Tietojen antaminen

Seuraavassa esitetään tahot, jotka saattavat lastensuojeluasiassa pyytää tietoja lastensuojelun viranomaiselta. Tietojen antamisen edellytykset tulee aina harkita kussakin yksittäistapauksessa erikseen, jolloin merkitystä voi olla myös sillä, kuka tietoja pyytää ja missä asemassa hän on lapsen asiaan nähden.

Tietojen antaminen asiakkaalle tai asianosaiselle

Asiakkaan ja hänen laillisen edustajansa (esimerkiksi lapsen huoltajan) oikeus saada tietoa asianosaisena ja oikeus saada tietoa itseään koskevasta asiakirjasta määräytyy viranomaisen toiminnan julkisuudesta annetun lain 3 luvun mukaan.
Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 11 § 

Asiakas

Asiakkaalla tarkoitetaan henkilöä (lasta tai aikuista), joka hakee tai käyttää sosiaalihuollon palvelua.
Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 3 § (Finlex)

Lastensuojelussa asiakkaan hakemus ei kuitenkaan vielä tarkoita muuta kuin asian vireille tuloa lastensuojelussa, ei siis vielä asiakkuutta. Tämä johtuu siitä, että lastensuojelulaissa on erityissäännös siitä, milloin lastensuojelun asiakkuus alkaa. Lapsi voi kuitenkin olla sosiaalihuollon asiakas lastensuojelun tarpeen selvittämisen aikana.
Lastensuojeluasiakkuuden alkaminen
Lastensuojelulaki 27 § (Finlex)

Asianosainen ja asiaan osallinen

Asianosainen on henkilö, jonka oikeutta, etua tai velvollisuutta asia koskee.
Hallintolaki 434/2003, 11 § (Finlex)

Lastensuojeluasiassa asianosaisia ovat lapsen huoltaja ja lapsi itse riippumatta iästä ja siitä, käyttääkö hän itse puhevaltaansa. Huostaanottoon liittyvässä kuulemisessa puhutaan asianosaisten sijaan asiaan osallisten kuulemisesta ja kuultavien piiri on laajempi kuin mitä yleensä asianosaisella ymmärretään. Muu asiaan osallinen huostaanottoasiassa on esimerkiksi huollosta irrotettu vanhempi, isä- tai äitipuoli tai sijaisvanhempi.
Lastensuojelulaki 42 § (Finlex) 

Muilla asiaan osallisilla on näissä asioissa myös itsenäinen muutoksenhakuoikeus. Siten päätös on annettava todisteellisesti tiedoksi myös heille. Käytännössä merkittävin ero muiden asiaan osallisten ja varsinaisten asianosaisten välillä on kuitenkin se, että varsinaiset asianosaiset, huoltaja ja lapsi, voivat omalla vaatimuksellaan panna asian vireille kun taas muut asiaan osalliset voivat ainoastaan reagoida viranomaisten toimenpiteisiin käyttämällä heille varattua tilaisuutta tulla kuulluksi tai hakemalla muutosta viranomaisen päätökseen.

Muiden asiaan osallisten asianosaisjulkisuuteen perustuva oikeus lasta koskevaan tietoon edellyttää vireillä olevaa asiaa joko viranomaisessa tai tuomioistuimessa. Heidän oikeutensa lasta koskevaan tietoon päättyy, kun asiassa on annettu lainvoimainen päätös, johon ei voida enää hakea muutosta.
Laki viranomaisen toiminnan julkisuudesta 11 § (julkisuuslaki, Finlex)

Lapsella ja huoltajalla (asianosaisilla) taas on oikeus tämänkin jälkeen syntyneisiin asiakirjoihin. Kuten edellä on todettu, muilla asiaan osallisilla ei myöskään ole oikeutta panna asiaa vireille viranomaisessa hakemuksella. Näin muut asiaan osalliset (esimerkiksi jo mainittu biologinen vanhempi, joka ei ole huoltaja) ei voi keinotekoisesti laajentaa oikeuttaan saada lasta koskevaa tietoa laittamalla asia vireille viranomaisessa, kun tämä oikeus on varattu ainoastaan lapselle ja huoltajalle.  

