Lainsäädäntölinkit
Sosiaalioikeuden tarkoitus on turvata kaikille yhdenvertaiset ihmisarvoisen elämän edellytykset. Suomen perustuslain mukaan julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut. Samansisältöisiä velvoitteita on myös Suomea sitovissa kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa.
Perus- ja ihmisoikeuksia voidaan soveltaa suoraan sosiaalihuollon päätöksenteossa. Ne tarvitsevat kuitenkin täsmennyksekseen ns. tavallisen lain sisältöistä sääntelyä. Sosiaalihuollon yleislaki on sosiaalihuoltolaki. Vammaisten palvelujen kannalta keskeisimmät sosiaalihuollon erityislait ovat laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista sekä laki kehitysvammaisten erityishuollosta. Nämä lait sisältävät paitsi sääntelyä palveluista ja tukitoimista, myös menettelyllisiä säännöksiä, kuten palvelutarpeen arviointiin liittyvää säännöstöä. Menettelyllinen perussäännös kaikessa hallintotoiminnassa on hallintolaki. Asiakkaiden asemaa sosiaalihuollossa ja itsemääräämisoikeuden toteutumista puolestaan käsittelee laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista.
Lisäksi suuri määrä lakeja sisältää säännöksiä, jotka käsittelevät erilaisia vammaispalveluihin liittyviä ilmiöitä. Esimerkiksi työoikeudellinen lainsäädäntö on keskeistä silloin, kun järjestetään vammaispalvelulain mukaista henkilökohtaista apua työnantajamallilla. Omaishoitolaki taas tulee sovellettavaksi osana vammaispalveluja silloin, kun vammaispalvelulain mukainen palveluasuminen järjestetään omaishoidon turvin.
Lainsäädännön merkitys vammaispalveluissa on paitsi luonnollisesti tuoda esille, minkälaisia palveluja on järjestettävä ja kenelle, myös taata asiakkaiden oikeusturvaa ja yhdenvertaista kohtelua.
