Sosiaalihuollon viranomaisen oikeus luovuttaa tietoja

Asiakkaan suostumus tietojen luovuttamiseen
Salassa pidettävien tietojen antaminen ilman asiakkaan suostumusta
Seksuaali- ja pahoinpitelyrikosepäilyjen ilmoitusvelvollisuus
Muita tiedon luovuttamiseen liittyvä säännöksiä

Asiakkaan suostumus tietojen luovuttamiseen

Silloin kun asiakkaan tietoja luovutetaan sivulliselle, lähtökohtana on, että asiakkaalta tai hänen lailliselta edustajaltaan pyydetään siihen suostumus.

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annettu laki tuli voimaan 1.1.2024. Siinä on säännökset muun ohella tietojen luovuttamista koskevan luovutusluvan tai kiellon antamisesta ja peruuttamisesta. Kansaneläkelaitos määrittelee luovutuslupa-asiakirjan ja kieltoasiakirjan tietosisällön. Luovutuslupa vastaa vaikutuksiltaan aiempaa laajaa suostumusta. Luovutuslupa- ja kieltoasiakirjat tallennetaan tahdonilmaisupalveluun, joka on valtakunnallinen tietojärjestelmäpalvelu (Kanta). Valtakunnallisiin tietojärjestelmäpalveluihin liittymisen määräajoista on säädetty edellä mainitun lain 102 §:ssä.
Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä

Ennen valtakunnallisiin tietojärjestelmäpalveluihin liittymistä suostumukseen ja tietojen luovutukseen sovelletaan aikaisempia menetelmiä. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelunantajien ja viranomaisten tiedonsaantioikeudet määräytyvät kuitenkin jo sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain mukaisesti.

Jos alaikäinen kykenee ymmärtämään asian merkityksen, suostumus häntä itseään koskevien tietojen luovuttamiseen on pyydettävä häneltä itseltään, muutoin suostumuksen antaa hänen laillinen edustajansa (yleensä lapsen huoltaja). Lapsen huoltaja tai muu laillinen edustaja ei voi antaa suostumusta asiakirjan luovuttamiseen, jos hänellä ei itsellään ole oikeutta siihen joko alaikäisen kielto-oikeuden tai viranomaisen toiminnan julkisuudesta annetun lain säännösten vuoksi.
Alaikäisen oikeus antaa suostumus tietojen luovuttamiseen sivulliselle
Huoltajan oikeus antaa suostumus tiedon luovuttamiseen
Lapselle määrätty edunvalvoja
Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 11 § ja 12 § (621/1999, Finlex)

Suostumus on pyydettävä ennen tietojen luovuttamista

suostumuksen tulee olla nimenomainen eli asiakkaalle on annettava tietoa siitä,
- miksi hänen tietojaan luovutetaan ja
- mihin niitä käytetään
voidaan antaa joko kirjallisesti tai suullisesti
- suullinen suostumus kirjataan asiakasasiakirjoihin
- suositellaan kirjallisena, koska ennakollisen suostumuksen olemassaolo voidaan näyttää näin varmemmin toteen
voi koskea koko luovutettavaa materiaalia tai vain osaa siitä
asiakas voi aina peruuttaa suostumuksensa, jolloin arvioidaan, ovatko asiakaslain tai julkisuuslain edellytykset tietojen luovuttamiselle ilman asiakkaan suostumusta olemassa
Tietojen luovuttamisesta sivulliselle on tehtävä merkintä asiakasasiakirjoihin (Merkintä asiakasasiakirjoihin)

Salassa pidettävien tietojen antaminen ilman asiakkaan suostumusta

1. Tietojen luovuttaminen asiakkaan hoidon ja huollon turvaamiseksi

Suostumus ensisijainen

Joissakin tilanteissa asiakasta koskevan tiedon luovuttaminen on välttämätöntä asiakkaan hoidon ja huollon turvaamiseksi, vaikka asiakkaan suostumusta ei ole voitu saada tai asiakas on kieltänyt tiedon luovuttamisen. Sosiaalihuollon asiakastiedon luovuttamisen edellytyksistä näissä tilanteissa on säännelty sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain 53, 55 ja 56 §:ssä.

Näissäkin tilanteissa sosiaalihuollon viranomaisen tulee pääsääntöisesti pyytää asiakkaan suostumus ennen tiedon luovuttamista, jos se on mahdollista ja asiakas kykenee pätevästi antamaan suostumuksen. Suostumuksen pyytäminen ei kuitenkaan saa vaarantaa toimenpiteen tarkoitusta. Suostumuksen antaa joko lapsi itse, jos hänellä on edellytykset ymmärtää asian merkitys tai lapsen laillinen edustaja (yleensä huoltaja, voi olla esim. myös lastensuojelulain nojalla määrätty edunvalvoja).
Lapsi > Alaikäisen oikeus antaa suostumus tietojen luovuttamiseen sivulliselle
Lastensuojelun edunvalvonta

Missä tilanteissa?

Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisessä palvelussa

Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistä palvelua sosiaali- ja terveydenhuollon toimipisteessä toteutettaessa palvelun toteuttamiseen osallistuvilla henkilöillä on oikeus saada ja käyttää palvelun toteuttamisen kannalta välttämättömiä asiakastietoja
yhteinen käyttötarkoitus
ilman asiakkaan erillistä suostumusta
Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä 53 § 1 mom
Hallituksen esitys (HE 246/2022 vp) eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä sekä siihen liittyviksi laeiksi (s. 102)

Sosiaalihuollon palvelunantaja saa luovuttaa sosiaalihuollon asiakastietoja ilman asiakkaan suostumusta tai vastoin asiakkaan nimenomaista kieltoa salassapitosäännösten estämättä:

Terveydenhuollon palvelunantajalle

jos asiakkaalla ei ole muistisairauden, mielenterveyden häiriön, kehitysvammaisuuden tai vastaavan syyn takia edellytyksiä arvioida annettavan luovutusluvan merkitystä eikä hänellä ole laillista edustajaa
sosiaalihuollon asiakastietoa, joka on välttämätöntä asiakkaan terveyspalvelun järjestämiseksi tai toteuttamiseksi
Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä 53 § 6 mom

Sosiaalihuollon palvelunantajalle

jos sosiaalihuollon asiakkaalla ei ole muistisairauden, mielenterveyden häiriön, kehitysvammaisuuden tai vastaavan syyn takia edellytyksiä arvioida annettavan luovutusluvan merkitystä eikä hänellä ole laillista edustajaa
asiakkaan välttämättömän sosiaalipalvelun järjestämiseksi tai toteuttamiseksi välttämättömiä sosiaalihuollon asiakastietoja

Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä 55 § 2 mom

Sosiaalihuollon viranomaiselle

jos sosiaalihuollon asiakkaalla ei ole muistisairauden, mielenterveyden häiriön, kehitysvammaisuuden tai vastaavan syyn takia edellytyksiä arvioida annettavan luovutusluvan merkitystä eikä hänellä ole laillista edustajaa
sosiaalihuollon asiakassuhteeseen olennaisesti vaikuttavia tietoja ja selvityksiä
jotka viranomaiselle laissa säädetyn tehtävän vuoksi
ovat välttämättömiä asiakkaan sosiaalihuollon tarpeen selvittämiseksi, sosiaalihuollon järjestämiseksi ja siihen liittyvien toimenpiteiden toteuttamiseksi
sekä palvelunantajalle annettujen tietojen tarkistamista varten

Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä 55 § 2 mom

Toiselle sosiaalihuollon julkiselle palvelunantajalle, sen lukuun toimivalle palveluntuottajalle tai sen toimeksiannosta sosiaalihuollon tehtäviä suorittavalle henkilölle tai yhteisölle sekä muulle suomalaiselle tai ulkomaiselle viranomaiselle

jos luovutuslupaa ei voida saada asiakkaan muistisairauden, mielenterveyden häiriön, kehitysvammaisuuden tai vastaavan syyn takia taikka jos asiakas tai hänen laillinen edustajansa kieltää tiedon luovuttamisen
välttämättömiä tietoja
asiakkaan hoidon, huollon tai koulutuksen tarpeen selvittämiseksi,
hoidon, huollon tai koulutuksen järjestämiseksi tai toteuttamiseksi tai
toimeentulon edellytysten turvaamiseksi
edellyttäen että:
- asiakas on hoidon tai huollon ilmeisessä tarpeessa terveytensä, kehityksensä tai turvallisuutensa vaarantumisen vuoksi eikä hoidon tai huollon tarvetta muutoin voida selvittää taikka hoidon tai huollon toimenpiteitä toteuttaa;
- tieto on tarpeen lapsen edun vuoksi; tai
- tieto on tarpeen asiakkaan välttämättömien etujen ja oikeuksien turvaamiseksi, eikä asiakkaalla itsellään ole edellytyksiä arvioida asian merkitystä.

Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä 56 § 1 ja 2 mom

Yksityiselle sosiaali- tai terveydenhuollon palvelunantajalle saa kuitenkin luovuttaa vain välttämättömät tiedot asiakkaan välittömän hoidon tai huollon toteuttamiseksi tai muusta tähän rinnastettavasta syystä

Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä 56 § 3 mom

Muulle yksityiselle henkilölle tai yhteisölle saa luovuttaa välttämättömän tiedon, jos tiedon antaminen on välttämätöntä asiakkaan tahdon tai sosiaalihuollon tarpeen selvittämiseksi tai sosiaalihuollon toimenpiteen toteuttamiseksi.

Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä 56 § 3 mom

Välttämätöntä tietoa voidaan luovuttaa ilman asiakkaan suostumusta seuraavissa tilanteissa, jotka ovat lastensuojelun kannalta merkityksellisiä:

asiakkaan hoidon tarpeen selvittämiseksi, järjestämiseksi tai toteuttamiseksi, jolloin tietoja voidaan luovuttaa esim. terveydenhuollon viranomaiselle tai
asiakaan huollon tarpeen selvittämiseksi, järjestämiseksi tai toteuttamiseksi, jolloin tietoja voidaan luovuttaa esim. lapsen lähipiiriin kuuluvalle henkilölle taikka
asiakkaan koulutuksen tarpeen selvittämiseksi, järjestämiseksi tai toteuttamiseksi, jolloin tietoja voidaan luovuttaa esim. opetustoimen edustajalle.

Syyt, joiden vuoksi tietoa voidaan tarvita hoidon ja huollon turvaamiseksi

1. Tietoa voidaan luovuttaa niissä tilanteissa, joissa

henkilö on hoidon tai huollon ilmeisessä tarpeessa terveytensä, kehityksensä tai turvallisuutensa vaarantumisen vuoksi eikä
hoidon tai huollon tarvetta voida muutoin selvittää taikka hoidon tai huollon toimenpiteitä toteuttaa.

2. Välttämättömän tiedon luovuttaminen 1. kohdassa mainittuihin tarkoituksiin on mahdollista myös tilanteissa, joissa tieto on tarpeen lapsen edun vuoksi, vaikka asiakkaan tai hänen laillisen edustajansa suostumusta ei ole voitu saada tai hän on kieltänyt tiedon luovuttamisen.

3.Tietoa voidaan luovuttaa ilman asiakaan tai hänen laillisen edustajansa suostumusta tai vastoin hänen kieltoaan, kun tieto on tarpeen asiakkaan välttämättömien etujen ja oikeuksien turvaamiseksi eikä asiakkaalla itsellään ole edellytyksiä arvioida asian merkitystä.

Tietojen antamista harkittaessa on siis kiinnitettävä huomiota

siihen tarkoitukseen, mihin tietoja tarvitaan sekä
siihen, onko olemassa lain tarkoittama tilanne, jolloin tiedon luovuttaminen on mahdollista eli onko tiedon luovuttaminen välttämätöntä esimerkiksi lapsen edun vuoksi hänen huollon tarpeensa selvittämiseksi.

Mille tahoille tietoa voidaan luovuttaa?

A. Viranomaiset tai toisen viranomaisen toimeksiannosta julkista tehtävää suorittavat

Tietoja voidaan luovuttaa

toiselle sosiaalihuollon viranomaiselle (esimerkiksi saman hyvinvointialueen toinen sosiaalihuollon yksikkö tai muun kunnan sosiaalihuollon viranomainen)
sosiaalihuollon viranomaisen toimeksiannosta sosiaalihuollon tehtäviä suorittavalle henkilölle tai yhteisölle (yksityinen tai julkinen palveluntuottaja, jolta toinen hyvinvointialue hankkii ostopalveluna sosiaalihuollon palveluita) sekä
muulle viranomaiselle (esimerkiksi koulu-, terveydenhuolto- tai poliisiviranomainen).
Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä 53-56 §

Edellä mainitut tahot ovat salassapitovelvollisia heille luovutetun tiedon osalta.
Asiakastietolaki 4-6 §

B. Yksityisen sosiaali- ja terveydenhuollon toimijat

Tietoja voidaan luovuttaa myös yksityisen sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoille. Sosiaali- tai terveydenhuolto on yksityistä silloin, kun palvelu perustuu palveluntuottajan ja yksityisen henkilön väliseen sopimukseen ilman viranomaisen toimeksiantoa, maksusitoumusta tai muuta myötävaikutusta.

Yksityisille toimijoille tietoja saadaan kuitenkin luovuttaa vain siinä määrin kuin se on välttämätöntä asiakkaan välittömän hoidon tai huollon toteuttamiseksi tai muusta tähän rinnastettavasta syystä. Tietoja yksityisille näille tahoille voidaan luovuttaa vain akuuteissa tilanteissa. Tietojen antamisen tulee olla välttämätöntä asiakkaan hengen tai terveyden kannalta. Yksityiset sosiaali- ja terveydenhuollon toimijat ovat salassapitovelvollisia myös heille luovutetun tiedon osalta.
Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä 4–6 §
Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista sekä sosiaalihuoltolain muuttamisesta ja eräiksi niihin liittyviksi laeiksi 137/1999 vp (Finlex)
Hallituksen esitys (HE 246/2022 vp) eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä sekä siihen liittyviksi laeiksi

C. Laillinen edustaja ja yksityinen henkilö tai yhteisö

Jos edellytykset tietojen luovuttamiselle täyttyvät (kappaleessa "Syyt, joiden vuoksi tietoa voidaan tarvita hoidon ja huollon turvaamiseksi"), saa sosiaalihuollon viranomainen antaa tietoja

asiakkaan lailliselle edustajalle (Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä 49 §) tai
muulle yksityiselle henkilölle tai yhteisölle, jolle tiedon antaminen on välttämätöntä asiakkaan
- tahdon selvittämiseksi tai
- sosiaalihuollon tarpeen selvittämiseksi tai
- sosiaalihuollon toimenpiteen toteuttamiseksi esimerkiksi silloin, kun tiedon antaminen on tarpeen lapsen edun vuoksi.

Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä 56 § 3 mom

Tällöin viranomainen voi luovuttaa tietoja sosiaalihuollon tarpeen selvittämistä tai toteuttamista varten siinä määrin kuin se on välttämätöntä. Tietoja voidaan luovuttaa tämän säännöksen nojalla myös yksityiselle henkilölle, jos viranomaisen järjestämän sosiaalihuollon tarpeen selvittäminen tai toteuttaminen sitä edellyttää.
Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä

Erityisesti silloin, kun tietoja luovutetaan yksityisille tahoille, sosiaalihuollon viranomaisen tulee korostaa heidän vaitiolovelvollisuutensa merkitystä, joka koskee myös näitä tahoja.
Asiakastietolaki 5§

Tietojen luovuttaminen vähäisessä määrin on mahdollista esimerkiksi isännöitsijälle tai talonmiehelle silloin, kun viranomaisen on päästävä henkilön asuntoon sosiaalihuollon tarpeen selvittämiseksi. Naapurille tai sukulaiselle voidaan myös jossain määrin antaa tietoja silloin, kun lastensuojeluilmoituksen perusteita selvitetään.
Hallituksen esitys (HE 246/2022 vp) eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä sekä siihen liittyviksi laeiksi (s. 108)

Näissä tilanteissa tietoja voidaan antaa yksityisille henkilöille myös asiakkaan asiassa pidettävien neuvottelujen yhteydessä sekä läheisverkostoa kartoitettaessa.
Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä 49 § 3 mom
Lastensuojelulaki 31 § (Finlex)
Lastensuojelulaki 32 § (Finlex)

D. Lastensuojelun moniammatillinen asiantuntijaryhmä

Hyvinvointialueen tulee asettaa lastensuojelun asiantuntijaryhmä, jonka tehtävänä on avustaa lapsen asioista vastaavaa sosiaalityöntekijää lastensuojelua toteutettaessa ja lapsen huostaanottoa sekä sijaishuoltoa koskevia päätöksiä valmisteltaessa. Lisäksi lastensuojelun asiantuntijaryhmä voi toimia päätöksentekijän tukena ja antaa lausuntoja lastensuojelun päätöksenteon tueksi.
Asiasta enemmän sivulla Lastensuojelun asiantuntija-apu ja asiantuntijaryhmä
Lastensuojelulaki 14 § (Finlex)

Jotta lastensuojelun asiantuntijaryhmä voi toteuttaa sille laissa säädetyt tehtävät, sen jäsenille voidaan luovuttaa tietoja ensisijaisesti asiakkaan asiakastietolain 6 §:n mukaisella suostumuksella, mutta jos sitä ei saada, tiedot voidaan luovuttaa ryhmän jäsenille sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain 56 §:n nojalla.

2. Viranomaisen antaman tehtävän suorittamisen kannalta välttämättömien salassa pidettävien tietojen luovuttaminen

Viranomaisen toiminnan julkisuudesta annetun lain 26 § 3 momentti (Finlex) säätelee niitä tilanteita, jolloin sosiaalihuollon viranomainen luovuttaa tietoja omalle toimeksiantokumppanilleen. Viranomainen voi luovuttaa salassa pidettävää tietoa

virka-apupyynnön suorittamista tai
toimeksiannostaan tai
muutoin viranomaisen lukuun suoritettavaa tehtävää varten

siinä määrin kuin tieto on välttämätöntä tehtävän suorittamista varten.

Sosiaalihuollon viranomainen voi pyytää virka-apua esimerkiksi poliisilta sosiaalihuollon asiakaslain 22 §:n (Finlex) nojalla. Tällöin poliisille voidaan luovuttaa tietoa, joka on välttämätöntä virka-aputehtävän suorittamiseksi.

Esimerkiksi yksityiselle sijaisperheelle voidaan luovuttaa salassa pidettävää tietoa siinä määrin kuin on välttämätöntä lapsen asianmukaisen hoidon ja huolenpidon turvaamiseksi sijaisperheessä. Tällaisia välttämättömiä tietoja ovat esim. lapsen terveydentilaan liittyvät tiedot. Näillä tiedoilla voi olla merkitystä myös sijaisperheen jäsenten terveydentilan suojaamisen kannalta, jos tartuntavaara on olemassa.
Perhehoito

Muu viranomaisen lukuun suoritettava tehtävä voi olla esim. lasta hoitaneelle lääkärille osoitettu lausuntopyyntö, jonka yhteydessä voidaan luovuttaa tehtävän asianmukaisen suorittamisen kannalta välttämätön määrä salassa pidettävää tietoa.

3. Salassa pidettävien tietojen antaminen asiakkaan suostumuksesta riippumatta eräissä muissa tilanteissa

Tietojen luovuttaminen tuomioistuimelle tai muulle viranomaiselle
Tietojen luovuttaminen väärinkäytösten selvittämiseksi
Tietojen luovuttaminen pyydettäessä poliisille, syyttäjälle ja tuomioistuimelle
Tietojen luovuttaminen oma-aloitteisesti poliisille, syyttäjälle ja tuomioistuimelle
Lastensuojeluviranomaisen velvollisuus ilmoittaa poliisille lapseen kasvuympäristössä kohdistuneesta rikoksesta
Ilmoitusoikeus poliisille vakavan väkivallan uhkasta

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain 62 ja 63 §:ssä on säännelty muita käytännössä usein esiin tulevia tilanteita, jolloin salassa pidettävää tietoa voidaan luovuttaa riippumatta asiakkaan tai hänen laillisen edustajansa suostumuksesta.

Säännös koskee sekä yksityisesti järjestettävää sosiaalihuoltoa että viranomaisen järjestämää sosiaalihuoltoa. Lähtökohtana näissäkin tilanteissa tulee olla suostumuksen pyytäminen tietojen luovuttamiseen.

1. Tietojen luovuttaminen tuomioistuimelle tai muulle viranomaiselle

Sosiaalihuollon palvelunantaja voi salassapitosäännösten estämättä luovuttaa salassa pidettäviä asiakastietoja tuomioistuimelle tai muulle suomalaiselle tai ulkomaalaiselle viranomaiselle

jos se on välttämätöntä lapsen edun taikka erittäin tärkeän yleisen tai yksityisen edun vuoksi
tilanteissa, joissa sosiaalihuollon viranomaisella on oikeus tai velvollisuus panna asia vireille
- osallistumalla vireillä olevan asian käsittelyyn tai toimeenpanoon
- antamalla lausunto tai muu selvitys tai
- muulla tavalla.

Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä 63 §

Kyseeseen tulevat ainakin seuraavat tilanteet:

Hyvinvointialueella on oikeus panna lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain 14 §:n (Finlex) nojalla vireille asia käräjäoikeudessa hakemuksella. Saman lain 16 §:n nojalla hyvinvointialueen on annettava tuomioistuimen pyynnöstä pykälän mukainen selvitys lapsen huoltoa koskevassa asiassa.
Hyvinvointialueen on tarvittaessa oltava edustettuna lapsen tekemäksi ilmoitetun rangaistavan teon esitutkinnassa ja tuomioistuinkäsittelyssä sekä silloin, kun oppivelvollista lasta ollaan erottamassa koulusta. Lastensuojelulaki 24 §:n 2 momentti (Finlex)
Hyvinvointialueelta on pyydettävä lausunto silloin, kun hakemus sukunimen muuttamisesta koskee huostaanotettua lasta. Etu- ja sukunimilaki 27 § (Finlex)
Hyvinvointialue antaa suostumuksen huostaanotetun lapsen passiin. Passilaki 7 § (Finlex)
Hyvinvointialueen on annettava pyydettäessä lausunto siitä, onko passin epääminen selvästi vastoin lapsen etua. Passilaki 11 § 3 momentti (Finlex)
Ennen syytteen nostamista lapsen omavaltaisesta huostaanotosta, virallisen syyttäjän on kuultava sen hyvinvointialueen toimivaltaista sosiaalihuollon viranomaista, jossa lapsella on asuinpaikka tai jossa lapsi oleskelee tai jolla muuten ilmeisesti on parhaat tiedot lapsesta. Rikoslaki 25 luvun 9 §:n (Finlex)

Tietoja voidaan edellä selostetuissa tilanteissa luovuttaa joko pyydettäessä tai oma-aloitteisesti.

2. Tietojen luovuttaminen väärinkäytösten selvittämiseksi

Lisäksi salassa pidettäviä tietoja voidaan luovuttaa sosiaalietuuksia käsittelevälle viranomaiselle tai laitokselle etuutta koskevaa väärinkäytöstä selvitettäessä.
Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä 63 § 1 mom

Tahoja, joille tietoa voidaan väärinkäytösten selvittämiseksi luovuttaa ovat mm. toiset sosiaalihuollon viranomaiset, muut viranomaiset ja Kansaneläkelaitos. Tietoja voidaan luovuttaa myös oma-aloitteisesti, jos sosiaalihuollon palvelunantajan tietoon on tullut seikkoja, joiden perusteella voidaan epäillä väärinkäytöstä. Ilmoitusvelvollisuutta näissä tilanteissa ei kuitenkaan ole, joten tiedon luovuttaminen jää viranomaisen harkintaan.

3. Tietojen luovuttaminen pyydettäessä poliisille, syyttäjälle ja tuomioistuimelle

Sosiaalihuollon palvelunantajan on pyydettäessä annettava tieto salassa pidettävästä asiakirjasta asiakkaan tai hänen laillisen edustajansa suostumuksesta riippumatta poliisille, syyttäjäviranomaiselle tai tuomioistuimelle, jos se on tarpeen sellaisen rikoksen selvittämiseksi

jonka ilmoittamatta jättäminen on säädetty rangaistavaksi rikoslain 15 luvun 10 §:ssä (Finlex)
josta säädetty enimmäisrangaistus on vähintään 4 vuotta.

Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä 63 § 2 mom

Esimerkiksi lapsen seksuaalisen hyväksikäytön enimmäisrangaistus on 4 vuotta. Lapsenraiskauksen enimmäisrangaistus on 10 vuotta. Törkeän pahoinpitelyn enimmäisrangaistus on myös 10 vuotta.

4. Tietojen luovuttaminen oma-aloitteisesti poliisille, syyttäjälle ja tuomioistuimelle

Sosiaalihuollon palvelunantajalla on oikeus myös oma-aloitteisesti luovuttaa tietoja poliisille, syyttäjälle tai tuomioistuimelle silloin, kun epäillään, että joku on syyllistynyt

rikokseen, jonka ilmoittamatta jättäminen on säädetty rangaistavaksi (rikoslain 15 luvun 10 §; Finlex) tai
tekoon, josta säädetty enimmäisrangaistus on vähintään 4 vuotta.

Luovuttaminen oma-aloitteisesti on mahdollista edellä mainittujen tilanteiden lisäksi myös vähäisempien rikosten osalta silloin, kun arvioidaan, että tiedon luovuttaminen on välttämätöntä

lapsen edun tai
erittäin tärkeän yksityisen tai yleisen edun vuoksi.
Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä 63 § 3 mom

Lastensuojelun viranomainen voi luovuttaa tietoja esim. kun lastensuojelun tietoon on tullut, että vanhempi jatkuvasti kurittavaa lasta ruumiillisesti. Oikeuskäytännön mukaan lapsen ruumiillinen kurittaminen, josta ei jää fyysisiä merkkejä lapseen, täyttää yleensä lievän pahoinpitelyn tunnusmerkistön. Lievä pahoinpitely on virallisen syytteen alainen teko silloin, kun se kohdistuu alle 18-vuotiaaseen.
Rikoslaki 21 luku 7 § (Finlex)
Rikoslaki 21 luku 16 § (Finlex)

Lievän pahoinpitelyn enimmäisrangaistus on sakko. Lapsen ruumiillista kurittamista koskevan tiedon luovuttaminen poliisille tutkintapyynnön muodossa on kirjoittajan käsityksen mukaan perusteltua sekä lapsen edun että erittäin tärkeän yleisen edun vuoksi. Yksittäisen lapsen etu toteutuu sitä kautta, että lapsen vanhemmat toivottavasti poliisitutkinnan ja mahdollisten syytetoimien sekä tuomioistuin käsittelyn kohteeksi jouduttuaan ymmärtävät, että lapsen ruumiillinen kurittaminen on rikos, eikä yleisesti hyväksyttävä kasvatus- ja kurinpitokeino.

Erittäin tärkeä yleinen etu, jonka vuoksi tiedon oma-aloitteinen luovuttaminen on perusteltua, on taas pyrkimys nollatoleranssiin lapsen ruumiillisen kurittamisen suhteen. Mitä useampi ruumiillista kuritusta käyttävä vanhempi joutuu rikosprosessin kohteeksi lievästä pahoinpitelystä, sen suurempi on säännöksen fyysiseen kurittamiseen kohdistuva yleisestävyys.

5. Lastensuojeluviranomaisen velvollisuus ilmoittaa poliisille lapseen kasvuympäristössä kohdistuneesta rikoksesta

Lastensuojeluilmoituksen tekemiseen velvollisilla henkilöillä ja lastensuojeluviranomaisilla on velvollisuus tehdä poliisille ilmoitus, kun heillä on tehtävässään tietoon tulleiden seikkojen perusteella syytä epäillä lapseen kohdistunutta seksuaalirikosta tai esimerkiksi pahoinpitelyä.

Sääntely täydentää sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain 63 §:n 3 momentin mukaista oikeutta antaa oma-aloitteisesti tietoa poliisille.
Lastensuojelulaki 25 § (Finlex)

Rikoslain 20 luvussa (Finlex) on säädetty seksuaalirikoksista ja rikoslain 21 luvussa (Rikoslaki 39/1889) henkeen ja terveyteen kohdistuvista rikoksista, mukaan lukien pahoinpitely.
Ilmoitusvelvollisuus lapseen kohdistuvasta väkivallasta

6. Ilmoitusoikeus poliisille vakavan väkivallan uhkasta

Palvelunantajalla tai sen tehtäviä suorittavalla henkilöllä on oikeus ilmoittaa oma-aloitteisesti poliisille välttämättömiä tietoja, jotka ovat tarpeen

henkeen tai terveyteen kohdistuvan uhkan arviointia varten tai
henkeä tai terveyttä uhkaavan teon estämistä varten.

Tietoja voidaan antaa salassapitovelvollisuuden estämättä. Tietoja voidaan luovuttaa siinä määrin kuin on välttämätöntä, jotta poliisi voi tehdä arvion väkivallan uhasta tai estää väkivaltaisen teon tai sen jatkumisen. Edellytyksenä on, että henkilö on tehtäviä hoitaessaan saanut tietoja sellaisista olosuhteista, joiden perusteella hänellä on syytä epäillä jonkun olevan joutumassa väkivallan kohteeksi.

Ilmoitusoikeus koskee sekä lapsiin että aikuisiin kohdistuvaa väkivallan uhkaa. Ilmoitusoikeuden tarkoitus on ehkäistä perhe- ja lapsensurmia siten, että poliisi saa niiden uhkasta tiedon ajoissa ja voi siten pyrkiä ehkäisemään niitä.
Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä 62 §