Mielenterveyden edistäminen päiväkodeissa, kouluissa ja oppilaitoksissa

Lähes kaikki lapset ja nuoret tavoitetaan varhaiskasvatuksen ja koulun piirissä. Lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen keskeisiä ympäristöjä kodin lisäksi ovat

• varhaiskasvatus
• peruskoulu
• toisen asteen oppilaitokset

Lähes kaikki lapset ovat jossain vaiheessa ennen kouluun menoaan varhaiskasvatuksen piirissä. Viimeistään vuotta ennen koulua lapsi tulee varhaiskasvatuksen piiriin, kun hän aloittaa esiopetuksen. Peruskoulun suorittaa lähes kaikki nuoret. 

Mielenterveyden edistäminen on koko yhteisön asia

Oppimisen lisäksi lasten ja nuorten mielenterveyttä ja laajemmin hyvinvointia voivat edistää kaikki varhaiskasvatus-, koulu- ja oppilaitosyhteisössä 

• laaja-alaisesti koulutettu henkilöstö (opettajat, sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ammattilaiset sekä ruoka- ja laitoshuollosta vastaavat)
• lapsi- ja oppilasyhteisö
• perheet yhteistyössä varhaiskasvatuksen/koulun kanssa 

Opiskeluhuolto

Opiskeluhuollon piiriin kuuluvat lapset ja nuoret esikouluikäisistä toisen asteen opintojen loppuun. Se sisältää koulutuksen järjestäjän hyväksymän opetussuunnitelman mukaisen opiskeluhuollon sekä opiskeluhuollon palvelut, joita ovat 

• psykologi- ja kuraattoripalvelut
• koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palvelut

Korkeakoulujen opiskelijat ovat opiskeluterveydenhuollon piirissä. Lisäksi korkeakouluissa puhutaan hyvinvointityöstä, jolla edistetään terveyttä ja opiskelukykyä sekä opiskeluyhteisön hyvinvointia.

Kouluympäristö itsessään vaikuttaa mielenterveyteen

Varhaiskasvatus ja koulu itsessään sisältävät sekä suojaavia että riskitekijöitä lasten ja nuorten kehitykselle. Ne luovat hyvän pohjan lapsen ja nuoren kehitykselle, kun ne 

• luovat turvallisen ja ennakoitavan ympäristön
• mahdollistavat ryhmään kuulumisen
• antavat ikätasoisia haasteita
• tukevat vahvuuksia
• mahdollistavat onnistumisen kokemuksia
• luovat positiivisen ilmapiirin

Esimerkiksi varhaiskasvatussuunnitelman ja opetussuunnitelman perusteissa nostetaan esille tunne- ja vuorovaikutustaitojen edistäminen osana opetusta. Tähän läheisesti liittyvät kaverisuhteiden muodostumisen ja ylläpitämisen tukeminen ja kiusaamisen ennaltaehkäiseminen ja siihen puuttuminen. Varhaiskasvatuksen, koulun ja vanhempien välinen hyvä yhteistyö edistää lapsen hyvinvointia.

Mielenterveyttä edistetään monilla tasoilla

Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen, mielenterveys- ja päihdehäiriöiden ehkäiseminen ja hoitaminen on jatkumo. Edistäminen, ehkäiseminen ja hoitaminen tapahtuvat myös limittäin ja esimerkiksi lievän häiriön hoitaminen voi olla vakavamman häiriöin ehkäisemistä.

Eri toimet voivat kohdistua esimerkiksi koko ikäryhmään, valikoituun ryhmään tai yksilöön. Yhteisön toimintakulttuurikin vaatii tavoitteellista kehittämistä, jotta yhteisön arvopohja ja toiminta on arjessa mielenterveyttä ja hyvinvointia tukevaa.

Lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelujärjestelmän tulisi olla samanaikaisesti sekä yhteen sovitettu kokonaisuus (mm. perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, opiskeluhuollon, lastensuojelun sekä päihdehuollon palvelut) että tarkoituksenmukaisesti porrastettu lievempien ja vakavampien häiriöiden hoitamisen osalta.

Oikean mielenterveyden edistämisen menetelmän valinta on tärkeää

Lasten ja nuorten mielenterveyden edistämiseksi, mielenterveys- ja päihdehäiriöiden ehkäisemiseksi ja hoitamiseksi tarkoitettuja menetelmiä ja hyviä käytäntöjä on tarjolla ja uusia kehitetään jatkuvasti. Haasteena on valita kuhunkin toimintaympäristöön vaikuttava, hyvin soveltuva ja kohtuullisin ponnistuksin ylläpidettävä valikoima menetelmiä, jotka kattavat koko mielenterveyden edistämisen jatkumon.

Mielenterveyttä edistävät menetelmät voidaan jakaa kuuteen luokkaan:

• työntekijän tunne, vuorovaikutus- ja mielenterveysosaaminen
• lapsen ja nuoren tunne, vuorovaikutus- ja mielenterveysosaaminen
• vertaistoiminta ja osallisuus
• toimintakulttuuri
• kohdennettu tuki

• opiskeluhuoltotyö ja mielenterveyspalvelut

Suositukset mielenterveyden edistämiseksi kouluissa 

Vuosina 2013–2016 toteutettiin mielenterveyden yhteistoimi (Joint Action on Mental Health and Well-being). Mielenterveyden edistäminen kouluissa osahankkeessa annettiin suositukset lasten ja nuorten mielenterveyden edistämisestä varhaiskasvatuksessa ja kouluissa aina toisen asteen koulutukseen asti.  

Koulu-osahankkeessa keskeistä oli, miten opetus-, terveys- ja sosiaalisektori toimivat yhdessä lasten ja nuorten mielenterveyden edistämiseksi. Kouluissa ja varhaiskasvatuksessa voidaan edistää mielenterveyttä sekä tunnistaa ja ehkäistä mielenterveys- ja käyttäytymishäiriöitä varhain, koska siellä tavoitetaan kaikki lapset ja nuoret.

Toiminnan edellytys on hyvä yhteistyö lasten, vanhempien, huoltajien, opettajien, koulun muun henkilökunnan sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten kesken. 

• koulutusta lasten ja nuorten mielenterveysasioista tarvitaan lisää
• koulussa työskentelevien koulutustarpeet pitäisi kartoittaa ja tarjota koulutusta mielenterveyteen vaikuttavista tekijöistä sekä siitä, kuinka arjessa luodaan pohjaa mielenterveydelle
• lasten ja nuorten perheenjäsenille tulisi tarjota koulutusta mielenterveyteen vaikuttavista tekijöistä sekä siitä, kuinka arjessa luodaan pohjaa mielenterveydelle
• sosiaalitoimen, rikosoikeuden ja nuorisotoimen työntekijät tarvitsevat sekä riittävät resurssit että lisää koulutusta lasten ja nuorten mielenterveysasioissa
• lasten ja nuorten mielenterveydestä ja häiriöiden esiintyvyydestä luodaan kattava tietopohja jäsenmaissa ja Euroopan Unionissa
• käytössä olevista mielenterveyden edistämisen menetelmistä, niiden vaikuttavuudesta ja kustannuksista tulee koota tiedot 

Näiden toimien toteuttamiseksi tarvitaan kansallisia päätöksiä ja resursseja.