Palvelusuunnitelma

Oikeuskäytäntöä palvelusuunnitelmasta

• Palvelusuunnitelman laatimisvelvoite
• Palvelusuunnitelman sitovuus
• Palvelusuunnitelman sisältö

Vammaispalvelulain 3 a §:n mukaan vammaisen henkilön tarvitsemien palvelujen ja tukitoimien selvittämiseksi on ilman aiheetonta viivytystä laadittava palvelusuunnitelma.

Sosiaalihuollon asiakaslain 7 §:n mukaan sosiaalihuoltoa toteutettaessa on laadittava palvelu-, hoito-, kuntoutus-, tai muu vastaava suunnitelma, jollei kyseessä ole tilapäinen neuvonta ja ohjaus tai jollei suunnitelman laatiminen muutoin ole ilmeisen tarpeetonta.

Palvelusuunnitelma on siten laadittava aina ja suunnitelma voidaan jättää tekemättä vain, mikäli kyseessä on tilapäinen neuvonta tai ohjaus. Suunnitelma voidaan poikkeuksellisesti jättää laatimatta myös silloin, kun se on ilmeisen tarpeetonta.

Palvelusuunnitelma on tarkistettava, jos vammaisen henkilön palveluntarpeessa tai olosuhteissa tapahtuu muutoksia sekä muutoinkin tarpeen mukaan. Palvelusuunnitelmaan tulee sisällyttää osio, jossa on joko sovittu palvelusuunnitelman tarkistusajankohdasta tai niistä olosuhteista, jotka aiheuttavat palvelusuunnitelman tarkistamisen sekä lisäksi maininta siitä, että palvelun vammaisella henkilöllä on aina oikeus vaatia palvelusuunnitelman tarkistusta tai sen muuttamista.

Palvelusuunnitelman laatimisvelvoite

AOA 11.12.2013 Dnro 4132/4/12 Palvelusuunnitelma - Palvelusuunnitelman laatimiseen kulunut aika

Tapauksessa palvelusuunnitelman laatiminen oli aloitettu alkuvuodesta 2012 mutta selvityksen mukaan suunnitelma valmistui vasta loppuvuodesta 2012. AOA piti tällaista selvityksistä ilmenevää palvelusuunnitelman laatimiseen kulunutta aikaa sosiaalihuollon asiakaslain ja vammaispalvelulain vastaisena. AOA totesi, että viranomaisen on varattava riittävät resurssit lakisääteisten tehtäviensä hoitoon. Kunta ei voi vedota asian viivästyessä puutteellisiin henkilöresursseihinsa tai muiden asioiden tai tehtäviensä hoitoon tai käsittelyyn.

Vammaispalvelulaissa on lisäksi korostettu palvelusuunnitelman merkitystä yksilöä koskevassa päätöksenteossa erityisesti silloin, kun kyse on palveluista, joilla on tai saattaa olla merkitystä vammaisen henkilön henkilökohtaisen vapauden, yksityisyyden suojan ja itsemääräämisoikeuden toteutumisen kannalta, kuten AOA:n näkemyksen mukaan palveluasumisessa on yleensä kyse. Vaikeavammaisella henkilöllä on edellä sanottu huomioon ottaen erityinen tarve ja lakiin perustuva oikeus saada itseään koskeva palvelusuunnitelma laadituksi.

AOA 21.10.2010 Dnro 2855/4/10 Palvelusuunnitelma - Palvelusuunnitelman laatimisvelvollisuus

Vantaan sosiaali- ja terveystoimen lausunnon ja selvityksen mukaan kantelijan kohdalla ei palvelusuunnitelmaa ollut laadittu. Asiassa saadun selvityksen perusteella AOA ei voinut katsoa, että kysymys olisi ollut sosiaalihuollon asiakaslain tarkoittamasta tilapäisestä neuvonnasta ja ohjauksesta tai että suunnitelman laatiminen kantelijan kohdalla muutoinkaan olisi ollut sosiaalihuollon asiakaslain 7 §:n tarkoittamin tavoin ilmeisen tarpeetonta.

AOA:n näkemyksen mukaan sosiaali- ja terveystoimi on siten toiminut asiassa vammaispalvelulain vastaisella tavalla jättäessään kantelijaa koskevan palvelusuunnitelman tekemättä.

AOA 21.10.2010 Dnro 2855/4/10 (pdf 27 kt)

OKA 15.12.2005 Dnro 442/1/00 Palvelusuunnitelma - Palvelusuunnitelman laatimisvelvollisuus - Kuljetuspalvelu

Tapauksessa oli kysymys kuljetuspalveluista ja kuljetuspalvelujen järjestämisestä työmatkoina. Apulaisoikeuskansleri totesi päätöksessään, että kantelijoille ei ollut laadittu palvelusuunnitelmia ennen kuin he olivat sitä vaatineet vuoden 2004 huhtikuussa (kantelijoille oli myönnetty 2001 kuljetuspalveluna matkat työpaikkakunnille).

OKA katsoi, että palvelusuunnitelma olisi tullut sosiaalihuollon asiakaslain mukaisesti laatia. Koska kantelijoiden kuljetuspalvelujen tarve oli tullut uudelleen arvioitavaksi, ei palvelusuunnitelman laatimista voitu pitää tällaisessa tilanteessa ilmeisen tarpeettomana eikä kysymys ollut myöskään tilapäisestä neuvonnasta tai ohjauksesta.

OKA totesi, että mikäli suunnitelma olisi laadittu etukäteen, olisi voitu välttää sellainen menettely, että vuoroin myönnetään ja vuoroin evätään vaadittu kuljetuspalvelu. Tällaisella menettelyllä oli aiheutettu palvelun saajille epätietoisuutta palvelun laajuudesta ja sen pysyvyydestä. Apulaisoikeuskansleri katsoi, että sosiaalitoimen menettely ei ollut omiaan edistämään asiakaslain tarkoittamaan asiakaslähtöisyyttä eikä asiakkaan luottamuksellisuutta. 

EOA 25.10.2004 Dnro 798/4/03 ja 2139/4/03 Palvelusuunnitelma - Palvelusuunnitelman laatimisvelvollisuus - Kuljetuspalvelu

Oikeusasiamies katsoi, että kaupungin noudattama käytäntö, jonka mukaan palvelusuunnitelmaa ei laadittu jokaiselle kuljetuspalvelua saavalle, ei ollut asiakaslain 7 §:ssä mukainen menettely. Oikeusasiamies viittasi ratkaisussaan sosiaalihuollon asiakaslain 7 §:n säännökseen siitä, milloin palvelusuunnitelma voidaan jättää tekemättä.

EOA 23.4.2003 Dnro 2436/4/01 Palvelusuunnitelma - Palvelusuunnitelman laatimisvelvollisuus - Kuljetuspalvelu

Oikeusasiamies totesi, että kaupungin noudattama käytäntö, jonka mukaan palvelusuunnitelma laaditaan yleensä vain lapsille ja aikuisille vammaisille henkilöille ainoastaan heidän omasta pyynnöstään ei ollut tällöin voimassa olleen vammaispalveluasetuksen 2 §: ja sosiaalihuollon asiakaslain 7 §:n mukainen menettely.

Palvelusuunnitelman sitovuus

AOA 11.12.2013 Dnro 4132/4/12 Palvelusuunnitelma - Palvelusuunnitelman merkitys

AOA totesi, että palvelusuunnitelma ei ole kuntaa velvoittava asiakirja. Kysymys palvelusuunnitelmassa on viranomaisen ja asiakkaan välisestä palvelujen tarvearvioon perustuvasta suunnitelmasta. Suunnitelmaan perustuen viranomainen järjestää erikseen tehtävien yksilöä koskevien päätösten mukaisesti palveluita tai tukitoimia vaikeavammaisen henkilön vamman tai sairauden aiheuttaman tarpeen huomioonottavalla tavalla.

Palveluasumisen järjestäminen voi ainakin osin olla sidottu palvelusuunnitelmassa yhteisesti sovittuihin tai siinä mainittuihin palveluiden järjestämistä koskeviin seikkoihin, jolloin palvelusuunnitelman merkitys yksilöä koskevassa päätöksenteossa on korostetussa asemassa. Erityistä merkitystä yksilöllisellä palvelusuunnitelmalla on myös silloin, kun vammainen henkilö ja viranomainen ovat erimielisiä siitä, millä tavoin vammaispalveluita tai muita sosiaalihuoltolain palveluita tulee järjestää tai toteuttaa.

Hämeenlinnan HAO 20.4.2009 Nro 09/0205/4 Palvelusuunnitelma - Palvelusuunnitelman merkitys - Omaishoidon tuki

Tapauksessa hallinto-oikeus katsoi, että kun hoito- ja palvelusuunnitelmaan oli kirjattu annettavat tukipalvelut ja kun hoito- ja palvelusuunnitelma oli laadittu yhteistyössä hoidettavan ja hoitajan kanssa, oli kunta sitoutunut omaishoidon tukisopimuksessa huolehtimaan suunnitelmassa mainituista palveluista. Suunnitelma oli siten liitetty osaksi sopimusta, jonka jälkeen osapuolet olivat allekirjoittaneet sopimuksen.

Hallinto-oikeus katsoi, että omaishoitajalla oli sopimusta tehdessään perusteltu syy olettaa kyseisten palvelusuunnitelmassa mainittujen tukipalvelujen tulevan osaksi solmittavaa sopimusta. Hallinto-oikeus totesi vielä, että lähtökohtaisesti hoito- ja palvelusuunnitelma ei sellaisenaan ole oikeudellisesti sitova päätös palvelun myöntämisestä, mutta tässä asiakokonaisuudessa (omaishoidon tukea järjestettäessä) se oli tullut osaksi sopimusta.

Palvelusuunnitelman sisältö

AOA 11.12.2013 Dnro 4132/4/12 Palvelusuunnitelma - Palvelusuunnitelman sisältö - Asiakkaan mielipide

AOA:n mukaan palvelusuunnitelmasta tulee ilmetä viranomaisen ja asiakkaan mahdolliset poikkeavat näkemykset palveluiden järjestämisestä. Asiakkaan omalla näkemyksellä ristiriitatilanteessa voi olla merkitystä asiakkaan hakiessa muutosta viranomaisen ratkaisusta. Kyse voi olla tällöin palveluiden määrästä, palveluiden toteuttamistavasta tai siitä, minkälaisia palveluita asiassa on järjestettävissä tai tulee järjestää.

AOA 21.10.2010 Dnro 2855/4/10 Palvelusuunnitelma - Palvelusuunnitelman sisältö

AOA kiinnitti ratkaisussa huomiota siihen, että vaikeavammaiselle henkilölle laadittavassa palvelusuunnitelmassa on kuvattava vaikeavammaisen henkilön palvelun tarvetta sekä erityisesti arvioitava, missä laajuudessa ja miten henkilökohtaista apua järjestetään.
AOA 21.10.2010 Dnro 2855/4/10 (pdf 27 kt)

Etelä-Suomen LH 1.3.2004 Dnro ESLH-202-00063/SO-16 Palvelusuunnitelma - Palvelusuunnitelman sisältö

Lääninhallitus katsoi, että kantelun tekijälle 7.2.2002 laadittu palvelusuunnitelma oli niukka ja erityisesti tulevaisuuden suunnitelmat oli kirjattu epäselvästi. Kantelija ei ollut allekirjoittanut palvelusuunnitelmaa eikä sitä ollut myöskään vielä 13.12.2002 mennessä tarkistettu yhtään kertaa vaikka kantelijan olosuhteissa oli tapahtunut muutoksia. Lääninhallitus katsoi, ettei sosiaalitoimi ollut toiminut asiassa sosiaalihuollon asiakaslain ja vammaispalveluasetuksen mukaisesti.

Lähteet

Räty, Tapio (2010) Vammaispalvelut. Vammaispalvelujen soveltamiskäytäntö. Kynnys ry.

Vammaispalvelujen käsikirjan lakiryhmä