Ympäristön mikromuovit

Mikromuoveja esiintyy laajasti ympäristössä ja niitä on löydetty mm. useista elintarvikkeista, juomavedestä sekä sisä- ja ulkoilmasta. Altistumme niille päivittäin ravinnon, hengityksen ja mahdollisesti myös ihon kautta, mutta tieto niiden aiheuttamista terveysvaikutuksista on vielä vähäistä ja epävarmaa. Tämänhetkisen arvion mukaan mikromuovien pitoisuudet ympäristössä ovat tällä hetkellä niin pieniä, että niistä ei aiheudu riskiä ihmisen terveydelle^1,2,3.

Mitä mikromuovit ovat?

Mikromuovit ovat kiinteitä muovihiukkasia, kooltaan yleensä alle 5 mm kokoisia. Ne koostuvat polymeereistä ja muovin lisäaineiden seoksista. Lisäaineita ovat esimerkiksi pehmentimet, väriaineet, antioksidantit, UV-suojat, stabilisaattorit ja palonestoaineet.

Lue lisää: Palonestoaineet

Mikromuoveja voidaan lisätä tarkoituksellisesti esimerkiksi kosmeettisiin valmisteisiin, lannoitteisiin, teollisiin pesuaineisiin, maaleihin tai tekonurmien täyttöainemateriaaleihin. Mikromuoveja vapautuu tahattomasti autonrenkaiden kulumisessa ja synteettisten tekstiileiden pesemisessä. Mikromuoveja syntyy myös muovipussien ja -pullojen tai kalastusverkkojen pilkkoutuessa pienempiin osiin.

Infograafi, jonka sisältö on kuvattu tekstissä.

Mikromuovien saantilähteitä

Mikromuoveja on löydetty monista elintarvikkeista, kuten simpukoista ja ostereista, ruokasuolasta, hunajasta ja sokerista, oluesta, urheilu- ja virvoitusjuomista, maitotuotteista, pakatuista lihatuotteista, hedelmistä ja vihanneksista^2,3,4. Eniten mikromuoveja on löydetty simpukoista⁵. Myös kalojen ruoansulatuselimistöstä on löydetty mikromuoveja, mutta perkaamisen vuoksi kala ei ole merkittävä mikromuovien lähde ihmiselle. Mikromuoveja voi päätyä ruokaan noutopakkauksista ja muoviastioista säilyttämisen tai mikroaaltouunissa lämmittämisen aikana.

Mikromuoveja on löydetty myös vedestä. Pullotetussa vedessä niiden suurimpana lähteenä on muovikorkki⁵. Suomalaiset talousvedet sisältävät alustavan selvityksen mukaan vain vähän mikromuoveja, kun niitä verrataan muualla maailmassa mitattuihin pitoisuuksiin⁶.

Hengityksen kautta altistutaan sekä sisä- että ulkoilman mikromuoveille². Ulkoilman mikromuovihiukkasten suurimpana lähteenä pidetään autonrenkaiden kulumista. Sisäilmaan mikromuoveja vapautuu mm. synteettisistä fleece- ja urheiluvaatteista sekä keinokuituisista huonekalukankaista.

Kosmetiikassa mikromuoveja käytetään mm. kuorintavoiteissa, hammastahnoissa ja glittereissä ja niille on mahdollista altistua ihokosketuksen kautta. Yleensä ihon läpi imeytyminen on heikkoa, mutta hyvin pienet nanokokoiset muovihiukkaset voivat läpäistä mekaanisesti tai ihosairauden vuoksi vaurioituneen ihon.

EU on rajoittanut mikromuovien käyttöä mm. kosmetiikassa, pesuaineissa, lannoitteissa ja tekonurmikentillä käytettävässä kumirouheessa.

Lue lisää: Komission asetus (EU) 2023/2055, annettu 25 päivänä syyskuuta 2023, kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista, lupamenettelyistä ja rajoituksista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1907/2006 (REACH) liitteen XVII muuttamisesta synteettisten polymeerimikrohiukkasten osalta

Mikromuoveille altistuminen

WHO on vuonna 2019 arvioinut, että saamme elimistöömme päivittäin 300–600 mikromuovihiukkasta¹. Uudemmassa vuoden 2022 WHO:n arviossa ei enää anneta tarkkoja lukuja, koska standardoitujen mikromuovimenetelmien puuttuessa altistumismäärää on vaikea luotettavasti arvioida².