Tietojen antaminen asiakkaan lailliselle edustajalle

Alaikäisen laillinen edustaja on pääsääntöisesti tämän huoltaja. Huoltajan sijaiseksi voidaan kuitenkin määrätä edunvalvojan sijainen lastensuojeluasiassa. Laillinen edustaja voi pyytää lasta koskevaa tietoa riippumatta siitä, onko lasta koskeva asia vireillä viranomaisessa tai tuomioistuimessa ja hänelle tulee myös nuo tiedot luovuttaa, ellei alaikäinen ole käyttänyt kielto-oikeuttaan tai on olemassa julkisuuslain 11 §:n 2 momentissa mainittu peruste evätä tieto.
Laki viranomaisen toiminnan julkisuudesta 11 § 2 momentti (julkisuuslaki, Finlex)
Oikeus saada tietoa asiakirjasta
Lastensuojelun edunvalvonta

EOAK/5942/2019 (oikeusasiamies.fi): Lastensuojeluilmoitus oli sisältänyt lapsen isää koskevia arkaluonteisia, terveydentilaa koskevia, tietoja. Palvelutarpeen arvioinnin yhteenvedon yhteydessä ilmoitus oli luovutettu sellaisenaan lapsen äidille. Apulaisoikeusasiamies katsoi, että kaupungin sosiaali- ja terveyspalveluissa oli toimittu lainvastaisesti, kun kantelijaa koskevia salassa pidettäviä tietoja oli luovutettu lasten äidille. Kaikkien salassa pidettävien tietojen luovuttaminen ei AOA:n käsityksen mukaan olisi ollut laissa tarkoitetulla tavalla välttämätöntä lapsen sosiaalihuollon tarpeen selvittämiseksi. Kantelijalta ei ollut pyydetty suostumusta tietojen luovuttamiseen.

Valtuutettu asiamies tai avustaja

Lastensuojeluasiassa henkilöllä, jolla on asiassa puhevalta (mm. 12 vuotta täyttänyt lapsi) tai muita menettelyllisiä oikeuksia, on myös  oikeus käyttää asiamiestä ja avustajaa hallinto-asiassa.
Hallintolaki 12 § (Finlex)

Muut asiaan osalliset voivat myös käyttää asiamiestä ja avustajaa silloin, kun heille on varattava tilaisuus tulla kuulluksi hallintolain 34 §:n nojalla sekä silloin, kun he käyttävät muutoksenhakuoikeutta. Sekä asiamies että avustaja johtavat toimivaltansa asiassa asiakkaan puhevallasta ja valtuutuksesta. Heillä ei näin ollen voi olla päämiestään laajempia oikeuksia asiassa.
Hallintolain mukainen kuuleminen

Asiamies käyttää päämiehen puolesta puhevaltaa kun taas avustaja toimii päämiehensä rinnalla oikeudellisena apuna. Asiamies voi siis toimia asiassa myös ilman päämiestä, mutta avustajan toimivalta asiassa edellyttää pääsääntöisesti päämiehen läsnäoloa.

Asiamiehen on osoitettava toimintaoikeutensa esimerkiksi päämiehen allekirjoittamalla valtakirjalla.
Hallintolaki 12 § (Finlex)

Viranomainen voi tarvittaessa vaatia asiamieheltä yksilöityä valtakirjaa, jos asiamiehen toimivallasta tai toimivallan laajuudesta on epäselvyyttä. Valtuutetulla asiamiehellä tai avustajalla on ainoastaan päämiestään vastaava oikeus lasta koskevaan tietoon.

Viranomainen voi kieltää asiamiestä tai avustajaa toimimasta siinä viranomaisessa yksittäisessä asiassa, jos edellä mainittu on tehtäväänsä sopimaton. Kiellosta on ilmoitettava asiamiehen tai avustajan päämiehelle, jotta tämä voi halutessaan valtuuttaa tehtävään toisen henkilön. Asiasta on annettava valituskelpoinen hallintopäätös, joka on annettava asianosaisille todisteellisesti tiedoksi. Asianosaisia on myös kuultava ennen päätöksen tekemistä hallintolain 34 §:ssä tarkoitetulla tavalla.
Hallintolaki 12 § 2 momentti (Finlex)
Hallintolain mukainen kuuleminen

Asianosaisen ja muun asiaan osallisen oikeus saada tietoa asiakirjasta

Kuten edellä todettiin, asiakkaan oikeus saada asianosaisena (lastensuojeluasiassa asiaan osallisena) tietoa määräytyy viranomaisen toiminnan julkisuudesta annetun lain 11 §:n mukaisesti. Siinä on säädetty ns. asianosaisjulkisuuden edellytyksistä ja rajoista.
Laki viranomaisen toiminnan julkisuudesta 11 § (julkisuuslaki, Finlex)

Ensimmäinen edellytys asianosaisjulkisuuden syntymiselle on se, että asia, joka koskee jonkun etua, oikeutta tai velvollisuutta, on tai on ollut vireillä viranomaisessa tai tuomioistuimessa. Asianosaisen oikeus tiedonsaantiin antaa hakijalle, valittajalle sekä muulle, jonka etua, oikeutta tai velvollisuutta asia koskee, oikeuden saada pyynnöstä asiaa käsittelevältä tai käsitelleeltä viranomaiselta tiedon myös salassa pidettävästä asiakirjasta, joka voi tai on voinut vaikuttaa hänen asiansa käsittelyyn.

Asianosaisen tulee erikseen pyytää asianosaisjulkisuuden piiriin kuuluvia tietoja. Tietopyynnön kohteena olevat asiakirjat voivat pitää sisällään myös muita henkilöitä koskevia salassa pidettäviä tietoja, jos ne ovat vaikuttaneet tai voineet vaikuttaa asian käsittelyyn.

Asiakirjalla, joka on vaikuttanut tai voinut vaikuttaa asian käsittelyyn, tarkoitetaan asiakirjaa, joka

  • on kyseissä asiassa viranomaiselle esitetty tai jonka viranomainen on itse hankkinut tai laatinut ja
  • joka on voi tai on voinut vaikuttaa asian käsittelyyn.

Asiakirjan ei välttämättä tarvitse vaikuttaa itse ratkaisun sisältöön. Myös muistiinpanot tai muut vastaavat merkinnät, joita ei ole tarkoitus hävittää sen jälkeen, kun niissä oleva tieto on siirretty esim. asiakaskertomukseen tai neuvottelumuistioon, kuuluvat asianosaisjulkisuuden piiriin, jos ne saattavat vaikuttaa asian käsittelyyn.

Asianosaisen ja muun asiaan osallisen tiedonsaantioikeuden rajoittaminen

Julkisuuslaissa on säädetty tilanteista, jolloin asianosaisella tai muulla asiaan osallisella ei ole oikeutta tietoon, joka muussa tapauksessa olisi asianosaisjulkista. Tilanteet koskevat myös asianosaisen laillista edustajaa tai avustajaa.
Laki viranomaisen toiminnan julkisuudesta 11 § 2 momentti (julkisuuslaki, Finlex)

Asianosaisen tiedonsaantioikeuden rajoittamisperusteen arviointi edellyttää aina tapauskohtaista harkintaa, jossa on punnittava toisaalta asianosaisen oikeusturvaa (oikeus saada tieto itseään koskevan ratkaisun perusteista) ja toisaalta yksilön tai yhteisön tärkeän edun suojaamista.

Lastensuojelussa varmasti tärkein ja yleisimmin käytetty ko. säännöksen mukainen peruste tietojen epäämiselle on, että tiedon antaminen olisi vastoin erittäin tärkeää yleistä etua taikka lapsen etua tai muuta erittäin tärkeää yksityistä etua.

