksi. Näiden kysymysten osalta tiedot eivät ole vertailukelpoisia vuoden 2018 tietojen kanssa.

Vuoden 2020 tilastoa koskevat erityiskysymykset

Vuonna 2020 FinSote-kyselyyn lisättiin lisäkysymyksiä kahdesta ajankohtaisesta ilmiöstä. Jokainen vastaaja sai kaikille yhteisten kysymysten lisäksi vastattavakseen joko tarkentavia kysymyksiä digitaalisten palveluiden käytöstä (ns. digi-moduuli, satunnaisotanta kansallisesta otoksesta: 20–74-vuotiaita 400/hyvinvointialue ja 75 vuotta täyttäneitä 200/hyvinvointialue, yhteensä n=13 200) tai kysymyksiä koronaepidemian vaikutuksista (ns. korona-moduuli, lopulle kansallisesta otoksesta: 20–74-vuotiaita 1600/hyvinvointialue ja 75 vuotta täyttäneitä 600/hyvinvointialue, yhteensä n=48 400). Digimoduulin ja päälomakkeen sähköisten palveluiden käyttöä koskevien kysymysten tuloksia raportoidaan erillisessä digitalisaatiota ja sähköistä asiointia sosiaali- ja terveydenhuollossa taustoittavassa raportissa. Raportti julkaistiin kesäkuussa 2021 [6]. Korona-moduulin tuloksia on raportoitu erillisessä julkaisussa joulukuussa 2020 [7].

Kirjallisuus

1) Kaikkonen R, Murto J, Pentala-Nikulainen O, Koskela T, Virtala E, Härkänen T, Koskenniemi T, Ahonen J, Vartiainen E & Koskinen S. Alueellisen terveys- ja hyvinvointitutkimuksen perustulokset 2010–2017.

2) Kansallinen terveys-, hyvinvointi- ja palvelututkimus FinSote -tutkimuksen kyselylomakkeet 2020. Saatavana: thl.fi/finsote. Viitattu 21.5.2021.

3) Härkänen T, Kaikkonen R, Virtala E and Koskinen S. Inverse probability weighting and doubly robust methods in correcting the effects of non-response in the reimbursed medication and self-reported turnout estimates in the ATH survey. BMC Public Health. 2014;14:1150.

4) Koponen P, Borodulin K, Lundqvist A, Sääksjärvi K ja Koskinen S (toim.) Terveys, toimintakyky ja hyvinvointi Suomessa – FinTerveys 2017-tutkimus. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Raportti 4/2018.

5) Valtioneuvosto, 2020. Sote-uudistus. [Verkkosivu]. Viitattu 21.5.2021.

6) Kyytsönen, M., Aalto, A.-M., Vehko, T. (2021). Sosiaali- ja terveydenhuollon sähköinen asiointi 2020–2021: Väestön kokemukset. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, raportti 7/2021.

7) Parikka S, Ikonen J, Koskela T, Hedman L, Kilpeläinen H, Aalto A-M, Sainio P, Ilmarinen K, Holm M & Lundqvist A. Koronan vaikutukset vaihtelevat alueittain – eroja myös ikääntyneillä sekä toimintarajoitteisilla verrattuna muuhun väestöön. Kansallisen FinSote-tutkimuksen ennakkotuloksia syksyllä 2020. Verkkojulkaisu: thl.fi/finsote

 

Päivitetty: