Rahapeliongelman palvelujärjestelmä

Rahapeliongelman palvelujärjestelmä muodostuu sosiaali- ja terveys- sekä talous- ja velkapalveluista, joista pelaajat ja läheiset saavat apua sekä pelikäyttäytymisen muuttamiseen että rahapelaamisesta aiheutuneisiin haittoihin. Palveluita on julkisella, yksityisellä ja kolmannella sektorilla.

Palvelujärjestelmä pitää sisällään

• rahapeliongelman ja -riippuvuuden hoidon
• matalan kynnyksen palvelut
• ensivaiheen avun
• vertaistuen sekä
• avun ja tuen rahapelaamisen aiheuttamiin sosiaalisiin, terveydellisiin ja taloudellisiin haittoihin.

Palveluita järjestetään sekä kasvotusten että verkon tai puhelimen välityksellä.

Rahapeliongelmasta toipuminen ei ole suoraviivaista, ja toipumisen aika voi sisältää sekä edistymisen että pysähtymisen jaksoja. Haittoja aiheuttavan pelaamisen loputtua palveluita ja tukea tarvitaan esimerkiksi rahapeliongelman aiheuttamiin haittoihin ja pelaamattomuuden ylläpitämiseen.

Rahapeliongelmaan liittyvät velat voivat seurata pelaajaa ja tämän läheisiä pelaamisen lopettamisen jälkeen, ja muodostavat myös pelaamisen uudelleen aloittamisen riskin. Tuki siihen, että elämässä on mielekästä tekemistä pelaamisen sijasta on merkityksellistä pitkäjänteiselle toipumiselle.

Palvelujärjestelmän on tunnistettava ja vastattava eri vaiheissa olevien pelaajien ja läheisten palvelutarpeisiin.

Palvelut hyvinvointialueen vastuulla

Hyvinvointialueen vastuulla on järjestää asukkailleen tukea ja hoitoa rahapeliongelmaan. Hyvinvointialue voi tuottaa palvelut itse, yhdessä muiden alueiden kanssa tai ostaa palveluja yksityisiltä tai kolmannen sektorin palveluntuottajilta.

Rahapeliongelman hoito on usein avomuotoista hoitoa ja kuntoutusta. Hoito voidaan toteuttaa myös puhelimitse tai etäyhteydellä. Hoitoa toteuttava työntekijä voi olla esimerkiksi päihdeterapeutti, sosiaaliterapeutti, psykiatrinen sairaanhoitaja tai psykologi. Myös laitosmuotoista hoitoa ja kuntoutusta on saatavilla lähes 20 kuntoutusyksikössä Suomessa.

Rahapeliongelman hoitopalvelut löytyvät hyvinvointialueelta todennäköisesti päihde- ja riippuvuuspalveluista ja/tai mielenterveyspalveluista. Asiakas voi olla yhteydessä myös terveysasemaan tai sosiaalihuollon palveluihin. Myös Suomi.fi-palveluun kannattaa tutustua.

Ongelmana alkoholi, päihteet tai rahapelaaminen (Suomi.fi)
Rahapeliongelman hoito ja tuki

Oikeus hoitoon

Jokaisella on oikeus saada hoitoa rahapeliongelmaan tai -riippuvuuteen ja tukea omasta tai läheisten rahapelaamisesta johtuviin haittoihin. Varhainen liiallisen rahapelaamisen tunnistaminen vähentää todennäköisesti ylivelkaantumista ja inhimillistä kärsimystä. Tuki ja hoitopalveluiden mahdollisimman matala kynnys hoitoon hakeutumisessa ja laajasti palvelujärjestelmässä rahapelihaittojen tunnistaminen vähentävät rahapelaamiseen liittyvää kärsimystä.

Hyvinvointialueen tehtävänä on varmistaa, että alueen työntekijät ovat saaneet koulutusta rahapeliongelman hoidon näyttöön perustuviin menetelmiin, ja että alueella on laajasti osaamista sekä rahapeliongelman tunnistamisesta että tuesta ja hoidosta. Jos hyvinvointialue ostaa päihde- ja riippuvuuspalveluja muilta palveluntuottajilta, on sopimuksiin sisällytettävä myös palvelut rahapeliongelmaan.

Päihde- ja mielenterveyslainsäädännön uudistuksen yhteydessä vuonna 2022 sosiaali- ja terveydenhuoltolakeihin lisättiin päihteiden ongelmakäytön lisäksi muu riippuvuuskäyttäytyminen. Palvelujen järjestäminen rahapeliongelmaan oli julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon lakisääteinen tehtävä jo ennen sitä, mutta tässä uudistuksessa korostetaan lainsäädännön tasolla, että sosiaali- ja terveydenhuollossa on vastattava myös rahapelaamisesta ja muista riippuvuuksista aiheutuviin tuen ja hoidon tarpeisiin.

Osaamisen kehittäminen
Rahapelaamisen tunnistaminen ja puheeksiotto

Järjestöistä tärkeää tukea pelaajille ja läheisille

Järjestöt ovat olleet Suomessa merkittävässä roolissa päihde- ja riippuvuusongelmia kohdanneiden auttajina. Päihde- ja riippuvuusongelmiin liittyy usein häpeän tunteita ja kielteisen leiman tai syrjinnän kokemuksia, jotka ovat esteinä hoitoon hakeutumiselle. Myös rahapeliongelmassa tärkeitä ovat nimettömän asioinnin mahdollistavat matalan kynnyksen palvelut. Tällaisia tarjoaa valtakunnallisesti Peluuri, jonka sähköinen palvelukokonaisuus pitää sisällään esimerkiksi auttavan puhelimen ja chatin, tietoa ja tukea verkkosivuilla sekä verkko- ja puhelinterapiaohjelman.

Vertaistuki on monelle merkittävässä osassa rahapeliongelmasta toipumisessa. Vertaistukea pelaajille ja läheisille on saatavilla esimerkiksi verkossa keskustelupalstalla, kasvokkain tai etäyhteydellä toimivista vertaistukiryhmistä tai tukihenkilöltä.

Rahapeliongelman hoito ja tuki

Rahapeliongelman moninaiset palvelutarpeet

Rahapeliongelmaan liittyy usein taloudellisia haittoja ja ylivelkaantumista. Tähän on saatavilla apua esimerkiksi talous- ja velkaneuvonnan palveluista.

Rahapeliongelmaan voi liittyä erilaisia terveydellisiä tai sosiaalisia ongelmia, joihin saatetaan tarvita sosiaali- tai terveydenhuollon palveluita. Esimerkiksi samanaikaisten mielenterveysongelmien ja itsemurha-ajatusten tunnistaminen, taloudellisen tilanteen ja kodin turvaaminen sekä lasten hyvinvoinnin varmistaminen on tärkeää rahapeliongelman hoidon yhteydessä.

Tuen ja hoidon järjestämisessä rahapeliongelmaan on huomioitava erilaiset asiakasryhmät ja heidän tarpeensa. Rahapelaaminen voi kiinnittyä erilaisiin elämäntilanteisiin ja muihin ongelmiin eri ikäryhmissä tai sukupuolilla.

Palveluissa on tunnistettava riskiryhmiä ja haavoittuvia tilanteita, jotka voivat altistaa rahapelihaitoille tai joissa rahapeliongelma lisää kuormitusta. Palveluissa tulee huomioida yksilöllisten palvelukokonaisuuksien suunnittelussa tarpeet, jotka liittyvät esimerkiksi sukupuoleen, eri ikäryhmiin ja elämänvaiheisiin, kieli- ja kulttuurivähemmistöihin, päihteiden käyttöön, muistisairauksiin tai kehitysvammaan.

Palvelut talousvaikeuksiin

Osallisuuden ja kokemusosaamisen vahvistaminen

Asiakasosallisuudella tarkoitetaan henkilöiden, asiakkaiden ja asiakasryhmien mahdollisuutta vaikuttaa ja osallistua palvelujen suunnitteluun, kehittämiseen ja arviointiin. On tärkeää, että asiakkaat ovat mukana rahapeliongelmaan liittyvän palvelujärjestelmän kehittämisessä.

Kokemusosaamisella taas tarkoitetaan kokemuksen tuomaa ymmärrystä ja tietoa, jota hyödynnetään toisten ihmisten auttamiseksi, tukemiseksi tai heidän auttamis- ja osaamisvalmiuksiensa lisäämiseksi. Kokemusosaamisen hyödyntäminen palvelujärjestelmän kehittämisessä on erityisen tärkeää rahapeliongelman tapaisten ilmiöiden kohdalla, joihin voi liittyä esimerkiksi voimakkaita häpeän tunteita. Suomessa rahapeliongelman kokemusasiantuntijoita kouluttaa esimerkiksi Sosped-säätiö.

Kansalliset strategiat ohjaavat palvelujen kehittämistä

Päihde- ja riippuvuusstrategian taustalla on tunnistettu tarve ohjata kokonaisvaltaisemmin alkoholiin, tupakkaan, huumausaineisiin ja rahapelaamiseen liittyviä riskejä, haittoja ja ongelmia ja mahdollisuuksia niiden ehkäisemiseksi ja hoitamiseksi. Strategiassa on viisi painopistettä: tuetaan päihteitä käyttävien ja riippuvuushaittoja kokevien ihmisten oikeuksia, vahvistetaan asiantuntijuutta, yhteistyörakenteita, tietoperustaa ja tiedonkulkua, tuetaan toimivia ja etsitään uusia ratkaisuja, varmistetaan ehkäisevän päihdetyön ja päihde- ja riippuvuuspalveluiden laatu ja saatavuus, varmistetaan päihde- ja riippuvuusasiantuntemus ja yhteistyö valtioneuvostotasolla.

Vuoteen 2030 ulottuvassa rahapelipoliittisessa ohjelmassa palvelujärjestelmään liittyvänä laajempana tavoitteena on vahvistaa rahapelihaittojen tunnistamista, puheeksiottoa ja ehkäisevien sekä tuki- ja hoitopalveluiden laatua, saatavuutta ja saavutettavuutta.

Kansallinen mielenterveysstrategia ja itsemurhien ehkäisyohjelma tavoittelee esimerkiksi mielenterveys- ja päihde- ja riippuvuuspalvelujen saatavuuden paranemista.

Rahapeliongelmaan liittyvän palvelujärjestelmän tutkimus ja seuranta

THL seuraa rahapeliongelmaan liittyvän palvelujärjestelmän kehitystä. Esimerkiksi kunnista ja alueilta sekä laitosmuotoista päihdehoitoa ja -kuntoutusta tarjoavilta yksiköiltä on kysytty rahapeliongelman hoidon saatavuudesta. Tutkimuskohteina ovat myös palvelujen käyttäjien kokemukset ja palveluissa havaitut ajankohtaiset rahapelaamisen ilmiöt.

THL tuottaa tilasto- ja tutkimustietoa päihde- ja riippuvuuspalveluiden tarpeesta, palveluiden saatavuudesta ja käytöstä. Kehittämistyötä tehdään, jotta rahapelaamiseen liittyvästä palvelujenkäytöstä saadaan seurantatietoa valtakunnallisista terveydenhuollon rekistereistä (Hilmo-rekisterit) ja tulevaisuudessa myös sosiaalihuollon rekistereistä. Esimerkiksi rahapeliongelman strukturoitua kartoitusta kirjataan toistaiseksi pääosin yhdessä maakunnassa. Rahapeliongelman hoidon toimenpidekoodi tullaan kehittämään Käypä hoito -suosituksen valmistuttua.

Rahapeliongelmaan liittyvän palvelujärjestelmän ohjaus ja kehittäminen

Rahapeliriippuvuuden hoito on ollut hyvinvointialueiden vastuulla 1.1.2023 lähtien. THL koordinoi ja rahoittaa Aluetuki-toimintaa, jolla tuetaan kuntien ja hyvinvointialueiden sosiaali- ja terveydenhuoltoa ongelmalliseen rahapelaamiseen liittyvien hoito- ja tukipalvelujen järjestämistä ja toteuttamista niin, että palvelut tulevaisuudessa vastaavat entistä paremmin asiakkaiden tarpeita.

THL toteuttaa arpajaislain 52§ mukaista arpajaisiin osallistumisesta aiheutuvien ongelmien seurantaa, tutkimusta ja ehkäisyn ja hoidon kehittämistä. THL tukee hyvinvointialueita niin, että rahapeliriippuvuuden hoito on integroitunut sote-rakenteisiin ja hoitopalvelut on järjestetty laadukkaasti ja palvelut ovat kaikkien saavutettavissa. THL tukee ja kouluttaa hyvinvointialueiden henkilöstöä arvioitujen ja vaikuttavien menetelmien käyttöönotossa ja edistää rakenteellisen kirjaamisen edistymistä valtakunnallisesti.

THL tukee hyvinvointialueita sote-uudistuksessa myös tulevaisuuden sote-keskusohjelman kautta.

Yhteistyö ja verkostot