Esimerkki erittäin tärkeästä yleisestä edusta, jonka perusteella tieto voidaan evätä asianosaiselta, on lastensuojeluilmoituksen tekijän salaaminen, jos tiedon antaminen saattaisi yksittäistapauksessa vaarantaa lastensuojelun tarkoituksen toteutumisen.
HE 30/1998 vp (Finlex)

Erittäin tärkeä yksityinen etu rajoitusperusteena voi olla

  • yksityiselämän suojaaminen tai
  • yksilön turvallisuuden varmistaminen epäämällä asianosaiselta toisen henkilön terveydentilaa koskeva tieto tai
  • viranomaiselle tietoja antaneen henkilöllisyys, jos tiedon antaminen vaarantaisi henkilön turvallisuuden.

Lapsen etu asianosaisen tiedonsaantioikeuden rajoittamisen perusteena voi tulla kyseeseen erityisesti niissä tilanteissa, joissa lapsen ja hänen laillisen edustajansa edut ovat vastakkaisia, kuten lastensuojeluasioissa usein on.
HE 30/1998 vp (Finlex)

Jokaisen oikeus itseään koskevaan tietoon

Jokaisella on oikeus itseään koskeviin salassa pidettäviin asiakirjoihin sisältyviin tietoihin silloin, kun viranomaisessa ei ole tai ole ollutkaan vireillä häntä koskevaa asiaa.
Laki viranomaisen toiminnan julkisuudesta 12 § (julkisuuslaki, Finlex) 

Tietopyynnön kohteena ovat tällöin tosiasialliseen toimintaan liittyvät tiedot, kuten esimerkiksi lapsen sijaishuoltoon tai lastensuojelun toteuttamiseen liittyvät asiakaskertomukset.

Pyydettäviin asiakirjoihin saattaa sisältyä toista henkilöä koskevia salassa pidettäviä tietoja, jotka voidaan peittää asiakirjasta, jos tiedon antaminen on vastoin toisen erittäin tärkeää yksityistä etua. Oikeutta myös itseä koskevaan tietoon voidaan rajoittaa edellä mainituilla julkisuuslain 11 § 2 momentissa mainituilla edellytyksillä.
Laki viranomaisen toiminnan julkisuudesta 11 § 2 momentti ja 12 § (julkisuuslaki, Finlex)

Lasta koskevia tietoja, esimerkiksi asiakaskertomuksen kirjauksia, voidaan luovuttaa lapsen, huoltajan tai lapsen muun laillisen edustajan esittämän tietopyynnön perusteella, kun pyyntö perustuu julkisuuslain 12 §:ään, myös silloin, kun asia ei ole eikä ole ollutkaan vireillä viranomaisessa. Tiedot tulee pyynnön perusteella myös luovuttaa, elleivät perusteet tiedon epäämisestä täyty (vrt. julkisuuslaki 11 § 2 momentti, Finlex; lueteltu edellisessä kappaleessa  Asianosaisen ja muun asiaan osallisen tiedonsaantioikeuden rajoittaminen)

Apulaisoikeuskansleri totesi ratkaisussaan 28.10.2014 dnro OKV/1397/1/2012 ja OKV/1398/1/2012, että perusturvakeskuksella ei ollut lainmukaista syytä asiakirjojen antamisen viipymiselle. Kantelija oli pyytänyt perusturvakeskukselta muun muassa lastensuojelun asiakaskertomuksia. Asiakirjapyynnön tekemisen tarkkaa ajankohtaa ei voitu selvittää, mutta selvityksen perusteella asiakirjojen lähettämiseen oli mennyt vähimmilläänkin yli kolme kuukautta. AOA kiinnitti perusturvakeskuksen huomiota muun muassa viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 14 §:ään.
AOK 28.10.2014 dnro OKV/1397/1/2012 ja OKV/1398/1/2012 (Finlex)
Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 14 § (Finlex: asiakirjan antamisesta päättäminen ja asiakirjan antaminen)

Tekstin on laatinut VT Mirjam Araneva, SOS-lapsikylä

Lähteet

Päivitetty: