Pitkään työttömänä olleiden työllistymisen tuki

Ihmisiä toimistossa, etualalla oleva flaneliruutupaitainen mies katsoo ja kuuntelee.

Työllistymistä tukevien palvelujen tavoitteena on työkyvyn ylläpitäminen tai kuntoutuminen ja sitä kautta mahdollisuuksien lisääminen palkkatyöhön. Pitkään työttömänä olleiden työkykyä, työnhaku-, työllistymis- ja työelämävalmiuksia voidaan parantaa eri tavoin. Tehokkaita toimia ovat muun muassa palkkatuki ja työhönvalmennus sekä erilaiset työkokeilujaksot. Ennen kaikkea työllistymistä helpotetaan lisäämällä työpaikkoja, joiden työehdot ovat kohtuulliset.

Kaikissa työllistymisen tuen vaiheissa on tuettava työtä etsivän osallisuutta: hänellä tulisi olla mahdollisuuksia vaikuttaa valittaviin työllistymistoimiin, osallistua niihin omin ehdoin ja tulla kuulluksi omana itsenään. Työllistymistä kannattaa edistää niin, että palveluihin hakeutumisen ja osallistumisen kynnys on matala.

Osallisuuden lisääminen työllistymistä edistävissä palveluissa tekee palveluista helppokäyttöisempiä, mielekkäämpiä, tarpeenmukaisia sekä ihmisen omaa toimijuutta ja tulevaisuudenuskoa vahvistavia.

Erilaisiin tilanteisiin erilaista työllistymisen tukea

  • Jos työkyky ja -kokemus ovat hyviä, mutta työnhakijalta puuttuu todistus koulutuksesta, on selvitettävä, miten osaaminen voidaan osoittaa.
  • Jos työnhakijan työkyky on heikko, on syytä tehdä työkyvyn arviointi ja koota yhteen työkykyä parantavat toimet.
  • Jos työnhakijan elämänhallinta on puutteellista, sitä on tuettava sosiaali- ja terveyspalveluilla. Liikkeelle on kuitenkin aina lähdettävä omasta halusta ja motivaatiosta.

Eri tukitoimia voidaan tehdä myös samaan aikaan. Tärkeää olisi, ettei eri palvelujen välillä tarvitsisi odottaa.

Työllistymisen tuen sudenkuoppia ja ratkaisuja

Ihminen saa väärää etuutta, jos työkyvyn heikentymistä ei tunnisteta

Ihminen jää sairausperusteisten etuuksien ulkopuolelle, jos työkyvyn heikentymistä ei tunnisteta tai jos työkyvyttömyys jatkuu pitkään. On ongelmallista, jos osatyökykyiset ovat työttömyysturvalla ja se leikkaantuu työkyvyttömyyden takia, koska esimerkiksi aktivointivelvoite ei täyty.

  • Työkyvyn arviointi ja työkyvyn heikentymisen tunnistaminen on tärkeää palvelun eri vaiheissa.

Työtön työnhakija joutuu itse arvioimaan yksin työkykyään

Työkyvyn tunnistaminen jää usein yksilön omalle vastuulle. Tiedetään, että pitkään jatkunut työttömyys voi murentaa uskoa omaan työkykyyn. Subjektiivinen työkyky ei siten välttämättä vastaa todellista työkykyä.

  • Työkykyä kannattaa tarkastella pienemmissä osissa yhdessä työnhakijan kanssa. Näin saadaan selville, mihin alentunut työkyky ja kokemus siitä liittyvät (esimerkiksi tuki- ja liikuntaelinsairauksiin, mielenterveyden ongelmiin, psyykkiseen kuormittuneisuuteen, itseluottamuksen murenemiseen tai ongelmalliseen päihteiden käyttöön).
  • Työttömille tietoa terveystarkastuksista jalkauttamalla -toimintamallissa palveluohjaajat, terveydenhoitaja ja sosiaalityöntekijä, jalkautuvat matalan kynnyksen toimipaikkoihin jakamaan tietoa työttömien terveystarkastuksista, sosiaali- ja terveyspalveluista ja etuuksista sekä antamaan henkilökohtaista palveluohjausta. 
    Työttömille tietoa terveystarkastuksista jalkauttamalla -toimintamalli (Innokylä)

Työkyvyn arviointi ja tukeminen jäävät taka-alalle

Sote-ammattilaisten ja työllisyysviranomaisten on tarvittaessa yhteistyössä tuettava työnhakijaa henkilökohtaisen työmarkkinatilanteen sekä työkyvyn ja osaamisen tunnistamisessa. Tämän jälkeen työnhakijaa voidaan tukea yksilöllisesti, tarpeenmukaisesti ja mahdolliset työkyvyn rajoitteet huomioiden.

Työttömän kunnioittava kohtaaminen on olennaista, ja siksi on tärkeää lähteä liikkeelle olemassa olevista kyvyistä ja vahvuuksista, ei pelkästään työkyvyttömyydestä.

Etuuksia ja palveluja saa monelta eri tahoilta

Monelta eri taholta saatavien etuuksien ja palvelujen myötä riski väliinputoamiseen on suuri. Tarvitaan yksilöllistä tilanteen selvittämistä, moniammatillista yhteistyötä sekä ennustettavaa ja läpinäkyvää toimeentulojärjestelmää. Toimiva työkyvyn tuen palvelukokonaisuus edellyttää sosiaali- ja terveyskeskuksen sisäisten ja muiden palvelujen integraatiota, kumppanuuksia ja verkostomaista hallintaa.

  • Hyvinvointialueen työkyvyn tuen palvelukokonaisuus koostuu muun muassa sosiaali- ja terveyspalveluista, kuntoutuspalveluista, työllisyyspalveluista, Kelan palveluista, järjestöjen palveluista sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palveluista.
    Työikäisten työkyvyn ja työllistymisen tuen sote-palvelut
  • Moniammatillinen yhteistyöverkosto yhdistää eri alojen, kuten sosiaalityön, terveydenhuollon ja työllisyyspalvelujen osaamisen. Yhteistyöverkoston työskentelyn on perustuttava asiakkaan tavoitteisiin, ja verkostolla on oltava ymmärrys siitä, mitä asiaa se ratkoo. Verkosto tarvitsee johdon tuen ja yhteistyötä tulee toteuttaa niin johdon, esihenkilöiden kuin työntekijöidenkin tasolla. Monialaisten yhteistyöryhmien jatkuvuus edellyttää, että jokin taho vastaa verkoston koolle kutsumisesta ja jatkuvuudesta. Myös palveluntuottaja tulisi ottaa mukaan yhteistyöverkostoihin. Jos yksityinen sektori tuottaa palvelun, se saattaa jäädä verkoston ulkopuolelle.
  • Aikuisille suunnatut ohjaamot voisivat koota monialaiset palvelut yhden katon alle.

Monialaista ja intensiivistä tukea on liian vähän tarjolla

Osatyökykyiset ja heikossa työmarkkina-asemassa olevat hyötyvät usein monialaisesta ja intensiivisestä tuesta. Tämän kaltaista tukea on esimerkiksi näyttöön perustuva työhönvalmennus tai muu valmennus, jossa korostuu yksilöllinen monialainen tuki sekä aktiivinen työnetsintä ja muokkaus.

  • Monialaisen ja intensiivisen tuen palvelujen hankintaa ja kilpailutusta tulee kehittää. Esimerkiksi tuetun työllistymisen palveluissa olevat hyötyisivät vaativammasta tuesta työllistyäkseen avoimille työmarkkinoille. Vaativan tuen kilpailutuksen kehittämisen ohella kunkin hankinnan kohdalla tulee kehittää asiakkaiden palvelutarpeen tunnistamista.
  • IPS-työhönvalmennus on todettu vaikuttavaksi työllistymistä lisääväksi menetelmäksi sekä Suomessa että kansainvälisesti.
    Lue lisää IPS-työhönvalmennuksesta
  • Esimerkiksi Kumina-mallissa tehdään työtehtäviä kuntouttavassa työtoiminnassa yhdistyksissä oikeassa työympäristössä. Samalla saadaan työhönvalmennusta ja sosiaaliohjausta omien tavoitteiden pohjalta ja mahdolliset ongelmat ratkotaan nopeasti.
    Kumina – työhön ja koulutukseen valmentava kuntouttava työtoiminta (Innokylä)
  • Kummin kanssa työelämään – maahanmuuttajien työllistymisen tukeminen -mallissa työkummi tutustuttaa maahanmuuttajaa suomalaiseen yhteiskuntaan ja työelämään sekä ohjaa työkokeilupaikoilla.
    Kummin kanssa työelämään – maahanmuuttajien työllistymisen tukeminen (Innokylä)
  • Jo toimintansa päättäneen Työkanava Oy:n tavoitteena oli työllistää vaikeimmassa asemassa olevia osatyökykyisiä. Idea oli, että yhtiö palkkaisi työntekijät työsuhteeseen ja myisi heidän työpanostaan asiakkailleen, ja että se olisi vastannut työntekijöiden työnohjauksesta ja perehdyttämisestä.
    Työkanava Oy (Tem.fi)

Moniammatillisten palvelujen henkilöstöresurssit ovat riittämättömät

Työllisyyspalvelujen niukat resurssit tekevät palvelutarpeen tunnistamisesta, kattavasta arvioinnista ja yksilöllisten palvelujen tarjoamisesta tällä hetkellä vaikeaa. Tällöin ei voida esimerkiksi auttaa työn etsinnässä.

  • Esimerkiksi tuetun työllistymisen palveluiden resurssointiin tulisi kohdentaa enemmän rahoitusta.

Työkykykoordinaattorien saatavuutta ei ole varmistettu

Työkykykoordinaattoreita on koulutettu viime vuosina runsaasti työpaikoille, oppilaitoksiin, terveydenhuoltoon sekä sosiaali-, työllisyys- ja kuntoutuspalveluihin (noin 700 koordinaattoria ympäri maata). Työkykykoordinaattorin keskeisimpiä tehtäviä ovat palveluiden räätälöiminen ja monialainen yhteistyö asiakkaan eduksi.

Työkykykoordinaattorin tehtävänkuvalla ei kuitenkaan ole vielä virallista asemaa työvoimapalveluissa. Vaarana on, että työkykykoordinaattorikoulutuksella hankittu osaaminen ei pysy organisaatiossa, vaan menetetään osaajan mukana.

  • Työkykykoordinaattorien tai vastaavan kaltaisen laajan osaamisen asema tulisi vakiinnuttaa työllisyyspalveluissa erityisesti heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen tuen palveluissa.

Työllistymistä tukevien palveluiden laadun seuranta

Työllistymisen tuen palveluiden laatua tulisi seurata aiempaa järjestelmällisemmin ja tavoitelähtöisesti. Tärkeintä on tunnistaa hankitun palvelun tavoite ja tarve sekä tavoiteltava laatu.

  • Tuetun työllistymisen IPS-työhönvalmennuksen kansainvälinen laatukriteeristö
    Tuetun työllistymisen IPS-työhönvalmennuksen kansainvälinen laatukriteeristö on tieteellisesti validoitu arviointiväline, joka mittaa IPS-palvelun laatua eli sitä, missä määrin palvelu noudattaa tuetun työllistymisen työhönvalmennuksen periaatteita. IPS-toimintamallilla edistetään mielenterveyden häiriöihin sairastuneiden henkilöiden työmarkkinoille pääsyä, paluuta ja siellä pysymistä.
    IPS-työhönvalmennuksen laatukriteerit

Tutkintotodistuksen hankkiminen voi olla vaikeaa

Tunnustetun osaamisen hankkiminen vahvistaa edellytyksiä työllistyä. Tutkintoon johtavaan koulutukseen hakeutuminen ei kuitenkaan välttämättä ole helppoa tai elämäntilanteen vuoksi mahdollista. Oppilaitoksessa opiskelu ei aina sovellu kaikille.

Työtehtäviä opinnollistamalla ja tutkinnollistamalla voidaan luoda matalamman kynnyksen polkuja opintoihin. Opintoja voidaan suorittaa esimerkiksi työtoimintajaksolla ja saada myönteisiä oppimiskokemuksia. Opinnollistetuista työtehtävistä saa todistuksen, jolla voi osoittaa osaamisensa ja jota voi hyödyntää myöhemmin opintoihin hakeutuessa.

