Hoitotarvikkeet

KHO 2.4.2020 T 1531 Terveydenhuoltolaki - Asiakasmaksulaki - Hoitotarvikkeet - Maksuttomuus - Vuodesuoja

A vaati hallintoriitahakemuksessaan, että kunnan terveyskeskus velvoitetaan myöntämään hänelle maksuttomat hoitotarvikkeet eli vuodesuojat hänen yksilöllisen tarpeensa mukaisesti.

Hallinto-oikeus hyväksyi A:n hakemuksen ja velvoitti kunnan terveyspalvelut myöntämään A:lle tämän hakemuksen mukaiset vuodesuojat maksuttomina hoitotarvikkeina. Lääkärinlausunnon mukaan A:n diagnoosina on jäykkä (spastinen) paraplegia. A  liikkuu omatoimisesti manuaalipyörätuolilla. Painehaavojen ja ihorikkojen sekä infektioiden riski on hänellä huomattavan suuri. Lääkäri oli suositellut vuodesuojia hoitotarvikkeina ihokomplikaatioiden ja infektioiden ennaltaehkäisemiseksi. Myös sairaanhoitajan lausunnossa todettiin, että A:lla on suuri painehaavojen ja ihorikkojen sekä infektioiden riski liikuntarajoitteisuuden, tuntopuutosten, lihastrofian, spastisuuden sekä inkontinenssin vuoksi. Lääkekatetrin sijainnin takia oli erityisen tärkeää ennaltaehkäistä ihovaurioita kyseessä olevalla alueella infektioriskin vuoksi. A:n käytössä oli erityisvalmisteinen painehaavariskiä pienentävä petauspatja, minkä hygieenisyydestä oli pidettävä erityistä huolta edellä mainittujen riskien takia. Lausunnossa suositeltiin, että A saisi tarvitsemiaan hoitotarvikkeita, jotka eivät olleet tarkoitettu pelkästään hoitotoimenpiteiden suorittamiseen vaan myös infektioriskien ja komplikaatioiden ennalta ehkäisemiseen.

Kunnan hoitotarvikkeiden jakelusta annetun ohjeen mukaan A:n tarvitsemat vuodesuojat olivat hoitotarvikejakeluun pääsääntöisesti kuulumattomia tarvikkeita. Ylilääkärin mukaan seudullisen linjauksen mukaan vuodesuojat eivät kuuluneet terveyskeskuksesta hoitotarvikkeina jaettaviin hoitotarvikkeisiin, tarvitsi asiakas niitä tai ei. Vuodesuojien tapaisiin tarvikkeisiin tulisi käyttää vammaisten hoitotukea.

Hallinto-oikeus totesi, että A oli kertonut tarvitsevansa vuodesuojia sängyssä tehtävää katetrointia varten ehkäisemään vaikeat infektiot. Hän oli saanut vuodesuojia useiden vuosien ajan maksutta. Omakantaan 2017 tehdystä kirjauksesta kävi ilmi, että A:lle on tuolloin myönnetty hoitotarvikkeena vuodesuojia. A:n terveydentila ei ole esitetyn selvityksen mukaan muuttunut parempaan suuntaan tuon kirjauksen jälkeen. Lääkärin ja hoitajan edellä mainituista lausunnoista kävi ilmi, että vuodesuojat ovat A:lle enemmän kuin hyödyllisiä. Niiden käytön tarkoituksena ei ollut vuoteen suojaaminen vaan infektioriskin ja ihokomplikaatioiden estäminen. Myös tällainen sairauksien aiheuttamien haittojen ehkäisy kuuluu sairaanhoitoon. Kunta ei ole voinut hoitotarvikkeiden jakelua koskevalla ohjeellaan sulkea vuodesuojia kokonaan hoitotarvikejakelun ulkopuolelle vaan sen olisi tullut arvioida A:n yksilöllinen tarve niiden osalta. A on osoittanut, että vuodesuojat ovat hänelle tarpeellisia, asiakasmaksulain 5 §:n ja terveydenhuoltolain 24 §:n perusteella maksuttomia hoitotarvikkeita. Kunta velvoitettiin myöntämään A:lle vuodesuojat maksuttomina hoitotarvikkeina hakemuksen vireille tulosta alkaen.

KHO pysytti hallinto-oikeuden ratkaisun.

KHO 2.4.2020 T 1531 (pdf 56 kt)