Bisfenoli A

Bisfenoli A:ta (BPA) käytetään polykarbonaatti- ja epoksihartsimuovien rakennusaineena ja sitä löytyy useista muovisista kulutustuotteista. BPA:lle altistutaan pääasiassa ravinnon kautta, mutta jonkin verran myös ihon kautta ja hengittämällä tai nielemällä pölyä.

THL tarjoaa BPA:n maksullista analytiikkaa.

Lue lisää: Bisfenoli A:n analyysi

Mitä bisfenoli A on?

BPA on orgaaninen yhdiste, jossa kaksi aromaattista rengasta on liittynyt toisiinsa lyhyen hiiliketjun välityksellä. BPA-molekyylejä polymerisoimalla voidaan muodostaa ketjuja, joissa on useita molekyylejä peräkkäin.

Bisfenoli A:n käyttö ja lähteet

BPA:ta käytetään polykarbonaattimuovien rakennusaineena. Polykarbonaatista valmistetaan esimerkiksi muovisia ruokailuvälineitä ja astioita sekä juomapulloja. BPA:ta sisältävää epoksihartsia käytetään säilyke- ja virvoitusjuomatölkkien sisäpinnoitteissa suojaamaan metallin pintaa korroosiolta sekä kiinteistöjen vesijohtoverkostojen saneerauspinnoituksessa.

Pantilliset, PET-muovista valmistetut virvoitusjuomapullot tai polypropeenista (PP) valmistetut uudelleentäytettävät juomapullot eivät sisällä BPA:ta.

Lue lisää: Tunne juomapullosi – neljä tärkeää vinkkiä

BPA:n käyttöä on rajoitettu EU:ssa REACH-asetuksen, leludirektiivin 2009/48/EY ja elintarvikekontaktimateriaaleja koskevan kehysasetuksen 1935/2004 ja BPA-asetuksen (EU) 213/2018 avulla.

BPA:n käyttö on kielletty tuttipulloissa 2011 alkaen.
REACH-asetus määrittelee BPA:n erityistä huolta aiheuttavaksi aineeksi, eikä sitä sen vuoksi saa olla kuluttajatuotteissa enempää kuin 0,1 painoprosenttia.
Leludirektiivin mukaan enintään kolmevuotiaille tarkoitetuista leluista ja kaikista lapsen suuhun tarkoitetuista leluista saa vapautua BPA:ta enintään 0,04 mg/l.

Tammikuusta 2018 lähtien BPA:n käyttö on kielletty myös muovipulloissa ja pakkauksissa, jotka sisältävät vauvoille ja alle kolmivuotiaille tarkoitettuja elintarvikkeita. Muissa elintarvikkeiden kanssa kosketuksiin joutuvissa materiaaleissa BPA:n käyttö on sallittu, mutta BPA:ta saa vapautua vain 0,05 mg/kg.

BPA:n käyttökielto lämpöpapereissa tuli voimaan vuonna 2020.

EU:n uusi juomavesidirektiivi (2020/2184) tuli voimaan 12.1.2021. Direktiivin mukaan BPA:n enimmäispitoisuus ihmisen käyttöön tarkoitetussa talousvedessä on 2,5 μg/l. Direktiivin edellyttämät kansalliset lainsäädäntömuutokset toteutetaan kahden vuoden kuluessa direktiivin voimaantulosta.

BPA:n laatuvaatimus eli suurin sallittu pitoisuus suurten vesilaitosten jakamalle vedelle on enintään 2,5 µg/l (STMa 1352/2015).

Lue lisää: Sosiaali- ja terveysministeriön asetus 1352/2015 talousveden laadusta ja valvonnasta sekä rakennusten vesilaitteistojen riskinhallinnasta

BPA:ta on lämpöpapereissa ja muissa kuluttajatuotteissa korvattu samankaltaisilla aineilla, kuten bisfenoli S:llä ja F:llä. Viranomaiset arvioivat näiden terveysriskejä parhaillaan ja tarvittaessa myös niiden käyttöä rajoitetaan.

Infograafi, jonka sisältö on kerrottu tekstissä.

Bisfenoli A:lle altistuminen

Suurin osa BPA-altistumisesta, aikuisella noin 60 % ja pikkulapsilla jopa 95 %, tapahtuu ravinnon kautta¹. Elintarvikkeisiin BPA voi vapautua ruuan kanssa kosketuksissa olevista muoveista ja säilykepurkeista esimerkiksi lämmön, UV-säteilyn, happojen tai emästen vaikutuksesta. Vapautumista voi tapahtua esimerkiksi mikrokuumennuksen aikana tai jos muovituotteita säilytetään suorassa auringonvalossa tai niissä säilytetään happamia juomia, kuten limonadeja.

BPA:lle voi ravinnon lisäksi altistua ihon kautta kosmetiikkapakkauksista. Pikkulapset voivat altistua BPA:lle myös nielemällä pölyä tai laittamalla suuhun vanhoja BPA:ta sisältäviä leluja.

BPA poistuu elimistöstä nopeasti virtsan kautta. Se ei jää kiertämään kudoksiin tai verenkiertoon kuten monet muut ympäristön haitta-aineet. Altistumisen ja terveyshaittojen kannalta ongelmallista onkin se, että BPA:lle altistutaan päivittäin monien eri lähteiden kautta. Tehokkaasta erittymisestä huolimatta elimistössä on siis jatkuvasti pieniä määriä BPA:ta.

Infograafi, jonka sisältö on kerrottu tekstissä.

Bisfenoli A:n haitat terveydelle

Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen EFSA:n valmisteilla olevan arvion mukaan herkin kohde BPA:n vaikutuksille on immuunijärjestelmä, mutta suuret BPA-annokset ovat eläinkokeissa olleet haitallisia myös munuaisille ja maksalle¹. On myös mahdollista, että BPA vaikuttaa haitallisesti lisääntymiseen, hermostoon, verenkiertojärjestelmään ja syövän muodostumiseen.

EU on luokitellut BPA:n ihmiselle lisääntymismyrkylliseksi aineeksi ja Euroopan kemikaalivirasto ECHA on todennut BPA:n ihmisten terveydelle ja ympäristölle haitalliseksi hormonitoimintaa häiritseväksi aineeksi. EU:n ja ECHA:n arviot eivät ota kantaa siihen, miten pienellä annoksella haittoja esiintyy tai ovatko nämä haitat mahdollisia ihmisen nykyisellä altistumistasolla.

Bisfenoli A:n aiheuttama terveysriski

Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen EFSA:n mukaan ihminen voi altistua BPA:lle 0,2 ng painokiloa kohti päivässä koko elämänsä ajan ilman merkittäviä terveysriskejä¹. Arvio perustuu immuunijärjestelmään kohdistuviin vaikutuksiin. Eläinkokeissa BPA on lisännyt hiiren puolustusjärjestelmän T-auttajasolujen määrää. Näillä soluilla on keskeinen rooli puolustusjärjestelmän toiminnassa ja lisääntyessään ne voivat johtaa allergisen keuhkotulehduksen kehittymiseen. Ihmisillä yhteyttä BPA-altistumisen ja allergisten sairauksien kehittymisen välillä ei kuitenkaan ole todettu.

Eurooppalaisten keskimääräinen ravinnon kautta tuleva altistuminen ylittää TDI:n kaikissa ikäryhmissä moninkertaisesti^1,2. Suomalaisten altistuminen BPA:lle on samalla tasolla kuin muualla Euroopassa.