  • Joskus tarpeen on vain lyhyen koulutuksen suorittaminen (esim. hygieniapassi).
  • Opinnollistaminen ja käytännönläheinen oppiminen erilaisissa ympäristöissä -mallissa osaamisen kehittäminen tapahtuu muuten kuin opiskelemalla päätoimisesti oppilaitoksessa. Osaamista voidaan kehittää eri ammatillisiin tutkintoihin pohjautuvina oppimisjaksoina tai kokonaisia tutkinnon osia suorittamalla, esimerkiksi palkkatuetussa työssä, työkokeilussa tai kuntouttavan työtoiminnan aikana.
    Opinnollistaminen ja käytännönläheinen oppiminen erilaisissa ympäristöissä (Innokylä)

Tarjolla on liian vähän sopivia töitä niille, joiden työkyky vaihtelee

Työnhakutaitojen tai työelämätaitojen kerryttäminen eivät riitä, jos työmarkkinoilla ei ole tarjolla töitä ihmisille, joilla työkyky vaihtelee.

  • Tarjolla oleva työtehtävä voidaan muokata työnhakijan työkykyyn sopivaksi. Työn muokkaamisen mahdollisuudet liittyvät esimerkiksi työergonomiaan, työaikaergonomiaan (työntekijä pystyy vaikuttamaan työvuoroihinsa ennakoivasti) ja työolosuhteisiin (esimerkiksi saavutettavat ja helppokäyttöiset työpaikan sisäiset tietojärjestelmät). Työnmuokkauksessa tärkeää on ottaa sekä työllistyjä että työnantaja mukaan suunnitteluun. Joskus on hyödyllistä valmentaa koko työyhteisöä tilanteeseen. Työnmuokkausta tukee TE-toimiston myöntämä työolosuhteiden järjestelytuki.
    Työolosuhteiden järjestelytuki (TE-palvelut)
  • Iisisti töihin -opas tähtää osatyökykyisen henkilön työllistämiseen työtä muokkaamalla. Opas on suunnattu työnantajille ja työyhteisöjen kehittäjille 
    Iisisti töihin -opas 

Matalapalkka-aloilla osatyökykyisen tulot jäävät pieniksi

Erityisesti matalapalkka-aloilla osatyökykyisyys aiheuttaa myös toimeentulo-ongelman. Jos työtä tekevä ei pysty tekemään täysiä tuntimääriä, jää toimeentulo pieneksi.

Työnantajat epäröivät palkata pitkään työttömänä olleita

Työllisyyden edistäminen ei voi olla pelkästään työn hakemisen ja tekemisen valmiuksien parantamista, myös työnantajien asenteisiin ja ennakkoluuloihin on syytä pyrkiä vaikuttamaan. Työnantajat saattavat epäröidä pitkään työttömänä olleiden palkkaamista. Työttömät työnhakijat puolestaan voivat kokea, että esimerkiksi korkea ikä tai työttömyyden pitkä kesto estää työllistymistä.

Osallisuutta työstä riippumatta

Kaikki eivät saa pitkäaikaista tai pysyvää työpaikkaa. Ihmisten pitäisi voida olla osallisia yhteiskunnassa työllisyystilanteesta riippumatta.
Lue lisää työelämän ulkopuolella olevien osallisuuden edistämisestä: Heikoimmassa asemassa olevien osallisuus

Ehdotukset perustuvat kehittämistyön tuloksiin

Ratkaisuehdotukset on koottu yhteistyössä Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke – Sokran (ESR TL 5) ja Tule töihin -hankkeen (ESR TL 3) kanssa. Työ on osa Sokra-koordinaation ja Euroopan sosiaalirahaston toimintalinja 5:n hankkeiden Osallisuuden palaset -kehittämistyötä. Osa toimintamalleista on arvioitu Sokra-hankkeen (THL) toimesta.
Lue lisää: Osallisuuden edistämisen mallit

Lähteet

Oivo, T. & Kerätär, R. (2018) Osatyökykyisten reitit työllisyyteen – etuudet, palvelut, tukitoimet. Selvityshenkilöiden raportti (STM 2018)

Saikku, P. & Blomgren, S. Alueellisten kokeilujen arvioinnin loppuraportti (pdf). Mallit työllistymiseen ja osallisuuteen (OTE 4 -projekti). Osatyökykyisille tie työelämään -kärkihanke. 

Palkkatuen vaikuttavuus – palkkatukijärjestelmän ja sen uudistuksien arviointi (Valtioneuvoston kanslia 2018) 

Lue lisää

Lisää ansaitsemisen mahdollisuuksia työttömille ja muille työelämän ulkopuolella oleville

Osallisuuden edistämisen mallit

Lisätietoja

Osallisuuden edistäjän opas (THL 2023)

Mitä osallisuus on? Osallisuuden viitekehystä rakentamassa (THL, 2017)

Päivitetty: