Hallintolain mukainen kuuleminen

• Asianosaisen ja muun asiaan osallisen oikeudesta tulla kuulluksi ennen ratkaisun tekemistä
• Kuulemisesta ilmoittaminen
• Asianosaiselle ja muulle asiaan osalliselle kuulemisen yhteydessä luovutettavat tiedot

Asianosaisen ja muun asiaan osallisen oikeudesta tulla kuulluksi ennen ratkaisun tekemistä

Suomen perustuslain 21 §:n mukaan oikeus tulla ennakkoon kuulluksi omassa asiassaan on eräs lailla turvattavista oikeusturvakeinoista. Kuulemismenettelyn tarkoituksena on turvata asiaan osalliselle mahdollisuus osallistua itseään koskevan asian käsittelyyn ja vaikuttaa viranomaisen ratkaisuun antamalla asiassa oma selitys tai hankkimalla asiaan omaa asiantuntijaselvitystä.

Hallintolain 34 §:n mukaisesti asianosaiselle on ennen asian ratkaisemista annettava tilaisuus lausua mielipiteensä asiasta sekä antaa selityksensä sellaista vaatimuksista ja selvityksistä, jotka saattavat vaikuttaa asian ratkaisuun.

Asianosaisella tarkoitetaan hallintolain mukaan henkilöä, jonka etua, oikeutta tai velvollisuutta asia koskee. Lastensuojelulain 42 §:ssä on säädetty asiaan osallisten kuulemisesta hallintolain 34 §:ssä tarkoitetulla tavalla. Asiaan osallisten käsite lastensuojelussa on laajempi kuin hallintolaissa määritelty varsinainen asianosainen, joka myös kuuluu lastensuojelulaissa määriteltyyn asiaan osallisten joukkoon.

Mainitun pykälän mukaan viranomaisen on varattava asiaan osallisille tilaisuus tulla kuulluksi ennen huostaanottoa koskevan hakemuksen tai päätöksen tekemistä samoin kuin ennen sijaishuoltoa tai huostassapidon lopettamista koskevan päätöksen tekemistä 12 vuotta täyttäneelle lapselle, huoltajalle, vanhemmalle ja henkilölle, jonka hoidossa ja kasvatuksessa lapsi on tai on ollut välittömästi ennen asian valmistelua ollut.

Kuulemisesta ilmoittaminen

Lastensuojeluasian asiaan osalliset voidaan kutsua tilaisuuteen tavallisella kirjeellä hallintolain 59 §:n mukaisesti. Tarvittaessa erityisesti asianosaisen oikeusturvan sitä edellyttäessä voidaan käyttää myös hallintolain 60 §:n mukaista todisteellista tiedoksiantoa. Kirjeessä on hallintolain 36 §:n mukaisesti ilmoitettava kuulemisen tarkoitus ja selityksen antamiselle varattu määräaika.

Määräaika ei saa olla kohtuuttoman lyhyt, ettei kuulemisen tarkoitus vaarantuisi. Kuultavalle varattavan kohtuullisen ajan kestoa arvioitaessa tulee ottaa huomioon, että kuultavalla tulisi tuona aikana olla mahdollisuus tutustua asiaan vaikuttavaan materiaaliin huolellisesti, jotta hän voi antaa oman perustellun selityksensä sen johdosta. Kuultava saattaa joutua myös hankkimaan ulkopuolista apua kirjallisen selityksen laatimiseen tai hankkimaan ulkopuolisen asiantuntijan arvioin asiasta.

Kuulemiskutsussa on tarvittaessa yksilöitävä se, mistä seikoista viranomainen erityisesti haluaa selitystä. Kutsussa tulee myös aina mainita, että asia voidaan viranomaisessa ratkaista, vaikka asiaan osallinen ei käytä hänelle varattua tilaisuutta tulla kuulluksi tai jos hän ylittää selityksen antamiselle varatun määräajan.

Ilmoituksen yhteydessä on toimitettava myös kuulemisen kannalta tarpeelliset asiakirjat joko alkuperäisinä tai jäljennöksinä. Asiakirjoihin on laitettava salassapitomerkintä. Jos asiakirjoja ei jostain syystä toimiteta ilmoituksen yhteydessä, on kutsussa selvästi ilmaistava missä ja milloin asianosaisella on mahdollisuus tutustua aineistoon.

Asianosaiselle ja muulle asiaan osalliselle kuulemisen yhteydessä luovutettavat tiedot

Hallintolain 34 §:n mukaan kuulemisen kohteena ovat sellaiset vaatimukset ja selvitykset, jotka saattavat vaikuttaa asian ratkaisuun ja joista asianosaiselta pyydetään kuulemisen yhteydessä vastaselitys ja/tai mielipide. Vaatimus tarkoittaa esimerkiksi viranomaisen vaatimusta lapsen huostaan ottamisesta.

Selvitykset, esimerkiksi lääkärinlausunnot, taas ovat hallintoasian kohteena olevan vaatimuksen perusteena olevia tosiseikkoja ja todisteita niiden olemassaolosta. Sekä vaatimukset että selvitykset vaikuttavat tehdyn vaatimuksen oikeudelliseen arviointiin, minkä vuoksi asianosaisen oikeusturvan kannalta on tärkeää, että asianosaiselle vartaan tilaisuus lausua mielipiteensä tai antaa joko suullinen tai kirjallinen selityksensä niiden johdosta. Myös kuulemisen jälkeen saapuneesta uudesta selvityksestä on kuultava asianosaista.

Hallintolain 36 § edellyttää, että asiaan osalliselle on toimitettava kuulemisen kohteena olevat asiakirjat alkuperäisinä tai jäljennöksinä taikka varattava muutoin tilaisuus tutustua niihin. Hallintolain 36 §:n sanamuodon mukaan viranomaisen on oma-aloitteisesti ja viran puolesta toimitettava asianosaiselle kuulemisen kannalta tarpeellinen materiaali, ellei asianosaiselle varata viranomaisen toimesta tilaisuutta tutustua näihin muutoin.

Mitään erillistä tietopyyntöä ei siis asianosaiselta kuulemisen yhteydessä edellytetä. Lähtökohtana kuulemismateriaalin suhteen tulee olla se, että viranomainen toimittaa kuulemisen kannalta tarpeelliset asiakirjat kuulemiskutsun (ilmoituksen) yhteydessä joko alkuperäisinä tai jäljennöksinä asianosaiselle, ellei ole olemassa edellä käsiteltyä perustetta, esim. tiedon luovuttaminen on vastoin lapsen etua, evätä tieto kokonaan tai osittain kuultavalta.

Tekstin on laatinut VT Mirjam Araneva,  SOS-lapsikylä