Esteettömän asumisen tuki

Tämän sivun sisältö

• Oikeus esteettömään asumisen tukeen
• Kenelle esteettömän asumisen tukea myönnetään?
• Mihin esteettömän asumisen tukea myönnetään?
• Tuen kohtuullisuus 
• Esteettömän asumisen tuen toteuttamistavat
• Päätöksenteko

Esteettömän asumisen tuki kuuluu hyvinvointialueen erityisen järjestämisvelvollisuuden piiriin. Tämä tarkoittaa, että vammaisella henkilöllä on subjektiivinen oikeus saada esteettömän asumisen tukea, jos vammaispalvelulaissa määritellyt edellytykset palvelun saamiseksi täyttyvät. Hyvinvointialueen on tällöin järjestettävä palvelu määrärahoista riippumatta.

Oikeus esteettömän asumisen tukeen

Kenelle esteettömän asumisen tukea myönnetään?

Vammaisella henkilöllä on oikeus saada kohtuullinen tuki esteettömään asumiseen, jos hän tarvitsee sitä voidakseen asua vakituisessa asunnossaan. Olennaista on vamman tai sairauden aiheuttama toimintarajoite, joka estää asumisen omassa kodissa ilman esteettömän asumisen tukea. 

Vammaispalvelulaki 22 § (Finlex)

Esteettömän asumisen tukea myönnetään, jos vammainen henkilö ei vamman tai sairauden aiheuttaman pitkäaikaisen toimintarajoitteen johdosta selviydy ilman kyseistä tukea asumiseen liittyvistä toiminnoista, kuten päivittäisistä toimista, liikkumisesta tai muista itsenäisistä toimista asunnossa ja sen lähiympäristössä. Asumisen tuen tarvetta arvioitaessa on otettava huomioon, että samatkin vammat tai sairaudet voivat eri tilanteissa ja eri ihmisillä johtaa hyvin erilaisiin toimintarajoitteisiin ja edellyttää erilaisia ratkaisuja. Kun esteettömän asumisen tuen tarvetta arvioidaan, tulee ottaa huomioon myös henkilön tilanteeseen liittyvät yksilölliset tekijät, kuten perhetilanne, työ- tai opiskelupaikka, muiden palveluiden saatavuus ja ympäristön vaikutus.

Esteettömän asumisen tuen järjestäminen ei edellytä, että henkilö sen turvin selviytyisi täysin itsenäisesti kotona. Sen sijaan esteettömän asumisen tukea saava henkilö voi asua omassa kodissaan esimerkiksi henkilökohtaisen avun tai muun palvelun turvin. Esteettömän asumisen tukea on myönnettävä myös silloin, kun se mahdollistaa lapsen asumisen oman perheensä kanssa, vaikka esimerkiksi tehtävät muutostyöt eivät lisäisi lapsen mahdollisuuksia toimia itsenäisesti.

Mihin esteettömän asumisen tukea myönnetään?

Hyvinvointialueen on järjestettävä esteettömän asumisen tukea: 

• asunnon muutostöihin;
• esteiden poistamiseen asunnon välittömästä lähiympäristöstä;
• esteettömän asumisen mahdollistaviin välineisiin ja muihin teknisiin ratkaisuihin ja
• esteettömän asumisen suunnitteluun.

Vammaispalvelulaki 22 § (Finlex)

Asunnon muutostyöt

Asunnon muutostöinä kyseeseen tulevat esimerkiksi ovien leventäminen, luiskien rakentaminen, tasoerojen poistaminen asunnossa sekä asunnon eri tilojen, kuten wc:n ja kylpyhuoneen, välttämättömän rakenteellisen ja toiminnallisen esteettömyyden toteuttaminen. Asunnon muutostöihin voi kuulua myös valaistukseen, akustiikkaan ja kontrastipintoihin liittyviä korjauksia tai vamman tai sairauden vuoksi välttämättömiä materiaalimuutoksia. Lisäksi kyseeseen tulevat asumisturvallisuutta lisäävät välttämättömät muutostyöt, kuten hälytyslaitteet, paloturvallisuuden lisääminen ja siihen liittyvät tekniset ratkaisut, kuten liesivahdit sekä piha-alueen turvallisuutta lisäävät ratkaisut. Pesutilojen yhteydessä korvattavaksi voivat tulla myös asunnossa olevan saunan välttämättömät muutostyöt.

Esteiden poistaminen asunnon välittömästä lähiympäristöstä

Esteiden poistaminen asunnon välittömästä lähiympäristöstä tarkoittaa toimia, jotka ovat välttämättömiä, jotta vammainen henkilö pääsee esteettä asuntoonsa ja sieltä pois sekä voi käyttää turvallisesti asuntoonsa liittyvää piha-aluetta. Asunnon välittömässä läheisyydessä tehtävät muutostyöt turvaavat myös mahdollisuuden käyttää asunnon parveketta ja asuinrakennuksen yhteiskäytössä olevia tiloja.

Esteettömän asumisen mahdollistavat välineet ja muut tekniset ratkaisut 

Esteettömän asumisen mahdollistavia välineitä tai muita teknisiä ratkaisuja ovat yksittäiset päivittäisissä toimissa, liikkumisessa tai muussa itsenäisessä elämässä kotona tarvittavat laitteet. Lisäksi näitä ovat laaja-alaisesti vammaisen henkilön itsenäistä elämää omassa kodissaan mahdollistavat tekniset ja kehittyvän teknologian mukanaan tuomat ratkaisut. 

Tekniikan ja teknologian kehittyminen voi tuoda mukanaan uusia välineitä sekä muita teknisiä ratkaisuja, joilla voidaan tukea vammaisen henkilön itsenäistä elämää ja jotka kuuluvat lain mukaan korvattaviin välineisiin tai teknisiin ratkaisuihin. Toisaalta sellaiset välineet ja tekniset ratkaisut, joihin aiemmin on myönnetty korvausta vammaispalvelulain perusteella, voivat ajan myötä muuttua kaikissa kodeissa tavanomaisiksi ratkaisuiksi. Tämän vuoksi laissa ei yksityiskohtaisesti määritellä niitä välineitä ja muita teknisiä ratkaisuja, joiden hankkimiseen tukea voidaan myöntää. 

Korvattavia esteettömän asumisen mahdollistavia välineitä ja muita teknisiä ratkaisuja ovat vanhan vammaispalvelulain aikaisen soveltamiskäytännön mukaisesti muun muassa sähköiset ovipuhelin- ja ovenavausjärjestelmät, kattoon asennettavat henkilönostimet, vammaisen henkilön turvallisuuden vuoksi asennettavat hälytysjärjestelmät ja -laitteet, mukaan lukien optiset tai akustiset hälytysjärjestelmät, kiinteä induktiosilmukka sekä kiinteät merkinanto- ja hälytyslaitteet. Korvattavia ovat myös muut sellaiset kiinteästi asuntoon asennettavat välineet ja muut tekniset ratkaisut, jotka eivät ole terveydenhuollon vastuulle kuuluvia lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineitä tai hoitovälineitä taikka ympäristönhallintajärjestelmiä.

Esteettömän asumisen suunnittelu ja asunnon palauttaminen alkuperäiseen tilaan

Esteettömän asumisen tukea on myös mahdollista saada esteettömän asumisen kohtuullisiin suunnittelukustannuksiin sekä asunnon alkuperäiseen tilaan palauttamisesta johtuviin kohtuullisiin kustannuksiin. Asunnon alkuperäiseen tilaan palauttamisesta johtuvia kustannuksia voidaan korvata esimerkiksi silloin, kun vammainen henkilö on asunut vuokralla ja vuokranantaja on ennen muutostöiden tekemistä asettanut ehdoksi, että vammaisen henkilön on palautettava asunto muuton yhteydessä sellaiseen tilaan kuin se oli vuokrasuhteen alkaessa.

Välineiden tai teknisten ratkaisujen luovuttaminen vammaisen henkilön käyttöön

Hyvinvointialue voi myös antaa esteettömän asumisen mahdollistavia välineitä sekä muita teknisiä ratkaisuja korvauksetta vammaisen henkilön käytettäväksi. Tällöin välineet ja tekniset ratkaisut jäävät hyvinvointialueen omistukseen. Edellytyksenä välineiden ja teknisten ratkaisujen myöntämiselle on, että niiden tarve johtuu vammasta tai sairaudesta. Olennaista on arvioida, edistääkö väline tai tekninen ratkaisu henkilön selviytymistä tavanomaisista elämäntoiminnoista. 

Jos hyvinvointialue antaa vammaisen henkilön käyttöön esteettömän asumisen mahdollistavia välineitä tai ratkaisuja, se vastaa kaikista asennus-, huolto-, korjaus- ja vakuutuskustannuksista, joita niiden käyttö edellyttää. Hyvinvointialue vastaa myös laitteen tai ratkaisun poistamisesta asunnosta ja asunnon saattamisesta alkuperäiseen kuntoonsa, jos laitteen tai ratkaisun tarve lakkaa.

Vammaispalvelulaki 22 § (Finlex)

Kustannukset, jotka eivät kuulu esteettömän asumisen tukeen

Peruskorjausluonteiset, asumismukavuuden tai -tason nostamiseen liittyvät tai muut sellaiset kustannukset, jotka syntyvät henkilölle joka tapauksessa toimintarajoitteesta huolimatta, eivät kuulu laissa tarkoitettuun esteettömän asumisen tukeen. Esimerkiksi putkiremontti tai katon uusiminen eivät tule lain nojalla korvattaviksi. Jos kuitenkin lisätilan rakentaminen asuntoon on vamman tai sairauden aiheuttaman toimintarajoitteen takia välttämätöntä, eikä muuta ratkaisua voida pitää vammaisen henkilön elämäntilanne ja perhesuhteet huomioon ottaen kohtuullisena, voi kohtuullinen korvaus lisätilan rakentamiseen tulla myönnettäväksi lain mukaisena.

Vakituinen asunto

Esteettömän asumisen tukea voi saada vakituiseen asuntoon. Vakituinen asunto tarkoittaa asuntoa, jossa henkilö asuu suurimman osan vuotta. Merkitystä ei ole sillä, millä perusteella henkilö asuntoa hallitsee (vuokrasopimus, omistusoikeus, käyttöoikeus). Kyseessä on kuitenkin oltava kunnan pysyvään asuinkäyttöön hyväksymä rakennus.

Esteettömän asumisen tukea on järjestettävä vuoroasumistilanteissa lapsen virallisen asuinpaikan lisäksi toisen vanhemman asuntoon. Lapsen asuminen katsotaan vuoroasumiseksi, kun lapsi asuu vähintään 40 % kalenterivuodesta lomakaudet ja juhlapyhät mukaan lukien kummankin vanhempansa luona.

Esteettömän asumisen tuki palveluyksikössä olevaan asuntoon

Lähtökohtana on, että asumisen tukea tarjoavat palveluyksiköt vastaavat asunnon ja sen lähiympäristön esteettömyydestä ja toimivuudesta. Tarkoituksenmukaista ei kuitenkaan ole varautua yleisesti kaikkiin yksilöllisiin tarpeisiin asunnoissa ja asuntoon liittyvissä välineissä ja muissa teknisissä ratkaisuissa. Yksilölliset erityisratkaisut voidaan toteuttaa esteettömän asumisen tuella.

Esteettömän asumisen tukea palveluyksikössä olevaan asuntoon voidaan myöntää, jos henkilön toimintarajoite sitä erityisen painavasta syystä edellyttää. Esimerkiksi, jos henkilö ei pysty liikkumaan itsenäisesti, esteettömän asumisen tukena olisi mahdollista myöntää sähköinen oven avaaja. Tukea voidaan myöntää myös tilanteessa, jossa henkilö ei voi jatkaa asumista hänelle muutoin soveltuvassa palveluyksikössä ilman muutostyötä, välinettä tai teknistä ratkaisua. Tällaisia muutostarpeita voivat olla esimerkiksi yksilöllisiä tarpeita vastaava hälytyslaite tai erityiset wc-istuimet, joissa on automaattinen huuhtelu.

Esteettömän asumisen tuen kohtuullisuus

Vammaisella henkilöllä on oikeus saada esteettömään asumiseen kohtuullinen tuki. Kohtuullisina kustannuksina pidetään lähtökohtaisesti tehtävän muutostyön tai hankittavan laitteen tai teknisen ratkaisun keskimääräistä markkinahintaa. Korvattavissa muutostöissä noudatetaan yleisesti hyväksyttävää ja käytössä oleva laatutasoa. Myös asumisen suunnittelukustannuksilta sekä asunnon palauttamiselta alkuperäiseen tilaan edellytetään kohtuullisuutta.

