Ennakollinen lastensuojeluilmoitus

Ennakollisen lastensuojeluilmoituksen tarkoitus

Ennakollinen lastensuojeluilmoitus tehdään ennen lapsen syntymää. Ennakollinen lastensuojeluilmoitus on tehtävä, jos on perusteltua syytä epäillä, että syntyvä lapsi tulee tarvitsemaan lastensuojelun tukitoimia välittömästi syntymänsä jälkeen.
Lastensuojelulaki 25 c § (Finlex)

Ennakollinen ilmoitus synnyttää hyvinvointialueelle toimintavelvoitteen jo ennen lapsen syntymää. Ilmoituksen tarkoituksena on turvata odottavalle perheelle riittävät palvelut jo raskausaikana, jotta vauvaa odottava perhe voi antaa sikiölle mahdollisimman turvallisen kasvuympäristön. Raskausajan työskentely voi turvata lapsen terveyttä, vanhemman ja lapsen välistä kiintymyssuhdetta sekä perheen kiinnittymistä palveluihin. Tiivis raskausajan työskentely parhaimmillaan ennaltaehkäisee tai lyhentää lapsen lastensuojelun asiakkuutta.

Milloin ennakollinen lastensuojeluilmoitus tehdään?

Ennakollinen lastensuojeluilmoitus tulee tehdä tilanteissa, joissa ilmoittajalla on perusteltua tietoa esimerkiksi raskaana olevan henkilön tai tulevan toisen vanhemman päihdeongelmasta, vakavasta mielenterveyden häiriöstä, lähisuhdeväkivallasta tai vapausrangaistuksesta. Pelkkä päihteidenkäytön epäily ei ole riittävä peruste ennakollisen ilmoituksen tekemiseen.

Ennakollinen lastensuojeluilmoitus on tärkeää tehdä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa raskautta, jotta myös raskausaikana voidaan tukea perhettä ja järjestää riittävät palvelut raskausajalle. Ammattilainen ei voi jättää ilmoitusvelvollisuuttaan täyttämättä tai siirtää sitä toiselle taholle tai myöhemmille raskausviikoille.

Kuka tahansa voi tehdä ennakollisen lastensuojeluilmoituksen. Ilmoituksen voivat tehdä esimerkiksi vauvaa odottavan perheen läheiset.

Ilmoitusvelvollisia ovat samat tahot, jotka ovat lastensuojelulain 25 §:n mukaan velvollisia varsinaisen lastensuojeluilmoituksen tekemiseen.
Lastensuojeluilmoitus

Näitä tahoja ovat

  • sosiaali- ja terveydenhuolto ja lasten päivähoito
  • sosiaali- tai terveydenhuollon palvelujen tuottaja
  • opetustoimi
  • nuorisotoimi
  • opetuksen tai koulutuksen järjestäjä
  • poliisitoimi
  • Rikosseuraamuslaitos
  • palo- ja pelastustoimi
  • seurakunta
  • muu uskonnollinen yhdyskunta
  • vastaanottokeskus
  • hätäkeskustoimintaa harjoittava yksikkö
  • koululaisten aamu- tai iltapäivätoimintaa tarjoava yksikkö
  • Tulli
  • Rajavartiolaitos
  • ulosottoviranomainen
  • Kansaneläkelaitos

Sinulla on velvollisuus tehdä lastensuojeluilmoitus, jos

  • työskentelet yllämainitun tahon palveluksessa vakituisesti, määräaikaisesti tai sijaisena
  • olet luottamustoimessa jossakin tahossa
  • työskentelet itsenäisenä ammatinharjoittajana jonkun tahon kanssa
  • sinulla toimeksiantosuhde jonkun tahon kanssa
  • olet perheneuvoja
  • olet terveydenhuollon ammattilainen

Sinun täytyy tehdä ilmoitus viipymättä. Velvollisuus koskee myös sijaisia. Vaitiolovelvollisuus ei estä tekemästä ennakollista lastensuojeluilmoitusta.

Ennakollinen lastensuojeluilmoitus vai yhteydenotto sosiaalihuoltoon?

Ammattilaiset esimerkiksi terveydenhuollosta tai sivistystoimesta voivat olla asiakkaan suostumuksella yhteydessä sosiaalihuoltoon, jotta henkilön palveluntarve arvioitaisiin. Jos henkilö ei tähän suostu ja on ilmeistä, että syntyvä lapsi tulee tarvitsemaan lastensuojelun tukitoimia välittömästi syntymänsä jälkeen, täytyy ammattilaisen tehdä ennakollinen lastensuojeluilmoitus.

Työskentely raskausaikana on monialaista yhteistyötä

Ennakollisen lastensuojeluilmoituksen jälkeen hyvinvointialueella on arvioitava kiireellisen avun tarve välittömästi ja järjestettävä esimerkiksi asumiseen, toimeentuloon tai päihteettömyyden tukemiseen liittyvät tarvittavat palvelut. Tämän jälkeen aloitetaan yleensä palvelutarpeen arviointi, joka on itsessään interventio odottajan elämään. Jos odottaja on erityistä tukea tarvitseva henkilö, tekee palvelutarpeen arvioinnin sosiaalityöntekijä. Palvelutarpeen arviointi on tehtävä ilman aiheetonta viivytystä.
Sosiaalihuoltolaki 1301/2014  (Finlex)

Palvelutarpeen arvioinnin aikana on hyvä aloittaa nopeasti monialainen yhteistyö  erityisesti terveydenhuollon palveluiden kanssa, sillä raskausajan palvelut ovat sekä terveydenhuollon että aikuissosiaalityön tai lapsiperheiden sosiaalityön palveluita. Raskausajan palvelutarpeen arviointi on tärkeää tehdä riittävän laajasti niin, että otetaan huomioon koko perheen tarpeet. Lasta odottavan henkilön lisäksi tulee huomioida tuleva toinen vanhempi ja aloittaa hänelle oma sosiaalihuollon asiakkuus tarvittaessa. Arvioinnin aikana on hyvä tehdä kotikäynti.

Palvelutarvetta arvioidessa otetaan kantaa niihin riskitekijöihin, jotka perheessä heikentävät vauvan kasvuolosuhteita ja ovat perusteena palveluille ja vauvan mahdolliselle suojelun tarpeelle. Prosessissa arvioidaan olennaisia riskejä, kuten päihteidenkäyttöä, mielenterveyden haasteita ja lähisuhdeväkivallan riskiä, vaikka ennakollinen lastensuojeluilmoitus ei koskisi näitä asioita. Samalla on hyvä ottaa kantaa myös vauvan kasvua ja kehitystä suojaaviin tekijöihin perheessä.
Palvelutarpeen arviointi

Raskausajan työskentely on tarvittaessa hyvin tiivistä. Työskentelyssä otetaan huomioon asiakkaalla ennen raskautta käynnissä olleet palvelut, neuvolan rooli sekä kaikki sosiaali- ja terveydenhuollon olennaiset palvelut. Raskausaikana on tärkeää sopia, kuka palveluiden kokonaisuutta koordinoi ja välttää päällekkäistä työtä. Läheisverkosto otetaan mukaan työskentelyyn, jos asiakas näin toivoo.
Monialainen yhteistyö ja asiakkaan tietojen antaminen

Yhteinen, avoin työskentely raskausaikana tähtää suunnitelmallisuuteen niin, että raskausaikana voidaan suunnitella riittävät palvelut perheelle sekä raskaus- että vauvaperheajalle. Tavoitteena on luottamuksellinen työskentely, jossa muutos on mahdollista. Raskausajan tukitoimet ovat vapaaehtoisia, joten työntekijän tuki palveluihin kiinnittymiseen on tärkeää. Työntekijän vastuulla on kannatella asiakkaan prosessia, vaikka se olisi asiakkaalle vaikeaa. Asiakkaalle on hyvä kertoa avoimesti prosessista ja sen eri vaiheista.
Systeeminen toimintamalli lastensuojelussa

Usein olennaista on järjestää tuleville vanhemmille tukea vanhemmuuteen ja varhaiseen vuorovaikutukseen lapsen kanssa. Varhaisen vuorovaikutuksen tuki osaltaan auttaa esimerkiksi päihdeongelmasta kuntoutumisessa. Hyvinvointialueet huolehtivat siitä, että tukea, hoitoa ja kuntoutusta on tarjolla näissä erityistilanteissa.

Raskaana olevalla henkilöllä on oikeus saada välittömästi riittävät päihteettömyyttä tukevat sosiaali- ja terveyspalvelut. Kyseessä on niin sanottu subjektiivinen oikeus. Palvelut on tärkeää järjestää nopeasti jo alkuraskaudesta lähtien ja asiakasta on tuettava kiinnittymään tarvittaviin palveluihin. Palvelut on järjestettävä yhteistyössä sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaisten kesken, mikä merkitsee tarvittaessa tiivistä verkostomaista työskentelyä raskausaikana.

Milloin lastensuojeluasiakkuus voi alkaa?

Hyvinvointialueen on tärkeää saada riittävän ajoissa tieto syntyvästä lapsesta, mikäli on syytä epäillä, että tämä tulee tarvitsemaan syntyessään lastensuojelun tukitoimia. Tällöin tarvittavat palvelut on mahdollista suunnitella etukäteen yhdessä tulevien vanhempien kanssa. Varsinainen lastensuojeluasiakkuus alkaa vasta lapsen syntymän jälkeen. Lastensuojelulain mukaiset vireille tulosta laskettavat määräajat alkavat kulua, kun sosiaalityöntekijällä tai muulla lastensuojelun työntekijällä on tieto lastensuojelun tarpeessa olevan lapsen syntymästä. Lastensuojelun sosiaalityö, alkaa kun lapsi on syntynyt ja on todettu, että lastensuojelun asiakkuuden kriteerit täyttyvät.

Välittömästi lapsen syntymän jälkeen tarvittavat sosiaalipalvelut voidaan arvioida ja suunnitella yhteistyössä lastensuojelun sosiaalityöntekijän kanssa. Hyvinvointialueille tulee luoda toimivat yhteistyökäytännöt tilanteiden hoitamiseksi ja tiedonkulun varmistamiseksi. Jos on selvää, että lapsi tarvitsee lastensuojelun palveluita syntymänsä jälkeen, on hyvä käytäntö, että lapsen tuleva lastensuojelun sosiaalityöntekijä on mukana loppuraskauden työskentelyssä. Tämä helpottaa ja nopeuttaa palveluiden arviointia ja toteuttamista lapsen synnyttyä.

Lastensuojelun asiakirjoja ei voida avata ennen lapsen syntymää, eli vanhempia koskevat kirjaukset tehdään tällöin muualle sosiaalitoimen tietojärjestelmään osaksi vanhemman kirjauksia.

Ennakollisia lastensuojeluilmoituksia ei merkitä lastensuojeluilmoitusten rekisteriin, koska ilmoitus ei vielä tässä vaiheessa koske lasta. Hyvinvointialue voi halutessaan tilastoida ilmoituksia muulla tavoin lastensuojelutyön seurantaa ja lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman tekoa varten.
Lastensuojelulainmukaiset rekisteröintivelvoitteet

Päivitetty: