Vauvaperheiden hyvinvointi – FinLapset-kyselytutkimus 2020

Koronaepidemia on heikentänyt vauvaperheiden jaksamista – tyytyväisyys perhe perhe-elämään silti suurta.

Yleisimmät koronaepidemian aiheuttamat huolet vauvaperheissä liittyivät synnytyksen ja synnytyssairaalassa oloajan sujumiseen. Koronaepidemia rajoittamistoimineen oli lisännyt erityisesti synnyttäneiden vanhempien yksinäisyyden tunnetta. Yhteydenpito isovanhempiin ja ystäviin oli vähentynyt suurella osalla. Toisaalta monessa perheessä perheen yhteinen aika oli lisääntynyt. Suurin osa vastaajista koki, ettei koronaepidemia ollut vaikuttanut puolisoiden väliseen läheisyyden tunteeseen tai erimielisyyksiin.

Koronan aiheuttamista haasteista huolimatta suurin osa vauvaperheiden synnyttäneistä ja toisista vanhemmista oli tyytyväisiä elämäänsä, itseensä vanhempana ja koki perheensä arjen sujuneen vauvan syntymän jälkeen hyvin.

Vauvan odotusaika ja synnytys olivat sujuneet valtaosalla vanhemmista vähintään odotuksia vastaavasti. Toisaalta 29 prosentilla synnyttäneistä ja reilulla kymmenesosalla toisista vanhemmista oli ollut masennusoireilua vauvan odotusaikana. Vauvan syntymän jälkeen masennusoireita oli 15 prosentilla synnyttäneistä vanhemmista ja aiempaa useampi (12 %) koki itsensä yksinäiseksi.

Kolmanneksella molemmista vanhemmista oli uupumuksen oireita ja kahdeksalla prosentilla synnyttäneistä ja viidellä prosentilla toisista vanhemmista ne olivat vakavia. Synnyttäneistä vanhemmista kolmannes ja toisista vanhemmista viidennes tarvitsi lapsiperhepalvelujen ammattilaisilta tukea mielialaan. Puolet synnyttäneistä ja neljännes toisista vanhemmista tarvitsi ammattilaisten tukea omaan jaksamiseensa ja viidesosa tukea tarvinneista synnyttäneistä jäi vaille riittävää ammattilaisilta saatavaa tukea.

Äitiysneuvolakäyntejä piti kokonaisuutena asiakaslähtöisinä kaksi kolmasosaa molemmista vanhemmista ja lastenneuvolakäyntejä puolet synnyttäneistä ja 61 prosenttia toisista vanhemmista. Vauvan syntymän jälkeen riittämättömäksi koettua ammattilaisilta saatavaa tukea ja ammattilaisille ilmaisematta jääneitä tuen tarpeita esiintyi hieman odotusaikaa yleisemmin.

Tilastoraportin tulokset perustuvat FinLapset -kyselytutkimuksen vuonna 2020 toteutettuun tiedonkeruuseen. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat noin 3‒6 kuukauden ikäisten vauvojen vanhemmat. Kyselyyn vastasi 8977 synnyttänyttä (vastausprosentti 50) ja 5843 toista vanhempaa (vastausprosentti 36).

Lataa koko tilastoraportti

Palkkidiagrammi. Tulokset on kerrottu tekstissä. — Kuvio 1. Vanhempien hyvinvointi ja kokemus neuvolapalveluista 2020.

Taulukot ja kuvat

Taustatietoja

Tilastokuvaus

Vauvaperheiden hyvinvointi – FinLapset 2020 tilastoraportin tulokset perustuvat FinLapset-kyselytutkimuksen vuonna 2020 toteutettuun tiedonkeruuseen. Tarkastelussa ovat noin 3‒6 kuukauden ikäisten vauvojen vanhemmat. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) toteuttaa FinLapset -kyselytutkimuksen.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tehtävänä on seurata väestön terveyttä ja hyvinvointia. FinLapset-kyselytutkimus toteuttaa tätä tehtävää alle kouluikäisten lasten ja heidän perheidensä osalta. Tietoa kerätään lapsiperheiden hyvinvoinnista, terveydestä ja toimintakyvystä, elintavoista, kasvuympäristön turvallisuudesta, sekä palvelujen ja tuen tarpeesta, saatavuudesta ja riittävyydestä.

Tieto kerätään tunnisteisena, eli se sisältää lapsen henkilötunnuksen. Tämä mahdollistaa kyselyaineistojen täydentämisen rekisteritiedoilla. Käytettäviä rekistereitä ovat syntyneiden lasten rekisteri (3‒6 kk), hoitoilmoitusrekisterit, epämuodostumarekisteri (4 -v.) ja lastensuojelurekisteri (4 -v.), Kelan lapselle myöntämät hoitotuki-, lääkeosto- ja lääkekorvaustiedot ja lapsen vuoksi myönnetyt perhevapaat sekä Kanta-tiedot (lapselle kertyneet merkinnät Kantaan).

Tietoa voidaan hyödyntää lapsiperheiden terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen suunnittelussa, toteutuksessa, arvioinnissa ja raportoinnissa sekä lapsiperhepalvelujen suunnittelussa, arvioinnissa ja kehittämisessä kunnissa, maakunnissa sekä kansallisella tasolla. Tuloksia voidaan hyödyntää myös valtakunnallisen ohjauksen seurannassa ja politiikkapäätösten arvioinnissa.

Jatkossa vauvojen ja 4-vuotiaiden lasten perheiden tiedonkeruut on tavoitteena toteuttaa joka neljäs vuosi, seuraavan kerran vuonna 2024.