Muut palvelut ja tukitoimet
Huom! Tämä on luonnosteksti uuden vammaispalvelulain (675/2023) mukaisesta palvelusta!
Vammaispalvelujen käsikirjassa julkaistaan uuden vammaispalvelulain (675/2023) mukaisia tekstejä luonnoksina ennen lain voimaantuloa. Luonnosten sisältö on tarkistettu mutta tekstiin tehdään toimituksellisia muutoksia. Lisäksi kaikki linkit eivät välttämättä ole toiminnassa. Ennen uuden vammaispalvelulain voimaantuloa tekstit siirretään Tuki ja palvelut -osioon Vammaispalvelujen käsikirjassa.
Uusi vammaispalvelulaki tulee voimaan 1.1.2025. Lue lisää Uusi vammaispalvelulaki -pääsivulta.
Tämän sivun sisältö
Hyvinvointialue voi myöntää vammaiselle henkilölle yleisen järjestämisvelvollisuuden perusteella muita palveluja ja tukitoimia tarkoitukseen varattujen määrärahojen puitteissa. Hyvinvointialueen on varattava määrärahat tarkoitukseen hyvinvointialueella esiintyvän tarpeen mukaan.
Määrärahasidonnaisten tukitoimien osalta hyvinvointialue voi päättää määrärahojen kohdentamisesta tietyt edellytykset täyttäville vammaisille henkilöille, mikäli määrärahat eivät riitä korvauksen myöntämiseen kaikille hakijoille.
Muiden palveluiden ja tukitoimien järjestäminen
Huomioi soveltamisala!
Vammaispalvelulakia sovelletaan lain 2 §:ssä määriteltyyn vammaiseen henkilöön. Tämä tarkoittaa, että oikeus vammaispalvelulain mukaisiin palveluihin on henkilöllä, joka täyttää kaikki vammaisen henkilön määritelmässä mainitut edellytykset. Vammaispalvelulaissa on lisäksi säädetty kunkin palvelun osalta palvelukohtaisista myöntämisedellytyksistä, jotka vammaisen henkilön on myös täytettävä ollakseen oikeutettu kyseiseen palveluun.
Lisätietoa vammaisen henkilön määritelmästä: Vammaispalvelulain soveltamisala
Hyvinvointialue voi järjestää vammaispalvelulain perusteella myös muita lain tarkoituksen toteuttamiseksi tarvittavia palveluita ja taloudellisia tukitoimia.
Vammaispalvelulaki 34 § (Finlex)
Hyvinvointialue voi päättää, millaisiin tarpeisiin se järjestää muita palveluita ja tukitoimia. Lähtökohtana niiden järjestämisessä on vammaispalvelulain 1 §:ssä määritelty lain tarkoitus:
- toteuttaa vammaisen henkilön yhdenvertaisuutta, osallisuutta ja osallistumista yhteiskunnassa sekä ehkäistä ja poistaa niiden toteutumisen esteitä;
- tukea vammaisen henkilön itsenäistä elämää ja itsemääräämisoikeuden toteutumista;
- turvata vammaisen henkilön yksilöllisen tarpeen ja edun mukaiset, riittävät ja laadultaan hyvät palvelut.
Palveluiden ja tukitoimien sisältö
Vammaispalvelulain mukaisilla muilla palveluilla ja tukitoimilla voidaan joustavasti täydentää vammaisen henkilön tarvitseman avun ja tuen kokonaisuutta. Tällä mahdollistetaan laissa mainitsemattomat ja esimerkiksi uudet ja ennakoimattomat palvelut, jotka voivat olla tulevaisuuden tilanteissa tarpeellisia.
Tuettu päätöksenteko muuna vammaispalveluna
Tuettua päätöksentekoa koskevat vammaispalvelulain säännökset tulevat voimaan 1.1.2025. Tätä ennen tuettua päätöksentekoa voidaan myöntää muuna vammaispalveluna.
Linkki tuettu päätöksenteko
Ylimääräiset vaatekustannukset
Vammaiselle henkilölle voidaan korvata määrärahojen puitteissa esimerkiksi ylimääräiset vaatetuskustannukset, jotka johtuvat vamman tai sairauden aiheuttaman toimintarajoitteen vuoksi vaatteiden tavanomaista suuremmasta kulumisesta tai siitä, että henkilö ei voi käyttää valmiina ostettavia vaatteita tai jalkineita.
Kyseeseen voi tulla esimerkiksi tilanne, jossa apuvälineet, kuten ortoosit, tukisidokset ja erikoiskengät kuluttavat vaatetusta normaalia nopeammin. Nämä saattavat edellyttää myös erityisiä muokkauksia tai kaavoja vaatteisiin tai jalkineisiin.
Tarkoituksena on, että tukea ylimääräisiin vaatekustannuksiin myönnetään jatkossa samaan tapaan kuin vanhan vammaispalvelulain (380/1987) ollessa voimassa.
Erityisravinto
Vammaiselle henkilölle voidaan korvata määrärahojen puitteissa esimerkiksi ylimääräiset kustannukset, jotka aiheutuvat erityisravinnosta tai erityisravintovalmisteista, joita henkilö joutuu käyttämään pitkäaikaisesti ja säännöllisesti.
Tarkoituksena on, että tukea ylimääräisiin erityisravintoon ja erityisravintovalmisteisiin myönnetään jatkossa samaan tapaan kuin vanhan vammaispalvelulain (380/1987) ollessa voimassa.
Erityisravintokustannuksina ei korvata
- sellaisia menoja, jotka perustuvat vain lääkärin suosituksiin.
- tavanomaisia ruokatavarakaupan artikkeleihin luettavia ravintoaineita ja valmisteita.
Vamman tai sairauden edellyttämä erityisravinnon tai -valmisteen käyttö tulee olla lääketieteellisesti yksityiskohtaisesti selvitetty. Vammaisen henkilön tulee hakemuksessaan selvittää tarvitsemansa erityisravinnon ja erityisvalmisteiden laatu sekä määrät ja niistä aiheutuvat ylimääräiset kustannukset.
Korvauksen suuruutta määrättäessä otetaan huomioon myös ensisijaisten tukimuotojen kautta saatu taloudellinen apu. Eräitä kliinisiä ravintovalmisteita voidaan korvata sairausvakuutuslain nojalla Kelasta.
Erityiskorvaus ja muut lääkkeiden korvausoikeudet (Kela)
Valtioneuvoston asetus kliinisten ravintovalmisteiden kustannusten korvaamisesta (27/2013)
Yhtenä tulkintaohjeena voidaan pitää toimeentulotuen perusosan ravintomenojen osuutta.
Lähteet
Vammaispalvelulaki 675/2023 (Finlex)
Hallituksen esitys HE 191/2022 vp Hallituksen esitys eduskunnalle vammaispalvelulaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi (Eduskunta)
Valiokunnan mietintö STVM 52/2022 vp (Eduskunta)
