Kunnan hyvinvointikertomus

Hyvinvointikertomus on tiivis kuvaus hyvinvoinnista ja terveydestä sekä niiden edistämisestä kunnassa. Näillä sivulla tarkoitamme hyvinvointikertomuksella valtuustokausittaista eli laajaa hyvinvointikertomusta.

Hyvinvointikertomuksen ja -suunnitelman valmistelua voi kutsua hyvinvointikertomustyöksi.

Kunta on vastuussa laajan hyvinvointikertomuksen tekemisestä kerran valtuustokaudessa. Käytännössä vastuun voi ottaa esimerkiksi hyvinvointiryhmä tai muu monialainen ryhmä. 

Sivun sisältö

• Hyvinvointikertomustyön keskeiset asiakirjat
• Hyvinvointikertomustyö on lakisääteistä
• Hyvinvointikertomus hyödyntää kuntaa monin tavoin
• Hyvinvointikertomus ja -suunnitelma ovat osa kuntastrategiaa
• Hyvinvointikertomustyö onnistuu vain yhdessä tekemällä

Hyvinvointikertomustyön keskeiset asiakirjat

Hyvinvointikertomustyö jakaantuu kahteen osaan:

1. hyvinvointikertomukseen, joka kuvaa hyvinvoinnin nykytilanteen
2. hyvinvointisuunnitelmaan, jossa on kuvattu tavoitteet ja toimenpiteet hyvinvoinnin parantamiseksi. 

Lisäksi työhön kuuluu vuotuinen tavoitteita ja toimenpiteitä tarkentava suunnittelu osana toiminta- ja talousarviota. Hyvinvointikertomustyöstä myös raportoidaan vuosittain valtuustolle.

Hyvinvointikertomus kuvaa tiiviisti johtopäätöksineen

• kunnan toteuttamaa hyvinvointipolitiikkaa, käytettyjä resursseja ja yhteistyötä hyvinvointialueen kanssa
• väestön terveyttä ja hyvinvointia 
• väestöryhmien välisiä hyvinvointi- ja terveyseroja
• terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavien tekijöiden muutoksia
• palvelujärjestelmän toimivuutta ja kykyä vastata hyvinvointitarpeisiin 
• ehkäisevän työn vaikutuksia kustannuksiin sekä kunnan elinvoimaan.

Hyvinvointisuunnitelma on kuntastrategian osa, joka

• kuvaa valtuustokausittaiset tavoitteet ja toimenpiteet
• voi sisältää myös muita vapaaehtoisia tai lakisääteisiä hyvinvointia tukevia suunnitelmia.

Hyvinvointisuunnitelma voi olla osa hyvinvointikertomusta tai erillinen asiakirja.

Tutustu hyvinvointikertomusprosessiin
Lue lisää hyvinvointikertomuksen ja -suunnitelman toteutuksesta

Hyvinvointikertomustyö on lakisääteistä

Hyvinvointikertomuksen ja -suunnitelman tekeminen perustuu lakiin. Sote-järjestämislain 6. § mukaan kunnan on

• seurattava kuntalaisten elinoloja, hyvinvointia ja terveyttä sekä niihin vaikuttavia tekijöitä alueittain ja väestöryhmittäin 
• pystyttävä raportoimaan toteutetuista toimenpiteistä
• valmisteltava valtuustolle valtuustokausittain hyvinvointikertomus ja -suunnitelma edellä mainituista asioista (Valtuustokausittainen hyvinvointikertomus)
• strategisessa suunnittelussaan asetettava hyvinvoinnin ja terveyden edistämiselle tavoitteet ja määriteltävä tavoitteita tukevat toimenpiteet (Hyvinvointisuunnitelma)
• raportoitava kuntalaisten hyvinvoinnista ja terveydestä, niihin vaikuttavista tekijöistä sekä toteutetuista toimenpiteistä valtuustolle vuosittain (Vuosittainen hyvinvointiraportointi).

Hyvinvointikertomus hyödyttää kuntaa monin tavoin

Hyvinvointikertomus auttaa monin tavoin päättäjää. Hyvinvointikertomus

• antaa yhteisesti hyväksytyt tavoitteet hyvinvoinnin edistämiselle
• edistää kuntalaisten hyvinvointia ja kunnan elinvoimaa
• tarjoaa perusteluja päätöksille
• auttaa priorisoimaan toimintaa
• tukee toiminnan arviointia
• varmistaa toiminnan resurssit
• tuo yhteen eri toimijat, jotka yhdessä voivat vaikuttaa tavoitteiden toteutumiseen.

Hyvinvointikertomus ja -suunnitelma ovat osa kuntastrategiaa

Hyvinvointikertomus ja -suunnitelma ovat osa kunnan strategista johtamista. Ne ovat työvälineitä, joilla voi suunnitella, seurata, arvioida ja raportoida kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä.

Hyvinvointikertomustyön osaksi kannattaa liittää kunnassa tehtäviä muita hyvinvointiin liittyviä suunnitelmia, ohjelmia ja raportointeja. Usein eri suunnitelmilla on esimerkiksi yhteiset toimijat, tavoitteet, toimet ja seurantamittarit. 

Esimerkiksi lapsiin ja iäkkäisiin liittyvät suunnitelmat ja ohjelmat ovat niin sanotun sote-sata-paketin myötä osa hyvinvointikertomusta. Niiden tavoitteet ovat osa hyvinvointisuunnitelmaa.

Hyvinvointikertomukseen ja -suunnitelmaan kannattaa liittää myös suunnitelmat, jotka liittyvät 

• kulttuurihyvinvointiin
• osallisuuteen
• tasa-arvoon- ja yhdenvertaisuuteen
• turvallisuuteen.

Kertomuksen ja suunnitelman kuvaus nykytilasta, tavoitteista, toimista ja seurannasta voi koostua eri hyvinvoinnin osatekijöiden tai ihmisryhmien suunnitelmista. Näin vähennetään päällekkäistä työtä.

Hyvinvointikertomustyö onnistuu vain yhdessä tekemällä

Hyvinvointikertomuksen laatii yleensä hyvinvointiryhmä tai muu monialainen ryhmä. Monialaisen työn avulla

• saadaan kaikki hajallaan oleva tieto kunnan elinvoimasta, kuntalaisten hyvinvoinnista ja toimintakyvystä
• tiedon tulkinta onnistuu
• kaikki toimijat hyväksyvät tavoitteet, jotka syntyvät kertomuksen tuloksena
• kaikki toimijat sitoutuvat toimenpiteisiin.

Kertomuksessa ovat mukana kunnan hyvinvointiryhmän johdolla kunnan kaikki toimialat, järjestöt, seurakunnat ja muut mahdolliset toimijat kuten esimerkiksi yritykset. Mukana ovat myös luottamushenkilöt, jotka käsiteltävät hyvinvointikertomuksen ja tekevät päätöksen sen toteuttamisesta.

Kuntalaiset voivat mahdollisuuksien mukaan osallistua esimerkiksi järjestöjen tai erilaisten neuvostojen kautta. Kuntalaisilta voi kerätä kokemuksellista tietoa ja pohtia yhdessä saatuja tuloksia.

Hyvinvointialueen tulee järjestämislain mukaan tukea kuntaa yhteistyöllä ja asiantuntemuksella. Hyvinvointialueen tuki kunnalle voi olla esimerkiksi

• koulutusta
• hyvinvointiin vaikuttavien tietojen käsittelyä ja tulkintaa
• tukea johtopäätösten tekemisessä 
• tukea alueellisen hyvinvointikertomuksen tavoitteiden yhdensuuntaisuuden hahmottamiseen.

Lue lisää alueellisen hyvinvointikoordinaattorin tehtävistä