WWF:n vuonna 2019 tilaaman tutkimuksen mukaan altistumme mikromuoveille viikossa 5 g eli pankkikortillisen verran ja myöhemmin ilmestyneessä julkaisussa saanniksi oli arvioitu 0,1–5 g viikossa^7,8. Tätä arviota on sittemmin kyseenalaistettu yliarviona^2,5 ja huomattavasti maltillisempia arvioita on esitetty⁵. Altistumisen määrään vaikuttavat muovien moninaiset ominaisuudet, kuten koko ja muoto, mutta siihen vaikuttaa myös mm. ihmisen ikä, koko, elämäntapa ja asuinpaikka. Suomalaisten altistuminen on todennäköisesti huomattavasti 5 g määrää vähäisempää.

Niellyistä mikromuoveista suurin osa poistuu ulosteiden mukana ja vain alle yhden prosentin arvioidaan pystyvän imeytymään suoliston limakalvojen läpi elimistöömme^2,5. Hengitysilman kautta saadut mikromuovit puolestaan jäävät suurelta osin kiinni ylähengitysteihin, josta ne niellään tai hengitetään pois. Ihmisten kudoksista mikromuovihiukkasia on löydetty istukoista, keuhkoista ja verestä^2,9.

Mikromuovien mahdolliset haitat terveydelle

Tieto mikromuovien aiheuttamista mahdollisista terveyshaitoista on vähäistä ja epävarmaa. Koe-eläintutkimusten ja solumallien perusteella mahdollisia toksisia vaikutuksia ovat oksidatiivinen stressi, solutoksisuus, tulehduksen lisääntyminen, häiriöt aineenvaihdunnassa ja muovien kulkeutuminen kudoksiin. Lisäksi on joitakin havaintoja neurotoksisuudesta, lisääntymistoksisuudesta ja karsinogeenisuudesta sekä epäsuoria todisteita muoveihin tarttuneiden kemikaalien ja mikro-organismien vaikutuksista^2,3,9. Näissä tutkimuksissa on kuitenkin käytetty erittäin suuria mikromuovipitoisuuksia ja neitseellisiä muoveja, mikä ei ollenkaan vastaa ihmisten mikromuovien saantia. Neitseellisellä muovilla tarkoitetaan uutta muovia, jota ei ole koskaan käytetty tuotteessa tai prosessissa.

WHO:n uusimman arvion mukaan mikromuovien mahdolliset haitalliset terveysvaikutukset ovat samanlaisia kuin muilla liukenemattomilla hiukkasilla². Mikromuovien on arvioitu muodostavan vain tuhannesosia kaikesta päivittäisestä hiukkasaltistumisesta^2,5.

Kansainväliset tiedejärjestöt ja tutkijat ovat arvioineet, että mikromuovialtistus on tällä hetkellä niin pientä, että siitä ei aiheudu merkittävää riskiä ihmisten terveydelle.

Lue lisää:

Mikromuoveille altistuminen ja niiden mahdolliset terveysvaikutukset (Korkalainen ym, Ympäristö ja Terveys -lehti 1/2022)
Fjäder ym. (2022) Muovien haitalliset ympäristö- ja terveysvaikutukset.Suomen ympäristökeskuksen raportteja 17/2022

Näin vähennät ympäristöön päätyvän muovin määrää

Laita muoviroskat oikeaan kierrätysastiaan, älä heitä maahan edes tupakantumppeja
Vähennä muovia sisältävien tavaroiden hankkimista ja korvaa niitä kestävillä vaihtoehdoilla
Kierrätä itsellesi tarpeettomia tavaroita ja harkitse ennen uuden ostamista
Suosi vaatteissa luonnonkuituja ja ekologisesti tuotettuja materiaaleja
Vähennä erityisesti keinokuituisten vaatteiden turhia pesukertoja
Älä osta mikromuovirakeita sisältävää kosmetiikkaa
Vähennä yksityisautoilua