Lastensuojeluasiakkuuden alkaminen

Lastensuojeluasiakkuus alkaa, kun lastensuojeluasian vireille tulon johdosta

• ryhdytään kiireellisiin toimiin lapsen terveyden ja kehityksen turvaamiseksi tai
• lapselle tai hänen perheelleen muutoin annetaan lastensuojelulaissa tarkoitettuja palveluja tai muuta tukea ennen palvelutarpeen arvioinnin valmistumista.

Lastensuojeluasiakkuus alkaa myös silloin, kun sosiaalityöntekijä toteaa palvelutarpeen arvioinnin perusteella, että

• lapsen kasvuolosuhteet vaarantavat tai eivät turvaa lapsen terveyttä tai kehitystä taikka
• lapsi käyttäytymisellään vaarantaa terveyttään ja kehitystään ja
• lapsi tarvitsee lastensuojelulain mukaisia palveluja ja tukitoimia.

Mikäli palvelutarpeen arvioinnin perusteella ilmenee, että lapsen kasvuolosuhteissa tai käytöksessä ilmenee mainittuja seikkoja, tulee sosiaalityöntekijän lisäksi arvioida, tarvitseeko lapsi nimenomaan lastensuojelulain mukaisia avohuollon tukitoimia tai muuta lastensuojelulain nojalla järjestettävää tukea.

Lastensuojelulaki 27 § (Finlex)

Jos lapsi voi saada riittävät palvelut sosiaalihuoltolain kautta, ei lastensuojelun asiakkuutta aloiteta. Lastensuojelulain mukaisten tukitoimien tarve voi johtua myös siitä, että työskentely perheen kanssa edellyttää lastensuojelun asiantuntijuutta. Näin voi olla esimerkiksi silloin, kun perhe on haluton ottamaan tukitoimenpiteitä vastaan, tai ei tunnista tuen tarpeita. 
HE 164/2014 vp, s. 147- 148 (Finlex)

Asiakkuuden alkamisesta syntyvät velvoitteet

Lastensuojeluasiakkuuden alkamisesta on ilmoitettava välittömästi lapsen huoltajalle ja lapselle. Poikkeuksellisesti ilmoitusta ei tehdä, jos siihen on julkisuuslain 11 §:n 2 momentin tai sosiaalihuollon asiakaslain 11 §:n 3 momentin mukaan määräytyvä syy.
Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 11 § (Finlex)
Laki viranomaisen toiminnan julkisuudesta 11 § (Finlex)

Tieto lastensuojeluasian vireille tulosta ja asiakkuuden alkamisesta voidaan siten jättää antamatta huoltajalle tai toiselle heistä, jos tiedon antaminen olisi vastoin erittäin tärkeää yksityistä tai lapsen etua. Tieto voidaan jättää antamatta myös silloin, kun lapsi on perustellusta syystä kieltänyt antamasta itseään koskevia tietoja lailliselle edustajalleen, jos tämä ei ole lapsen edun vastaista. Kielto-oikeuden edellytyksiä harkittaessa tulee kiinnittää huomiota lapsen ikään ja kehitystasoon.
Oikeudesta saada lasta koskevaa tietoa - Alaikäisen kielto-oikeus

Tieto lastensuojeluasian vireille tulosta ja lastensuojelun tarpeen selvittämisestä voidaan antaa suullisesti esimerkiksi sosiaalityöntekijän ottaessa yhteyttä puhelimitse tai tavatessa lasta ja huoltajia. Työntekijän tulee myös kertoa, mitä palvelutarpeen selvittäminen tarkoittaa ja kuka on siitä vastaava työntekijä. Tiedot tulisi antaa tarvittaessa myös kirjallisesti, esimerkiksi kun lapsi tai huoltaja niitä pyytää. Lastensuojeluasiakirjoihin tulee merkitä milloin, miten ja kenen toimesta tieto on annettu sekä kenelle tieto on annettu. Vastaavasti tulee merkitä, jos tieto on jätetty antamatta sekä syy tähän.

Asiakkuuden alkamisesta on tehtävä merkintä lasta koskeviin lastensuojeluasiakirjoihin. Asiakkuuden alkaessa lapsen asian vireille tuloon liittyvät tiedot ja palvelutarpeen arvioinnista sosiaalihuollon rekisteriin tehdyt merkinnät siirretään lastensuojelun asiakirjoihin. Myös lastensuojeluilmoituksia koskevaan rekisteriin tehdyt merkinnät on siirrettävä osaksi lastensuojeluasiakirjoja. 
Lastensuojelulaki 33 § (Finlex)

Lapselle tulee asiakkuuden alkaessa nimetä tämän asioista vastaava sosiaalityöntekijä, joka laatii asiakassuunnitelman.
Lastensuojelulaki 13 b § ja 30 § (Finlex)
Lastensuojelun asiakassuunnitelma

Ilmoitusvelvollisuus toiselle hyvinvointialueelle

Lapsen muuttaessa toiselle hyvinvointialueelle tieto lapsen lastensuojelun tarpeesta tai lastensuojelun asiakkuudesta ei käytännössä ole aina muuton yhteydessä välittynyt uudelle hyvinvointialueelle. Lastensuojelun asiakkuus on saattanut alkaa uudella hyvinvointialueella alusta, mikä viivästyttää tarpeettomasti lapsen tarvitsemia tukitoimia.

Lastensuojeluviranomaisilla on ilmoitusvelvollisuus lapsen uudelle hyvinvointialueelle tilanteissa, joissa lastensuojelun asiakkaana oleva lapsi muuttaa toiselle hyvinvointialueelle. Ilmoitusvelvollisuus on silloinkin, kun lastensuojelun tarvetta vasta selvitetään.
Lastensuojelulaki 25 d § 1 momentti (Finlex) 
Ilmoitusvelvollisuus toiselle hyvinvointialueelle