Saattajapalvelu
Huomioi tämä Oikeuskäytäntö-sivuilla!
Uusi vammaispalvelulaki (675/2023) on voimassa 1.1.2025 alkaen. Luet nyt vanhan vammaispalvelulain mukaista oikeuskäytäntöä (380/1987).
Sote-palvelujen järjestämisvastuu siirtyi kunnilta hyvinvointialueille 1.1.2023. Oikeuskäytäntö-osiossa käytetään vielä kunta sanaa, koska suurin osa oikeuskäytännöstä on julkaistu ennen sote-uudistusta.
Vammaispalvelulain 8 §:n 2 momentissa tarkoitetun kuljetuspalveluun liittyvän saattajapalvelun sisältöä ei ole määritelty tarkemmin lainsäädännössä.
Saattajapalvelu on tarkoitettu välittömästi kuljetuspalveluihin liittyvässä liikkumisessa avustamiseen. Saattajapalvelusta ei voida periä maksua. Saattajapalvelun laajuus riippuu siitä, millä tavoin saattajapalveluilla voidaan tukea vaikeavammaisen henkilön omatoimista suoriutumista tai selviytymistä. Hakijalla on saattajapalveluihin samanlainen subjektiivinen oikeus kuin kuljetuspalveluihin.
KHO 2015:131 Vuosikirjaratkaisu Kuljetuspalvelu -Saattajapalvelu - Saattajan oma kuljetuspalveluasiakkuus - Yhdenvertaisuus
Kuljetuspalveluasiakkaan saattajana toimivalta henkilöltä, jolle oli myönnetty vammaispalvelulain mukainen kuljetuspalvelu, oli edellytetty myös oman kuljetuspalvelumatkan käyttämistä ja omavastuuosuuden maksamista samalta matkalta, vaikka saattajat muutoin voivat matkustaa maksutta. Tällaiseen eriarvoiseen kohteluun ei ollut perusteita. Korkein hallinto-oikeus katsoi, että vaikeavammaisen henkilön oli voitava matkustaa taksissa saattajana maksutta kuten muidenkin saattajien.
KHO 11.6.2013 T 1940 Kuljetuspalvelu – Saattajapalvelu – Henkilökohtainen apu – Subjektiivinen oikeus
KHO totesi, että kuljetuspalvelu ja henkilökohtainen apu ovat lähtökohtaisesti erillisiä palveluita, ja niiden myöntämisedellytykset poikkeavat osin toisistaan. Jos henkilölle myönnetyt henkilökohtaisen avun tunnit kuluvat pääosin saattamiseen, ei henkilön oikeus henkilökohtaiseen apuun toteudu. Kuljetuspalveluun kuuluvalle saattajapalvelulle ei vammaispalvelulain mukaan voida asettaa tuntimäärärajoitusta. A:n kuljetuspalvelut saattajapalveluineen sekä henkilökohtainen apu on järjestettävä siten, että hänen mahdollisuutensa käyttää palveluja toteutuu kummankin palvelumuodon osalta subjektiivisen oikeuden edellyttämässä laajuudessa.
KHO 11.6.2013 T 1940 (pdf 97 kt)
KHO 4.4.2006 T 845 Kuljetuspalvelu – Saattajapalvelu
Vaikeavammainen henkilö, jolla oli lisäksi myönnetty omaishoidon tuki, haki erillistä saattajalisää liitettäväksi hänelle myönnettyyn kuljetuspalveluun. Vaikeavammainen vetosi valituksessaan siihen, ettei hän pysty kantamaan tavaroita eikä hänen omaishoitajana toimiva aviopuolisonsa ole aina auttamassa häntä.
Hallinto-oikeus ja korkein hallinto-oikeus katsoivat, ettei henkilöä voitu pitää sellaisena vammaisena henkilönä, joka tarvitsisi toisen henkilön apua niin paljon, ettei taksinkuljettajan välittömästi kuljetuspalveluihin liittyvä apu olisi riittävää.
