Avoimet tilat – ihmiset kohtaavat ja elämänpiiri laajenee!

Welcome-kyltti ovella.

Avoimet, syrjimättömät, turvalliset ja saavutettavat tilat ovat tärkeitä, koska erilaiset yhteiskuntaryhmät kohtaavat niissä toisiaan.

Esimerkiksi kirjastot, puistot ja asukastalot ovat avoimia tiloja. Kuntien ja alueiden olisi hyvä luoda lisää houkuttelevia yhteisiä tiloja.

Avoimia tiloja tarvitaan, koska merkityksellinen elämä rakentuu vuorovaikutuksessa muiden ihmisten ja luontokappaleiden kanssa. Muilta ihmisiltä saadaan myönteistä palautetta, ideoita ja kiitosta. Myös sattumanvaraisista ja sanattomista kohtaamisista voi lähteä liikkeelle jotain uutta. Se lisää myös alueen elinvoimaa.

Tiedetään, että kun vaikeudet pitkittyvät, ihmiset alkavat vetäytyä omiin oloihinsa. Silloin uhkana on, että elämänpiiri kapenee sekä käsitys omasta itsestä ja muista vääristyy. Kun yhteisiin tiloihin on helppo tulla, yhteys muihin ihmisiin säilyy.

Myös helposti saavutettavissa olevat viher- ja vesialueet sekä paikalliset luonto- ja kulttuurireitit ovat hyvinvoinnin kannalta tärkeitä.

Avoimien tilojen hyödyt tutkimusten perusteella

Lisäävät hyvinvointia
Lisäävät yhdenvertaisuuden kokemusta
Luovat ja ylläpitävät sosiaalisia suhteita
Kohentavat yhteisöllistä aktiivisuutta. Yhteisöllisyys luo sosiaalista arvoa ja joskus myös taloudellista toimeliaisuutta. Ihmiset osallistuvat ja ottavat vastuuta kansalaisina ja asukkaina.
Parantavat väestösuhteita, kun yhteiskuntaryhmät kohtaavat ja ihmiset tekevät asioita yhdessä. Tuntematon tulee tutuksi ja pelko karisee. Turvallisuuden tunne lisääntyy.

Millaisia avoimien tilojen tulisi olla?

Maksuttomia
- Pienituloisuus voi estää tilaan pääsyn tai siellä oleilun. Maksuttomuus takaa sen, että erilaiset ihmisryhmät kohtaavat toisiaan.
- Maksullisiin tiloihin pääsy voidaan mahdollistaa esimerkiksi vapaalipulla, jonka peruste ei käy tilaan saapuessa ilmi.
Viihtyisiä ja hyvällä sijainnilla
- Hyvä sijainti, siisteys ja suunniteltu sisustus houkuttelevat ihmisiä ja välittävät viestiä siitä, että kävijöitä ja osallistujia arvostetaan. Ihmiset toivotetaan tervetulleeksi kertomalla tilasta erilaisissa kanavissa ja usealla kielellä.
Turvallisia ja syrjimättömiä
- Ihmiset kohdataan yhdenvertaisina eikä ihmistä määritellä hänen asemansa tai oletettujen ongelmien kautta. Tiloihin on esteetön pääsy.
Tarjolla on oleskelua, tekemistä ja joskus myös syömistä
- Tilassa voi halutessaan oleskella omissa oloissaan. Toisten seuraan voi liittyä myös juttelematta. Tilassa on erilaista tekemistä, esimerkiksi lautapelejä tai käsityötarvikkeita
Mahdollisuus jättää oma kädenjälkensä näkyviin motivoi osallistumaan.
- Tila muotoutuu yhteisen tekemisen ja palautteen myötä.
- Yksilöllistä ja yhteisöllistä luovuutta voidaan toteuttaa monin tavoin: vaihtuvilla näyttelyillä, uudistamalla sisustusta säännöllisesti, syötävällä puutarhalla, pihatansseilla, performansseilla, mieluisilla työvuoroilla, ympäristötalkoilla taitarinatuokioilla.

Tilassa syntyviä ideoita ja halua vaikuttaa lähiympäristöön voidaan tukea tarjoamalla resursseja, esimerkiksi rahaa kulujen kattamiseen tai koulutuksia.

Miten avoimeksi tilaksi sopiva tila löydetään, rakennetaan ja vastuut jaetaan?

Avoimen tilan etsimiseen, löytämiseen ja toiminnan aloittamiseen on monta tapaa. Aloitteen tai ehdotuksen tilasta voi tehdä asukas, joukko asukkaita, järjestö, paikallinen yritys, valtuutettu tai kunnan tai alueen työntekijä.

Tilaan liittyviä vastuita voidaan jakaa kunnan, alueen, järjestöjen, yritysten ja asukkaiden kesken. Tällöin kyse on yhteistoiminnallisesta hallinnasta.

Tilan toimintaa kehitetään usein hankerahoituksella. Hankerahoituksen jälkeisen ajan toiminnasta on neuvoteltava alusta alkaen. Lue, miten Uudessakaupungissa, Lapinjärvellä, Lahdessa, Porvoossa ja Helsingissä yhteisiä tiloja on edistetty ja niihin liittyviä asioita järjestetty ja hallittu yhdessä:
Viisi tapaa perustaa yhteinen tila ja käynnistää toiminta (Innokyla.fi)

Hyvinvoinnin tilat -hanke on kerännyt ohjeita siihen, miten erilaisin tavoin hyvinvoinnin tiloja voidaan rakentaa.
Hyvinvoinnin reseptit (Hyvinvoinnintilat.fi)

Asiakastyön ja sen yhteiskehittämiseen kehitettyjä Voitto-kortteja voidaan hyödyntää myös avoimen tilan kehittämiseen.
Asiakastyön menetelmäkorteilla osallisuutta (Innokyla.fi)

Esimerkkejä avoimista tiloista

Useimmat alla esitetyistä esimerkeistä on arvioitu THL:ssä osana Sokra-koordiaatiohankkeen ja Euroopan sosiaalirahaston hankkeiden (ESR toimintalinja 5) yhteistä Osallisuuden palaset -kehittämistyötä. ”Osallisuuden palaset” ovat malleja ja toimintatapoja, jotka lisäävät erityisesti heikoimmassa asemassa olevien osallisuutta.

Kaikille avoimet tilat: kadut, puistot, kirjastot ja yleiset saunat

Ihmisten, jotka asioivat paljon sosiaali- ja terveyspalveluissa tai jotka ovat muita huonommassa sosioekonomisessa asemassa, on tärkeä saada kokemus yhdenvertaisuudesta ja päästä jakamaan kokemuksia muiden kanssa. Se auttaa irrottautumaan hetkeksi vaikeuksien täyttämästä arjesta ja avaa uudenlaisia tilaisuuksia. Tällaisia yhdenvertaisuuden kokemusta rakentavia tiloja ovat muun muassa kadut, puistot, kirjastot, urheilupaikat ja virkistysalueet. Niissä ihminen ei määrity ongelmien tai asiakkuuksien kautta.

Kaduilla ja puistossa voi tarkkailla elämää etäämmältä, jolloin tuntematon tulee tutummaksi. Katujen ja puistojen sosiaalista elämää katselemalla voi myös oppia erilaisten sosiaalisten tilanteiden käyttäytymis- ja toimintamalleja.

Katujen ja puistojen houkuttelevuutta voidaan lisätä esimerkiksi istuimilla ja pöytäryhmillä, istutuksilla, taideteoksilla, yleisövessoilla, esteettömillä reiteillä, grillikatoksilla ja esiintymislavoilla. Mallia kannattaa ottaa jo paljon ihmisiä houkuttelevista tiloista.

Universaalien kokemusten pariin pääsyä voidaan helpottaa.

Jos tilat tai niissä tapahtuvat toiminnot eivät ole maksuttomia, voidaan vähävaraisten pääsy mahdollistaa esimerkiksi vapaalipulla. Parasta on, jos syy vapaalipun saamiseen ei käy maksutilanteessa ilmi. Osallistumisen sosiaalisia esteitä voidaan purkaa esimerkiksi osallistumalla yhdessä tutun porukan voimin.
Kimmoke-ranneke (Innokyla.fi)
Tuettu lomatoiminta tarjoaa kodin ulkopuolella vietetyn loman sellaiselle henkilölle ja perheelle, jolla ei olisi siihen muuten mahdollisuutta. Hakemuksesta myönnetty täysihoitoloma vietetään suositussa lomakohteessa, mikä mahdollistaa muiden lomailijoiden joukkoon sulautumisen. Lomalla pääsee irrottautumaan arjen haastavista tilanteista.
Tilat yhdenvertaisuuden kokemuksen lähteenä: Tuettu lomatoiminta (Innokyla.fi)
Tuettu loma voi olla vaikeassa elämäntilanteessa elävälle lapsiperheelle käänteentekevä (THL-tiedote 10.6.2020)
Korttelikeittiö on kaikille avoin tila, jonne kuka tahansa on tervetullut oleskelemaan, tekemään asioita ja ruokailemaan muiden kanssa. Korttelikeittiön ruoka voidaan tehdä yhdessä tai se voidaan tarjoilla valmiina annoksina. Korttelikeittiö on yhteisöravintola. Se lisää yhteisöllisyyden kokemuksia ja tarjoaa hyvää ruokaa.
Korttelikeittiö – kaikille avoin tila (Innokyla.fi)

Asukkaille suunnatut tilat

Osa julkisista tiloista, kuten koulut ja päiväkodit, ovat käytössä vain osan aikaa vuorokaudesta. Tällaisia tiloja voidaan antaa käyttöön asukasryhmille, mutta niitä voidaan antaa myös lasten ja nuorten iltakäyttöön. Esimerkiksi koulu on usein tuttu ja turvallinen ympäristö koululaiselle. Päiväkodeissa järjestettäviin tapahtumiin ja tutustumisiltoihin voidaan kutsua paikkakunnalle muuttaneita lapsiperheitä, ja näin tukea lapsiperheiden yhteyttä asuinyhteisöönsä.

Helsingissä yhdeksi osallistuvan budjetoinnin kohteeksi valittiin koulujen käsityötilojen avaaminen asukkaiden käyttöön.

Osallisuuden palanen Innokylässä:

Tietyille kohderyhmille tarkoitetut tilat

Joskus on perusteltua, että tila on suunnattu erityiselle kohderyhmälle. Tällöinkin kyseessä on yhteisöllinen tila. Avoimien tilojen lisäksi esimerkiksi päihteiden aktiivikäyttäjät, päihteiden käytöstä toipuvat ja mielenterveyskuntoutujat kaipaavat tiloja, joissa voi rakentaa pitkäaikaisia ihmissuhteita ja vaihtaa kokemuksia luottamuksellisesti ja turvallisesti.

On tärkeää, että tiloissa toimivat ammattilaiset, vertaisohjaajat tai vapaaehtoiset tukevat avoimuuden, kunnioittavan kohtaamisen ja turvallisuuden periaatteita. Tiloissa vierailevia voidaan kannustaa toimintaan ja ohjata esimerkiksi palveluihin, mutta on tärkeää, että myös vapaamuotoinen oleilu on luontevaa.

Osallisuuden palaset Innokylässä:

Elokolo-kohtaamispaikat (Ehyt.fi)

Pedagogiset ympäristöt: esimerkkinä Seinäjoen kansalaiskampus

Kansalaiskampus on avoin oppimisympäristö, jossa rajaton oppiminen, osallistuminen, itsensä toteuttaminen on mahdollista kaikille ihmisryhmille. Kansalaiskampuksella ihminen oppii vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Kansalaiskampus on tila, jossa ominaisuuksista tai taustoista riippumatta jokainen ihminen on aktiivinen oppija, jota ohjaa sisäinen motivaatio ja omaehtoisuus.

Oppiminen ei koskaan rajoitu luokkahuoneeseen, joten kansalaiskampuksella lähdetään myös pois neljän seinän sisältä. Samalla jätetään taakse tiukka ainekohtainen ajattelu ja opitaan havainnoimalla, ihmettelemällä ja ratkomalla itseä kiinnostavia asioita.

Sosiaalipedagogiset ympäristöt: esimerkkinä Aistien tila

Aistien tila on prosessi, jossa julkinen tila tehdään yhdessä kohtaamisen tilaksi, joka kutsuu vuorovaikutukseen, kokemusten jakamiseen ja muisteluun. Tila ruokkii monia aisteja: tilassa on erilaisia materiaaleja, kuvia, ääniä, tuoksuja ja värejä. Aistien tilassa elämyksellisyys, kokemuksellisuus, muistot, identiteettineuvottelut ja yhteisöllisyys kohtaavat.

Sosiaalipedagogisena ympäristönä aistien tila sopii kasvatukseen, koulutukseen sekä yksilölliseen ja ryhmien kanssa tehtävään sosiaalityöhön.

Osallisuuden palanen Innokylässä:

Aistien tila sosiaalityön ympäristönä (Innokyla.fi)

Ehdotukset perustuvat tutkimukseen ja kehittämistyön tuloksiin

Ratkaisuehdotukset on koottu yhteistyössä Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke – Sokran ja Euroopan sosiaalirahaston toimintalinja 5:n hankkeiden kanssa.

Osa toimintamalleista on arvoitu Sokra-hankkeen toimesta osana Osallisuuden palaset -kehittämistyötä, jossa kootaan ja arvioidaan erityisesti heikoimmassa asemassa olevien osallisuutta lisääviä malleja ja toimintatapoja.
Lue lisää: Osallisuuden edistämisen mallit

Lue lisää

Osallisuuden edistäjän opas (THL 2023)

Mitä osallisuus on? Osallisuuden viitekehystä rakentamassa (THL, 2017)

Vertaisarvioidut lähteet

Andersson, Jamie & Ruggeri, Kai & Steemers, Koen & Hupper, Felicia (2016) Lively social space, well-being activity, and urban design: Findings from a low-cost community-led public space intervention. Environment and Behaviour, Sage Publications.

Cattel, Vicky & Dines, Nick & Gesler, Wil & Curtis, Sarah (2008) Mingling, observin, and lingering: Everyday public spaces and their implications for well-being and social relations. Health & Place 14 (2008) 544–561.

Foley, Ronan & Kistemann, Thomas (2015) Blue space geographies: Enabling health in place. Health & Place 35, 157–165.

Francis, Jacinta & Giles-Corti, Billie & Wood, Lisa & Knuiman, Mathew (2012) Creating sense of community: The role of public space. Journal of Environmental Psychology 32 (2012) 401–409.

Hadavi, Sara (2006) Effects of the physical aspects of the environment on mental well-being.

Susser, Ida (2017) Commoning in New York, Barcelona, and Paris. Notes and observations from the field. Focaal – Journal of Global and Historical Anthropology 79, 6–22.