Kustannusten kohtuullisuutta arvioitaessa tulee ottaa huomioon, mikä on kulloinkin vammaisen henkilön yksilöllisiin tarpeisiin nähden sopiva ja toteuttamiskelpoinen ratkaisu. Arvioinnissa voi ohjeellisesti hyödyntää vanhaan vammaispalvelulakiin (380/1987) perustuvaa oikeuskäytäntöä.

Kustannusten kohtuullisuutta olisi arvioitava myös niissä tilanteissa, joissa vammainen henkilö muuttaa asunnosta toiseen. Vammaissopimuksen 19 artikla edellyttää, että vammaisilla henkilöillä on oikeus valita asuinpaikkansa yhdenvertaisesti muiden kanssa. Sama oikeus johtuu perustuslain 6 ja 9 §:stä, jotka koskevat yhdenvertaisuutta sekä liikkumisvapautta ja oikeutta valita asuinpaikka. Esteettömän asumisen tuen kohtuullisuutta on kuitenkin aina arvioitava yksilöllisesti.

Esteettömän asumisen tuen toteuttamistavat

Hyvinvointialue voi tuottaa esteettömän asumisen tuen itse, yhteistoiminnassa muiden hyvinvointialueiden kanssa tai hankkia sen sopimukseen perustuen muilta palveluiden tuottajilta. Vaihtoehtoisesti hyvinvointialue voi myöntää vammaiselle henkilölle kohtuullisen korvauksen esteettömän asumisen toteuttamisesta. Vammaisella henkilöllä on oikeus toteuttaa esteetön asuminen itse.

Vammaisella henkilöllä on oikeus päättää, minkälaisia välineitä tai muita teknisiä ratkaisuja hän hankkii tai minkälaisia asunnon muutostöitä hän teettää. Hyvinvointialueella ei kuitenkaan ole velvollisuutta korvata muuta kuin laissa edellytetyt välttämättömät ja kohtuulliset kustannukset.

Jos vammainen henkilö haluaa hankkia tarvitsemansa välineet tai teettää tarvitsemansa muutostyöt itse, olisi hänen hyvä olla hyvissä ajoin yhteydessä hyvinvointialueeseen. Vammainen henkilö voi teettää ja hankkia samassa yhteydessä muitakin kuin välttämättömiä asunnon muutostöitä, joiden kulut eivät ole kohtuullisia, mutta tällöin hän vastaa näistä kustannuksista itse. Vammaisella henkilöllä on pyynnöstä oikeus saada hyvinvointialueelta arvio korvattavista kohtuullisista kustannuksista. Arviointivelvollisuus perustuu asiakkaan yksilöityyn pyyntöön ja hyvinvointialueelle toimitettuun suunnitelmaan. Etukäteisarvioinnilla voidaan mahdollistaa muutostöiden nopea teettäminen.

Vammaispalvelulaki 23 § (Finlex)

Korvauksen hakeminen ja päätöksen tekeminen

Vammaisen henkilön on haettava korvausta esteettömän asumisen toteuttamisesta aiheutuviin kustannuksiin hyvinvointialueelta kuuden kuukauden kuluessa ensimmäisen kustannuserän syntymisestä. Määräajasta tulee poiketa, jos hakemuksen viivästymiselle on hyväksyttävä syy. Tällainen hyväksyttävä syy voi olla esimerkiksi pitkäaikainen sairastuminen.
Päätöstä esteettömän asumisen tuesta tehtäessä on hyvä huomioida, että päätökseen on lain mukaan kirjattava esteettömän asumisen tuen sisältö ja toteutustapa. Kun vammainen henkilö hakee korvausta esteettömän asumisen toteuttamisesta, tulee päätökseen kirjata myös korvattavat kustannukset.

Vammaispalvelulaki 23 § (Finlex)

Lähteet

Vammaispalvelulaki 675/2023 (Finlex)
Hallituksen esitys HE 191/2022 vp Hallituksen esitys eduskunnalle vammaispalvelulaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi (Eduskunta)
Valiokunnan mietintö STVM 52/2022 vp (Eduskunta)