Saattajapalvelun tarkoituksena on kuitenkin nimenomaisesti mahdollistaa kuljetuspalvelujen käyttö. Saattajapalveluja ei voida ulottaa muihin tarkoituksiin, kuin välittömästi kuljetuspalveluihin liittyvässä liikkumisessa avustamiseen. Se ei tarkoita avustamista muissa tilanteissa, kuten esimerkiksi ravintoloissa tai muissa jokapäiväiseen elämään liittyvissä toiminnoissa.
KHO 14.11.2001 T 2831 Kuljetuspalvelu – Saattajapalvelu
Kun sokealle hakijalle oli myönnetty saattajapalvelu, hänelle oli kunnan toimesta järjestettävä saattaja palvelubussimatkoja varten tai korvattava hänen itse järjestämästä saattajapalvelusta aiheutuneet kustannukset.
Mikäli vaikeavammainen henkilö tarvitsee saattajaa kuljetuspalveluissaan, tulee saattajankin matkat korvata.
KHO 31.12.1993 T 5555 Kuljetuspalvelu - Saattajapalvelu - Henkilökohtainen apu
Korkein hallinto-oikeus katsoi päätöksessään, että kun vaikeavammaiselle hakijalle oli myönnetty henkilökohtaisen avustajan palkkaamisesta aiheutuviin kustannuksiin korvausta 10 viikkotunnin osalta ja kun viranhaltijan päätöksessä oli nimenomaisesti lausuttu, että vaikeavammainen henkilö tarvitsee avustajaa pääasiassa kodin ulkopuolella liikkuessaan, niin henkilökohtainen avustaja pystyi tarvittaessa toimimaan vaikeavammaisen henkilön saattajana kodin ulkopuolella. Näissä olosuhteissa ei vaikeavammaisella henkilöllä enää ollut tarvetta saattajapalveluihin kuljetuspalvelujen yhteydessä.
Mikäli vaikeavammaisella henkilöllä on henkilökohtainen avustaja, riippuu saattajapalvelujen järjestämisvastuu siitä, mihin tarkoitukseen henkilökohtainen avustaja on myönnetty. Saattajapalveluja ei voida evätä yksinomaan sillä perusteella, että henkilölle on myönnetty korvaus henkilökohtaisen avustajan palkkaamisesta tai järjestetty omaishoidontukea.
Uudenmaan LO 24.11.1992 T 1692/2 Kuljetuspalvelu – Saattajapalvelu – Omaishoidon tuki
Sosiaalilautakunta oli hylännyt saattajapalveluhakemuksen sillä perusteella, että vaikeavammaisen henkilön äidille oli myönnetty sosiaalihuoltolain nojalla vanhusten, vammaisten ja pitkäaikaissairaitten kotihoidon tukea (nykyisin omaishoidon tuki).
Lääninoikeus kumosi sosiaalilautakunnan päätöksen katsoen, että ottaen huomioon kuljetuspalveluiden luonteen, ei kotihoidon tukea ole tarkoitettu eikä myönnetty saattajapalvelujen järjestämiseen.
Omaishoidon tuki on tarkoitettu kotona avustamiseen. Omaishoidontuki maksetaan hoitajalle, eikä tuen myöntäminen merkitse vammaispalvelulain etuuksien poissuljentaa.
Myös kotipalveluna voidaan myöntää saattajapalveluja. Saattajapalvelujen tarpeen määrittelyssä tuleekin tarkastella, ovatko kotipalvelut riittäviä vammaiselle henkilölle. Henkilölle voidaan myöntää erillinen saattajapalvelu myös vammaispalvelulain tarkoittamana muuna taloudellisena tukena tai palveluna, mikäli hän tarvitsee toisen henkilön apua niin paljon, ettei ilman saattajaa tai saattajan antamaa apua kuljetuspalveluja voitaisi käyttää.
Lähteet
Räty, Tapio (2010) Vammaispalvelut. Vammaispalvelujen soveltamiskäytäntö. Kynnys ry.
