Tietokanta kalan sisältämistä haitta-aineista

Isä ja poika laittavat matoa koukkuun.

Tämän tietokannan avulla voit tutustua kotimaisen kalan sisältämien haitta-aineiden pitoisuuksiin. Tietoja voi ladata vapaasti omaan käyttöön.

Tietokanta koostuu kolmesta osasta: 1. varsinainen tietokanta eli interaktiivinen taulukko pitoisuuksista, 2. valmiit kuvat haitallisten aineiden pitoisuuksien muutoksista eri kalalajeissa ja 3. valmis kuva eri kalalajien välisistä pitoisuuseroista vuonna 2016.

Linkit tietokantaan:

Tietokannan käyttöohjeet: Käyttöliittymän ohjeet

Tietokannassa olevat yhdisteet

Tietokanta sisältää tietoa seuraavien yhdisteiden pitoisuuksia kotimaisessa merikalassa, järvikalassa ja kasvatetussa kalassa:

PCDD/F-yhdisteet, pg TEQ/g tuorepainoa
PCB-yhdisteet, pg TEQ/g tuorepainoa
PCDD/F- ja PCB-yhdisteiden summa, pg TEQ/g tuorepainoa
Indikaattori-PCB-yhdisteet, ng/g tuorepainoa
BDE-209, ng/g tuorepainoa
PBDE-yhdisteet (ei sisällä BDE-209), ng/g tuorepainoa
PFOS, ng/g tuorepainoa
PFAS-yhdisteet (PFOA, PFNA, PFHxS ja PFOS), ng/g tuorepainoa

Lue lisää: Ympäristömyrkyt

Älä vähennä kalan syöntiä turhaan

Suomalaiset altistuvat haitallisille aineille, kuten dioksiineille ja PCB-yhdisteille, melko vähän. Altistumisesta suurin osa tulee kalasta, koska monilla ympäristömyrkyillä on taipumus – erilaisista päästölähteistä ja kemiallisista ominaisuuksista huolimatta – päätyä vesistöihin ja ravintoketjujen huipulla oleviin kaloihin. Suurin osa kotimaisesta kalasta on kuitenkin puhdasta ja terveellistä ravintoa.

Kalansyöntiä ei kokonaisuudessaan kannata vähentää ympäristömyrkkyjen pelossa, koska kalan terveyshyödyt peittoavat sen sisältämien ympäristömyrkkyjen mahdolliset haitat. Vähentämisen sijaan kannattaa valita lautaselle sellaisia kalalajeja, jotka eivät sisällä ympäristömyrkkyjä tai sisältävät niitä vain vähän. Kalan turvallisen käytön ohjeet auttavat lajien valinnassa ja niiden avulla voit siis parhaiten välttää altistumista.

Kalansyönnillä on monia terveyshyötyjä:

Kalasta saa monia ravintoaineita, joita elimistö ei pysty itse tuottamaan.
Kala sisältää useita vitamiineja ja kivennäisaineita sekä paljon proteiinia.
Kala on erityisen hyvä D-vitamiinin ja omega-3-rasvahappojen lähde.
Kalasta saa myös seleeniä, B12-vitamiinia, jodia, kaliumia ja fosforia. Nämä ravintoaineet ovat erityisen tärkeitä normaalille sikiönkehitykselle, joten haukea lukuun ottamatta kalansyöntiä ei kannata vähentää raskausaikanakaan.

Valtion ravitsemusneuvottelukunnan mukaan:

Kalaa on hyvä syödä ainakin kaksi kertaa viikossa
Eri kalalajeja on suositeltavaa käyttää vaihdellen.

Lue lisää:

Tietokannan kokoaminen

Tietokantaan kootaan tutkimuslaitoksissa, yliopistoissa, kunnilla ja mahdollisilla muilla tahoilla hajallaan olevaa kotimaisen kalan haitallisten aineiden pitoisuustietoa ja muutetaan se visuaaliseen, helppokäyttöiseen ja kaikille avoimeen muotoon. Tavoitteena on kerätä tietoa takautuvasti myös menneiltä vuosikymmeniltä. Tietokannan ylläpidosta vastaa THL.