Rahapeliongelman hoito ja tuki
Rahapeliongelman tuki ja hoito voi olla esimerkiksi neuvontaa, psykososiaalista hoitoa, lääkehoitoa tai vertaistukiryhmiä. Lisäksi tuen ja hoidon suunnitelmaa pohdittaessa on huomioitava pelaajan sosiaalinen ja taloudellinen tilanne ja kartoitettava muiden kuin tuki- ja hoitopalvelujen tarve liittyen esimerkiksi perheeseen, toimeentuloon, asumiseen, talous- ja velkavaikeuksiin, työllisyyteen tai opiskeluun. Myös pelaajan läheisten mahdollisesti tarvitsema tuki on kartoitettava.
Palvelujärjestelmä laajasti pitää sisällään palvelut, joista pelaajat ja läheiset saavat apua sekä pelikäyttäytymisen muuttamiseen että rahapelaamisesta aiheutuneisiin haittoihin.
Tämänhetkisen tutkimusnäytön perusteella motivoiva haastattelu ja kognitiivinen käyttäytymisterapia ovat tuloksekkaimpia hoitomuotoja tukemaan pelaajan muutosta joko hallita pelaamista tai lopettaa pelaaminen kokonaan. Rahapeliongelman Käypä hoito-suositus julkaistiin syksyllä 2023.
Rahapeliongelma: Käypä hoito -suositus, 2023.
Tuki rahapeliongelmassa voi olla esimerkiksi matalan kynnyksen palveluja, ensivaiheen neuvontaa tai vertaistukea.
Rahapeliongelman palvelujärjestelmä
Psykososiaalinen tuki ja hoito
Motivoiva haastattelu menetelmänä
Motivoiva haastattelu on vuorovaikutuksellinen menetelmä, jonka tavoitteena on saattaa asiakkaan muutos liikkeelle ja voimaannuttaa asiakasta itse muutoksen tekemiseen. Tämän vaiheen yhteydessä on hyvä huomioida pelaajan oma valmius lähteä tekemään muutosta ja hänen oma näkemyksensä kykenevyydestään muutokseen.
Muutoksen tekemisessä on kyse kahden tahtotilan ristiriidasta, toisaalta halusta pelata (kenties tasoittaa tappiot ja korjata tilanne pelaamalla hävityt rahat takaisin) ja toisaalta halusta lopettaa tai vähentää pelaamista (haitat, jotka ovat jo ilmeisiä, esim. taloudellinen tilanne tai ihmissuhdeongelmat). Motivoivan haastattelun työotteen peruspilareita ovat empatian osoittaminen, ristiriidan esille nostaminen kunnioittavassa ja myötätuntoa osoittavassa ilmapiirissä pelaajan minäpystyvyyttä tukien (rohkaisu). Päätavoite on tukea pelaajaa itse huomaamaan ristiriita, jonka pelaaminen hänelle aiheuttaa ja kannustaa häntä muutokseen. On myös huomioitava, että muutosprosessissa tunnistetaan erilaisia vaiheita, jotka vaikuttavat olennaisesti tulokseen.
Kognitiivinen käyttäytymisterapia
Kognitiivinen käyttäytymisterapia pureutuu pelaajan tilanteen tukemiseen seuraavin sisällöin:
- pelaajan muutosmotivaation herättämiseen
- oman pelaamisen sytykkeiden ja pelitilanteiden tunnistamiseen
- pelitilanteessa herääviin ns. kuumiin ajatuksiin, joita kutsutaan rahapelaamiseen liittyviksi virheellisiksi uskomuksiksi ( esim. nyt on voiton päiväni, kone on antavalla päällä, pelaamalla voitan hävityt rahat takaisin)
- pelaamisen hallinnan kasvattamiseen
- lipsahduksen ja retkahduksen ehkäisyyn.
Tyypillisesti hoito-ohjelma on noin 10-12 käyntikertaa. On suositeltavaa, että hoidon alussa tapaamiset olisivat tiheämpiä, esimerkiksi kertaviikkoisia. Rahapelaamisen hallinnan myötä voidaan tapaamiskertojen väliä hieman pidentää, jolloin hoidon kesto olisi mahdollisimman pitkä. Kyse ei ole nopeasta paranemisesta tai ohjelman suorittamisesta vaan uuden toimintatavan harjoittelusta. Hoito-ohjelman voi toteuttaa yksilö- tai ryhmämuotoisena.
Hoito-ohjelmaan kuuluu Terapeutin käsikirja ja Asiakkaan työkirja, joissa hoidon sisältö on kuvattu yksityiskohtaisesti.
Tuen ja hoidon erilaiset muodot
Läheisille suunnattava tuki
Ongelmallinen rahapelaaminen koskettaa myös pelaajan lähipiiriä. Suomessa on noin 790 000 henkilöä, jotka väestötutkimuksen perusteella tunnistivat ongelmallisen rahapelaamisen lähipiirissään.
Pelaajan lähipiiri on varsin laaja ja läheiset voivat olla perheenjäseniä (puolisot, lapset lapsenlapset) tai entisiä puolisoita/kumppaneita, ystäviä tai työkavereita.
Läheisten kokemat haitat ovat varsin samantyyppisiä kuin pelaajan kokemat haitat. Tunneperäiset haitat ovat läheisten tyypillisimpiä kokemia haittoja. Toisena läheisten kokemana haittana on taloudellinen kuormittuminen, joko pelaajan pelaamisesta johtuva taloudellinen velkaantuminen tai niukkuudessa eläminen tai oman taloudellisen tilanteen heikkeneminen (pelaajan velkojen maksaminen). Sekä ihmissuhteisiin että talouteen liittyvät haitat ovat tyypillisesti pelaajan puolison tai entisen puolison kokemia haittoja.
Rahapelaajan läheiset tarvitsevat myös tukea ja apua. On tärkeää, että läheinen saa tukea oman hyvinvointinsa takaamiseksi ja ymmärtää oman roolinsa pelaajan rinnalla. Vastuu rahapelaamisen muutoksesta on aina pelaajalla ja tämä saattaa aiheuttaa syyllisyyttä läheisessä, jonka vuoksi myös läheinen tarvitsee tukea siihen kuinka tukea pelaajaa ja samalla pitää itsestään huolta.
Läheiselle tarjottavassa tuessa huomioitavaa:
- Tarjoa tietoa ongelmallisesta rahapelaamisesta ja rahapeli-ilmiöstä
- Tue: kuuntele, ole läsnä, kannusta anna tilaa läheisen kokemukselle
- Vahvista selviytymiskeinoja: läheisen oman talouden ja voinnin turvaaminen
- Kannusta rakentavaan vuorovaikutukseen rahapelaajan kanssa
- Läheiselle tarjottu tuki edesauttaa usein pelaajan toipumista.
- Tue löytämään keinoja kuormittumisen vähentämiseksi apuna voi olla esimerkiksi vertaistuki.
Läheinen voi saada tukea ja apua seuraavilta tahoilta:
- Kuntien omat sosiaali- ja mielenterveyspalvelut
- Kuntien ja yksityisten toimijoiden oikeusapu erityisesti taloudellisissa kysymyksissä
- Talous- ja velkaneuvonta
- Takuusäätiö
- Talousneuvola
- Kuntien kriisipäivystys
- A-klinikka
- Kriisipuhelin
- Seurakuntien diakoniatyö
- Peluurin auttava puhelin ja chat
Vertaistukea läheisille tarjoavat:
- Hertta-keskustelupalsta (A-klinikkasäätiö)
- Sosped-säätiön Pelirajaton-vertaisryhmät ja vertaispuhelin sekä muut vertaistukimuodot
- KRAN vertaisryhmät ja kokemusasiantuntijakurssit ruotsiksi
Testi rahapelaajan läheiselle
Rahapeliongelma vaikuttaa usein kielteisesti myös pelaajan läheisiin, mutta rahapelaajien läheisten tilanteen vakavuuden ja avun tarpeen arviointiin ei ole aiemmin ollut käytössä yksinkertaista työkalua. Peluurin julkaisema "Testi rahapelaajan läheiselle" vastaa tähän tarpeeseen ja se pohjautuu PG-SOIS (The Problem Gambling Significant Other Impact Scale, Dowling ym., 2014) kyselymittariin, joka kartoittaa rahapelaajien läheisten kokemia ongelmia. Mittarin käyttöä ja käyttökokemuksia seurataan vuoden 2022 ja 2023 aikana.
Testissä on kuusi kysymystä ja neljä taustakysymystä. Vastaaja saa vastausten perusteella palautteen kokemistaan haitoista. Lisäksi testistä saa tietoa rahapelaamisesta sekä yleisimmistä läheisten kokemista pelihaitoista, tukea ja vinkkejä oman tilanteen parantamiseen ja tietoa palveluista, joista voi hakea tukea.
- Testi rahapelaajan läheiselle (Peluuri.fi)
- Rahapeliongelma läheisnäkökulmasta: Haittojen ymmärtämisestä tuen ja hoidon suunnitteluun (THL Tutkimuksesta tiiviisti)
- Rahapeliongelma: pelaajan läheisten kohtaaminen ja tilanteen arviointi (THL Tiedä ja toimi -kortti)
